Tutkimus: Jos tämä arkinen toiminta vähenee, kaupunkiluonnon monimuotoisuus kukoistaa yhä komeammin

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kun ruohonleikkuri pysyy vaisuna, luonto kiittää ja sen monimuotoisuus juhlii.
Kun ruohonleikkuri pysyy vaisuna, luonto kiittää ja sen monimuotoisuus juhlii. © Dr Chris Watson
Kanadalaistutkimuksen mukaan ruohonleikkuun vähentäminen lisää selvästi kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. LIsäksi se tuo kaupungille tai kunnalle merkittäviä säästöjä.

Mikä on paras takuu sille, että kaupunkiluonnon monimuotoisuus paranee? Vastaus: laiska ruohonleikkaaja. Quebecin yliopiston tutkimuksessa niputettiin yhteen ruohonleikkuun ekologisia vaikutuksia tarkastelleita tutkimuksia niin sanotuksi meta-analyysiksi, joiden todistusvoima on suurempi kuin yksittäisillä tutkimuksilla.

Yksittäisten tutkimusten tuloksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi sääolot, mutta kun tutkimuksia on paljon, satunnaistekijöiden vaikutus vähenee.

Meta-analyysiin sisällytetyt tutkimukset oli tehty Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Monimuotoisuus kärsii intensiivisestä ruohonleikkuusta

Tutkimuksen tulokset osoittivat selvästi, että mitä intensiivisemmin kaupunkialueiden nurmikoita hoidetaan, sitä vähemmän niissä on kasvi- ja eläinlajeja. Tämä johtuu siitä, että intensiivinen ruohonleikkuu suosii vain heiniä, joiden lehtituppi – josta kasvit kasvavat pituutta – sijaitsee lähellä maan rajaa.

Sen sijaan kasvilajit, joiden lehtituppi sijaitsee varressa korkeammalla, karsiutuvat pois. Tähän ryhmään kuuluu kuitenkin monia kasveja, joista olisi hyötyä esimerkiksi pölyttäjille.

Allergisoivat kasvit kukoistavat

Intensiivisesti ajellut nurmikot ovat myös hyvä kasvualusta allergisoiville kasveille.

Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Euroopassa eräs pahimmin allergisoiva kasviryhmä ovat tuoksukit, jotka tutkimuksen mukaan ovat yleisempiä intensiivisesti kuin laiskasti hoidetuilla nurmikoilla. Jos nurmikkoa sen sijaan ei leikata usein, sinne pääsee juurtumaan muita kasvilajeja, jotka vievät tuoksukeilta elintilaa, ja näin allergiaongelma vähenee.

Säästöä tulee, jos ruohonleikkurit ovat tallissa

Tutkimuksessa selvitettiin myös kunnallisten nurmikoiden hoidon kustannuksia, ja millaisia säästöjä syntyisi, jos hoito olisi vähemmän intensiivistä. Laskelmien luulisi kiinnostavan kunnanjohtajia.

Jos nurmikoita leikattaisiin 15 kerran sijasta vain 10 kertaa vuodessa, kustannukset voisivat laskea jopa 36 prosenttia. Hoitokertojen määrä luonnollisesti riippuu leveysasteesta ja kasvukauden pituudesta.

Puutiainen pitää pitkistä nurmikoista

Tutkijat käsittelevät myös vasta-aiheita pitkille ja hoitamattomille nurmikoille. Eräs niistä on, että pitkät nurmikot keräävät puutiaisia, jotka voivat vaarantaa ihmisten terveyden. Tutkijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan ole yleissääntö, vaan riski on harkittava tapauskohtaisesti.

Eniten puutiaisten esiintymiseen vaikuttaa nimittäin väli-isäntien, kuten kauriiden ja jyrsijöiden, esiintyminen

Lue myös: Punkki levittää liha-allergiaa – Anafylaktinen shokki voi olla ainoa oire

Kolme hyötyä haastavat esteettisyyden

Toinen vasta-aihe ovat esteettiset tekijät – osa ihmisistä pitää laiskasti hoidettuja nurmikoita yksinkertaisesti rumana. Tutkijat kuitenkin ehdottavat, että pitkät nurmikot voivat saada suuren yleisön hyväksynnän, jos ihmiset näkevät niistä koituvan hyödyn: luonnon monimuotoisuuden rikastuminen, allergisoivien kasvien vähentyminen ja säästöt kustannuksissa.

Tutkijat huomauttavat myös, että tulokset soveltuvat Pohjois-Amerikkaan ja Etelä-Eurooppaan, mutta eivät välttämättä ole suoraan siirrettävissä kaikille maantieteellisille alueille.

Lue myös: Punkin purema vei Marjatan, 72, pyörätuolipotilaaksi – sairasti tietämättään borrelioosia vuosikymmeniä

Lue myös: Allergiatutkija Tari Haahtela: ”Allergian ja astman taustasyyt ovat alkaneet selvitä – hoidosta päästään kohti ehkäisyä”

Eniten siitepölyallergiaoireita aiheuttaa koivu, toiseksi eniten leppä. © Jorma Marstio/Kuvaryhmä/SKOY

X