Suomessa on jopa 60 susilaumaa: ”Kun susilla helppoa ruokaa riittää, laumakoko kasvaa”
Kun susilla on paljon ruokaa, niiden reviiri pienenee ja lauma suurenee.
Ilpo Kojola (oik.) avustajien kanssa tutkimassa susilauman tappamaa metsäpeurahirvasta Kuhmossa. © Jere Malinen
Talvella 2009 Kuusamossa asusti poikkeuksellisen suuri susilauma, joka yllätti jopa poromiehet ja riistantutkijat. Sudet olivat tappaneet talven mittaan läjäpäin poroja, ja lauma päätettiin poistaa päiväjärjestyksestä.
Ennen metsästystä laumassa arveltiin olevan 6–8 sutta, mutta jahdin edetessä pääluku paisui lopulta 15 suteen.
”Se on todistettavasti Suomen suurin susilauma”, sanoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta.
Tapetuille susille tehtiin DNA-tutkimus. Perhelauman todettiin koostuneen kahdesta aikuisesta, kolmesta nuoresta ja kymmenestä alle vuoden vanhasta pentusudesta.
Porot helppoa evästä
Susi on laumaeläin, jonka lauman ydin on lisääntyvä alfapari. Perhelauman loppukokoon vaikuttaa eniten ravintotilanne. Kanadan tundralla myskihärkiä ja karibuita saalistavissa laumoissa saattaa elää 20–30 sutta. Nuo suurriistaa saalistavat pohjoisen sudet ovat myös lajinsa suurikokoisimpia.
Vastaavasti Aasiassa pienempään purtavaan tyytyvät sudet ovat myös kooltaan pienehköjä, eikä laumakoosta ole metsästyksessä samanlaista etua.
”Kun susilla riittää helppoa ruokaa, laumakoko kasvaa. Niiden ei tarvitse karkottaa pentuja pois”, Kojola kertoo.
Taannoisen Kuusamon lauman kymmenen pentua ovat myös suurin tunnettu pentue Suomessa.
Perinteisesti Suomen suurimmat susilaumat ovat asustaneet poronhoitoalueella. Porot ovat olleet helppoa evästä, ja niitä on ollut metsissä runsain mitoin.
Tuo helppous on koitunut myös Lapin susien surmaksi. Elinkeinon turvaamiseksi on poronhoitoalueella ollut oikeus metsästää susia silloinkin, kun se on ollut muualla Suomessa kielletty.
Suomessa arvioitu olevan jopa 60 susilaumaa
Raportti Suomen susitilanteesta julkaistaan vuosittain. Tuorein arvio on viime keväältä vuodelta 2022. Tuolloin Luonnonvarakeskus summasi susireviirien määräksi ennätykselliset 60 perhelaumaa tai susiparia.
”Suurin osa uusista reviireistä on syntynyt viime vuosina Länsi-Suomeen. Siellä asuu jo yli puolet Suomen susista”, Ilpo Kojola kertoo.
Susikannan kooksi arvioitiin noin 300 sutta, joka sekin hipoo itsenäisyyden ajan ennätyslukemia.
Kahdeksan ihmisen laatima 139-sivuinen Luonnonvarakeskuksen tutkimusraportti Susikanta Suomessa maaliskuussa 2022 on kiinnostavaa luettavaa. Se on modernia tiedettä kansantajuisessa muodossa.
Nykyään DNA-näytekeräys on erittäin tärkeä osa suden kannanarviointia. Menneellä keräyskaudella vapaaehtoiset näytekerääjät keräsivät 70 prosenttia noin tuhannesta susien uloste- ja virtsanäytteestä.
Lisäksi susien perinnöllisyys selvitettiin kuolleiden yksilöiden kudosnäytteistä.
”Suomen susien geenipankki alkaa olla jo niin suuri, että pystymme pelkän ulosteen perusteella määrittämään sukulaisuussuhteet”, Kojola sanoo.
Hän kehuu myös metsästäjiä, joiden ylläpitämä Tassu-seurantajärjestelmä tukee erinomaisesti susien kanta-arviota.
Uusi susikehto
Palataan vielä suuriin susilaumoihin. Jos ne ennen löytyivät Lapista porojen seasta, nykyään suuri susilauma syntyy todennäköisimmin Turun ja Tampereen välimaastoon.
Noilla nurkilla on valtavasti valkohäntäpeuroja eli susille helppoa evästä.
”Sudet alkavat lisääntyä heti parin muodostettuaan, saavat runsaasti pentuja ja pentukuolleisuus on alhainen, koska ruokaa riittää läpi vuoden koko laumalle.”
Ilpo Kojola kertoo Lounais-Suomen susireviirien poikkeavan muutenkin Itä-Suomesta. Valkohäntäpeuramailla reviirikoko saattaa olla alle puolet pienempi.
”Hirviä on huomattavasti harvemmassa, joten idässä susireviirit venyvät helposti yli tuhannen neliökilometrin kokoisiksi.”
Varsinais-Suomen pienimmät reviirit ovat noin 300–400 neliökilometriä.
”Siksi susia on siellä huomattavasti tiheämmässä kuin vaikkapa Kuhmossa”, Kojola huomauttaa.
Vastikään sataneessa lumessa on tuore jälki. Susi on hiljattain kulkenut Köyliön reviirin reunamailla. © Marjo Tynkkynen