Hyviä uutisia elinsiirtopotilaille – Maksa voi porskuttaa yli sata vuotta, vaikka sen ensimmäinen omistaja olisi jo kuollut
Tutkimus todistaa, miten maksan uusiutumiskyky kestää läpi elämän.
Maksan uusiutumiskyky kestää läpi elämän; tutkimuksen vanhin maksa oli otettu 84-vuotiaalta, mutta hänen maksansa oli ajoituksen mukaan alle kolmevuotias.
Joukossamme kävelee ihmisiä, joilla on supermaksa. Tuore tutkimus elinsiirretyistä maksoista osoittaa, että maksan elinikä voi ylittää ihmisen keskimääräisen eliniän. Löytö on hyvä uutinen myös elinsiirtopotilaille, sillä se saattaa laajentaa elinsiirtoon kelpaavien maksojen tarjontaa.
Teksasin yliopiston tutkimus lähti liikkeelle hajahavainnoista, joiden mukaan siirretyt maksat saattoivat saavuttaa varsin korkean eliniän, mutta ilmiön laajuutta ei ollut koskaan selvitetty.
Niinpä tutkijat lähtivät hakemaan pitkäikäisiä ”supermaksoja” kansainvälisestä elinsiirtotietokannasta ja haku tuotti tulosta: yli 250 000 elinsiirtomaksan joukosta löytyi 25 satavuotiasta tai sitäkin vanhempaa maksaa.
Maksalla on kaksi ikää
Maksan ikä saadaan ynnäämällä maksan ensimmäinen ja toinen elämä. Ensimmäinen elämä on luovuttajan ikä maksan luovutushetkellä. Toinen elämä taas koostuu vuosista, jotka maksa on elänyt vastaanottajassa.
Kun supermaksat oli tunnistettu, tutkijat koettivat katsoa oliko niillä yhteisiä piirteitä. Kyllä oli, ja ne yllättivät tutkijat. Supermaksojen luovuttajat olivat nimittäin pääasiassa seniori-ikäisiä – heidän ikänsä keskiarvo oli yli 80 vuotta. Sen sijaan maksat, jotka eivät kestäneet satavuotiaiksi, tulivat pääasiassa keski-ikäisiltä luovuttajilta, keskiarvo noin 38 vuotta.
Supermaksojen luovuttajat olivat myös keskimäärin terveempiä ja heidän maksojensa transaminaasitasot olivat alhaiset. Jälkimmäinen löytö on looginen, sillä transaminaasien korkeat tasot ennakoivat komplikaatioita maksansiirrossa.
Tutkimus julkistettiin amerikkalaisten kirurgien vuosikonferenssissa.
Millä tavalla löytö sitten voi auttaa elinsiirtopotilaita?
Tutkimus kyseenalaistaa käsityksen, jonka mukaan nuoret ihmiset ovat parhaita elintenluovuttajia. Tähän asti korkeaa ikää on pidetty ongelmana elinsiirron onnistumiselle, mutta supermaksat todistavat, että näin ei välttämättä ole.
Mikä sitten tekee maksasta näin pitkäikäisen? Siihen vastaa osittain toinen tänä vuonna julkaistu tutkimus. Sen mukaan maksan uusiutumiskyky on niin hyvä, että kaikki sen solut uusiutuvat kolmessa vuodessa. Vaikka ihminen siis olisi seitsemänkymppinen, hänen maksansa on korkeintaan kolmevuotias.
Maksan uusiutumiskyky kestää läpi elämän
Saksalaistutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää, hidastuuko maksan uusiutumiskyky vanhemmiten. Yleinen käsitys oli, että kyllä se hidastuu.
Tutkimuksessa oli 32 maksaa, jotka oli otettu 20-84 -vuotiaana kuolleilta ihmisiltä ja 12 maksasiivua, jotka oli otettu maksapotilailta kirurgian yhteydessä. Maksasolujen ikä selvitettiin ovelalla menetelmällä: tutkimalla Yhdysvaltain atomipommikokeista syntyneen radiohiilen määrää maksan soluissa.
1950-luvulla suoritetuista maanpäällisistä ydinräjäytyksistä syntyi ilmakehään valtava määrä radiohiiltä, joka päätyi kasvien ja eläinten DNA:han. Vuonna 1963 maanpäälliset ydinkokeet kuitenkin kiellettiin ja sen jälkeen radiohiilen määrä on alkanut tippua.
Niinpä tutkijat pystyivät selvittämään solujen iän vertaamalla niiden sisältämän radiohiilen määrää ilmakehän radiohiilen pitoisuuteen. Nämä tulokset osoittivat, että maksan uusiutumiskyky kestää läpi elämän; tutkimuksen vanhin maksa oli otettu 84-vuotiaalta, mutta hänen maksansa oli ajoituksen mukaan alle kolmevuotias.