Tutkimus: Yksi tuulivoimala koituu kymmenien lepakoiden kohtaloksi Saksassa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
tuulivoimala vie lepakoilta hengen
Tutkijat eivät osaa sanoa varmuudella, mikä saa lepakot lähestymään tuulivoimaloita. Lepakot ovat luonnostaan uteliaita, joten ne voivat olla vain kiinnostuneita voimaloista. © Markus Pentikäinen / Otavamedia
Vanhat tuulivoimalat voivat tappaa hurjia määriä lepakoita Saksassa, väittää tutkimus. Toistuuko tämä ilmiö myös Suomen tuulipuistoissa?

Tuoreessa saksalaistutkimuksessa yksi tuulivoimala tappoi kahdessa kuukaudessa 70 lepakkoa. Kun tämä luku kerrotaan 20 000 voimalalla, lepakoiden menetykset voivat nousta hurjiin lukemiin.

Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin lepakoita kuolee yhä vanhoissa tuulipuistoissa. Saksassa määrätiin jo noin kymmenen vuotta sitten, että uudet tuulivoimalat on voitava ottaa pois toiminnasta lepakoiden muuttoaikana loppukesällä ja alkusyksyllä.

Toimenpide estää ­lepakkokuolemia tehokkaasti. Ongelmana on, että 75 prosenttia Saksan tuulivoimaloista kuuluu vanhaan kaartiin, ja niitä ei pysäytetä muuton ajaksi.

Lepakkokuolemien arvioi­minen ei ole yksinkertaista, sillä raadot katoavat luonnosta nopeasti, ja jos kasvillisuus on tiheää, ei lepakoita löydy.

Lepakoiden muuttoaikana raatoja löytyi paljon

Saksassa on selvitetty tuulivoimaloiden lepakkokuolleisuutta aiemminkin, mutta nyt se toteutettiin eri tavalla. Tutkijat tekivät ennen tutkimusta kokeen, jossa he heittelivät tuulivoimaloiden alle kuolleita metsähiiriä. Myöhemmin toinen ryhmä ­koetti löytää niistä mahdollisimman monta.

Kokeneetkin tutkijat löysivät vain joka kuudennen maastoon heitetyn metsähiiren.

Tämän jälkeen tutkijat haravoivat maaston kolmen tuulivoimalan ympärilllä joka päivä lepakoiden muuttoaikana elo-syyskuussa ja saivat tulokseksi 229 lepakkoa. Merkittävä osa lepakoista oli harvinaisia tai uhanalaisia lajeja.

Lue myös: Tutkijat selvittivät mysteerin: Yöperhoset ovat keksineet näkymättömyysviitan

Tappaako tuulivoimala lepakoita myös Suomessa?

Suomessa raatotutkimuksia on tehty hyvin vähän.

”Kuolleisuustutkimukset ovat vaikeita toteuttaa, ja jos ne haluaa kunnolla tehdä, ne ovat todella kalliita”, sanoo yliopistolehtori Eero Vesterinen Turun yliopiston biologian laitokselta.

Vesterisen mukaan Keski-Euroopan tilannetta ei voi suoraan verrata Suomeen.

”Karkeistaen voisi sanoa, että siellä ei ole metsää, meillä ei muuta olekaan kuin metsää.”

Vesterinen uskoo, että tuulivoiman ja lepakoiden intressit ovat sovitettavissa, kunhan niitä ei sijoiteta lepakoiden muuttoreiteille tai alueille, missä lepakoita on paljon.

Hän kannattaa myös tuulivoimaloiden sulkemista lepakoiden muuton ajaksi.

”Kaikki keinot kannattaa käyttää luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.”

Tuulipuistojen pienet uhrit

Miksi lepakkokuolleisuus on suurta tuulipuistoissa? Vastaus­ on vielä hakusessa, mutta teorioi­ta on useita.

Lepakot suunnistavat ultra­äänellä ja eivät ehkä havaitse­ pyöriviä lapoja yhtä hyvin kuin paikallaan olevia esineitä. Myös lapojen ympärille syntyvä alipaine voi vahingoittaa lepakoiden keuhkoja, vaikka kontaktia ei olisikaan.

Tutkijat eivät tiedä, mikä lepakoita vetää tuulivoimaloiden ympärille. Lepakot ovat uteliaita, joten ne voivat olla kiinnostuneita voimaloista itsestään. Voimalat saattavat myös houkutella hyönteisiä, joiden perässä lepakot tulevat.

On myös mahdollista, että lepakot jostakin syystä nimenomaisesti hakeutuvat tuulivoimaloihin. Viime vuonna julkaistussa brittitutkimuksessa seurattiin lepakoiden aktiivisuutta 23 tuulipuistossa sekä yhtä monessa verrokkipaikassa, joissa ei ollut voimaloita. Kävi ilmi, että lepakoiden aktiivisuus oli tuulipuistoissa kolme kertaa yleisempää kuin verrokkialueilla.

Lue myös: Lepakoiden keskinäiset sosiaaliset suhteet ovat luultuja syvempiä – Lähimpiä ystäviä tavataan saalistusmatkoilla pesän ulkopuolellakin

lepakoiden ystävyys

Verivampyyrit viettävät yli 21 tuntia vuorokaudessa tiiviisti kotipesässä, eivätkä voi välttyä sosialisoitumiselta. © istock

X