Tutkija ja kansanedustaja väärässä – Turvapaikkapolitiikka on kiristynyt

Jaa artikkeliTilaa Seura
Turvapaikkapäätokset 2015 ja 2016.

Turvapaikkapäätokset 2015 ja 2016.

Tilastot eivät kerro politiikasta, vaan enemmän hakijoista. Kansanedustaja Aila Paloniemen (kesk) moitteet ja luotto vaihtoehtoisiin faktoihin esiintyvät samassa yhteydessä.

(Huomautus 28.4.2017: Tutkija Erkka Railo on sittemmin todennut tehneensä tarkastelemistaan tiedoista väärän tulkinnan.)

Politiikan tutkija Erkka Railo pyrkii osoittamaan Kalevassa viime perjantaina julkaistussa kirjoituksessaan, että Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole kiristynyt. Railo pohjaa väitteensä Maahanmuuttoviraston tilastotietoihin, joiden mukaan myönteisten turvapaikkapäätösten suhteellinen osuus on pysynyt liki ennallaan.

Railo poimii tilastotietoja väitteensä kannalta edullisesti. Hän jättää kirjoituksessaan huomiotta sen, että vertailtujen vuosien 2015 ja 2016 aikana kielteisten päätösten määrä on lisääntynyt suuresti. Samaan aikaan eri syistä rauenneiden tai käsittelemättä jätettyjen hakemusten määrä on laskenut voimakkaasti.

Kielteisten päätösten suhteellisen osuuden jyrkän kasvun voisi halutessaan tulkita turvapaikkapolitiikan kiristymiseksi aivan samoin kuin tutkija tulkitsee myönteisten päätösten kehityksen linjan pysymiseksi ennallaan.

Näin ei kuitenkaan kannata tehdä. Tutkija harhautuu siinä, että hän ylipäänsä tekee oletuksia politiikasta päätösten valossa.

Turvapaikkapäätöksiä ei tehdä, tai ei ainakaan pitäisi tehdä, minkään poliittisesti päätetyn kiintiön mukaan esimerkiksi niin, että vuosittain vaikkapa joka kolmannelle hakijalle myönnettäisiin turvapaikka. Päätösten tulee perustua yksilölliseen harkintaan. Se, että turvapaikkahakemuksiin on annettu myönteinen ratkaisu suhteellisesti yhtä usein kuin aiemminkin, kertoo lähinnä siitä, että yleisesti Suomesta on hakenut turvapaikkaa sitä enemmän tarvitsevia.

Suomen turvapaikkapolitiikka on nimittäin kiristynyt. Myös Railo huomioi kirjoituksessaan lainsäädännön muutokset. Ne ovat sitä politiikkaa. Koska myönteisten päätösten suhteellinen osuus on pysynyt tiukentuneista kriteereistä huolimatta liki ennallaan, tulisi tilastoja tulkita korkeintaan siten, että hakijoiden tilanteet ovat aiempaa hankalampia.

Lailla ja sitä vastoin

Politiikan kiristymistä kuvaa ehkä parhaiten humanitaarisen suojelun poistuminen. Tämä peruste saada suojelua poistui laista toukokuussa 2016, mutta Suomi lakkasi myöntämästä oleskelulupia humanitaarisen suojelun perusteella etupainotteisesti jo ennen kuin asiaa oli edes käsitelty eduskunnassa. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka moitti helmikuisessa ratkaisussaan Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion antamaa määräystä.

– Ylijohtaja on siis määrännyt noin kolme ja puoli kuukautta ennen lainmuutoksen voimaantuloa ja kaksi ja puoli kuukautta ennen kuin eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen, että tuolloin ulkomaalaislakiin sisältynyttä humanitaarista suojelua oleskeluluvan perusteena ei Maahanmuuttovirastossa sovelleta, Jonkka toteaa ratkaisussaan.

Oikeuskanslerin mukaan Jaana Vuorion määräys johti siihen, että julkista valtaa ei käytetty eduskunnan lailla määrittelemissä rajoissa.

– Ylijohtajan määräyksen mukaan Maahanmuuttovirastossa on tullut tiettynä ajanjaksona jättää tietyt asiat käsittelemättä. Julkisen vallan käytölle tällä tavoin ei ole lainmukaista perustetta. Määräys on siten ollut ristiriidassa lainalaisuusperiaatteen kanssa.

Linjaa toisin sanoen kiristettiin sekä lailla että vastoin lakia. Jos ja kun turvapaikkoja on myönnetty suhteellisesti yhtä paljon kuin ennenkin, merkitsee se vain sitä, että näin tapahtui tiukentuneesta politiikasta huolimatta – ei sitä, että politiikka ei olisi tiukentunut.

Keskustan Paloniemi vaihtoehtoisten faktojen pauloissa

Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi väittää, että linja ei ole kiristynyt.

Keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi innostui Erkka Railon esityksestä. Hän jakoi eilen Facebookissa aihetta käsitelleen keskustan pää-äänenkannattajan Suomenmaan uutisen.

– Erkka Railo totesi Suomenmaan haastattelussa ettei turvapaikkapolitiikkaa ole Suomessa kiristetty (vaikka toisin on toistuvasti väitetty). En ymmärrä miksi tätä on niin vaikea ymmärtää saati hyväksyä, Paloniemi sanoi aiheesta virinneessä keskustelussa.

Myöhemmin keskustelussa Paloniemi korosti oikean tiedon merkitystä.

– Minä en hyväksy ”vaihtoehtoisia faktoja” missään asioissa, hän julisti.

Paloniemi itse kuitenkin lipsahtaa vaihtoehtoisten faktojen pauloihin jo puhuessaan Railon Suomenmaalle antamasta haastattelusta. Suomenmaa nimittäin viittasi jutussaan Kalevan julkaisemaan kirjoitukseen, ei mihinkään haastatteluun.

Se on kuitenkin sivuseikka. Tärkeämpää on, että tutkija tekee virheellisiä tulkintoja ja että kansanedustaja ryhtyy politikoimaan niihin vedoten. Turvapaikkapolitiikka on kiristynyt, eikä sitä pääse minkään tilaston taakse piiloon.

Aila Paloniemen on ilmeisen vaikea ymmärtää saati hyväksyä, että hän on itse ollut kiristämässä Suomen turvapaikkapolitiikkaa. Viime vuoden huhtikuussa Paloniemi äänesti eduskunnassa humanitaarisen suojelun poistamisen puolesta. Se on konkreettinen kiristys politiikkaan. Jos kansanedustaja on unohtanut, mitä nappulaa hän äänestyshetkellä painalsi, hän voi käydä katsomassa äänestystiedot eduskunnan internetsivuilta klikkaamalla tässä.

Se on totta, että humanitaarisen suojelun poistuminen ei vaikuta kovin suuren ihmisjoukon saamiin päätöksiin. Siitä huolimatta se on konkreettinen kiristys turvapaikkapolitiikkaan. Tämä todetaan melko avoimesti jopa lakimuutokseeen tähdänneessä ja sittemmin hyväksytyssä hallituksen esityksessä.

– Hallitus on pitänyt kuitenkin tärkeänä varmistaa, että Suomen lainsäädäntö ja käytäntö eivät ole muita Euroopan unionin jäsenvaltioita ja Euroopan unionin lainsäädännön asettamaa vähimmäistasoa suotuisampia. Tämä on tärkeää siksi, että Suomeen ei kohdistuisi kohtuuttoman suurta osaa hakijoista verrattuna muihin maihin, esitystekstissä sanotaaan.

On huomioitava, että turvapaikkapolitiikan kiristyminen ei rajoitu pelkästään humanitaariseen suojeluun, vaan myös erinäisiin muihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Politiikka on kiristynyt, eikä muuta voida ainakaan Maahanmuuttoviraston tilastoista johtaa.

Aila Paloniemen vuodatuksen päällimmäisenä motiivina näyttäisi olevan ilkeily oppositiopoliitikoille, joita hän moittii vääristä tiedoista. Sellaisia moitteita esitettäessä olisi syytä olla tarkkana, ettei itse tule rakennelleeksi syyttelyitään vaihtoehtoisten faktojen pohjalta.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa klikkaamalla tässä.

Jaa tämä kirjoitus Twitterissä klikkaamalla tässä. 

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Näin seuraat blogia Facebookissa

Bloggaaja Twitterissä | Isän pikajuna Instagramissa

X