Cambridgen herttuapari tulikokeessa Karibialla – brittimonarkia on tienristeyksessä entisten siirtomaidensa kanssa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Cambridgen herttuapari kuvattuna vuonna 2021
Cambridgen herttuapari kuuluu brittihovin suosituimpiin kuninkaallisiin. © Chris Floyd
Odotukset olivat korkealla, kun prinssi William ja herttuatar Catherine lähtivät maaliskuussa kuninkaalliselle kiertueelle Karibialle. Matka osoittautui odotettua haastavammaksi ja herätti kysymyksiä brittimonarkian tulevaisuudesta alueella.

Maaliskuun puolivälissä Cambridgen herttuapari eli prinssi William ja herttuatar Catherine tekivät ensimmäisen ison kiertueensa sitten syksyn 2019. Viikon pituinen matka juhlisti kuningatar Elisabetin 70-vuotista valtakautta ja suuntautui Karibialle Belizeen, Jamaikalle ja Bahamalle.

Panokset olivat erityisen korkealla, sillä Karibialla puhaltavat muutoksen tuulet. Viime vuonna Barbados irtaantui brittimonarkiasta ja muuttui tasavallaksi, mikä on vauhdittanut keskusteluja myös muissa alueen valtioissa, joita kuningatar Elisabet muodollisesti hallitsee.

Cambridgen herttuapari teki parhaansa kuninkaallisen uransa tähän mennessä haastavimmalla kiertueella, mutta herttuaparin charmi ja lupaus modernista monarkiasta ei taida nyt riittää. Brittimonarkia ja sen entiset siirtomaat ovat tulleet tienristeykseen, eikä matka jatku kaikkien kanssa samaan suuntaan. 

View this post on Instagram

A post shared by Duke and Duchess of Cambridge (@dukeandduchessofcambridge)

Kansainyhteisön merkitys Britannialle

Brittiläisen imperiumin raunioista syntyneeseen Kansainyhteisöön kuuluu 54 maata, joissa asuu noin 2,5 miljardia ihmistä. Itsenäiset ja keskenään tasa-arvoiset jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä monella eri osa-alueella, mutta yhteisö ei harjoita yhteistä ulkopolitiikkaa. Kuningatar Elisabet on Kansainyhteisön symbolinen päämies.

Suurin osa jäsenvaltioista on nykyisin tasavaltoja, mutta eräänlaiseen “sisäpiiriin” kuuluu Britannian lisäksi 14 muuta maata, joiden valtionpää kuningatar Elisabet edelleen on. Tällaisia maita ovat mm. Australia, Kanada ja useat Karibian saarivaltiot – kuten Cambridgen herttuaparin maaliskuiset vierailukohteet.

Käytännössä kuningattaren asema näiden sisäpiirin maiden johdossa on symbolinen, ja kussakin maassa hallitsijaa edustaa kenraalikuvernööri. Kuningatar Elisabet asuu vakituisesti Britanniassa.

Kansainyhteisöön liittyvät työtehtävät ovat korkealla brittihovin tärkeysjärjestyksessä, ja perheen edustuskuninkaalliset tekevät säännöllisesti kiertueita yhteisön maihin. Kansainyhteisö vaikuttaa merkittävästi edelleen Britannian kansainväliseen vaikutusvaltaan.

Cambridgen herttuapari Karibialla

Moni Kansainyhteisön sisäpiirin maista pohtii Barbadoksen esimerkin myötä nyt entistä kiivaammin suhdettaan brittimonarkiaan. Viime vuosien yhteiskunnalliset liikkeet ja osaltaan myös brittihovin skandaalit ovat ehkä vauhdittaneet keskustelua, mutta asia on ollut esillä esimerkiksi Australiassa ja Kanadassa jo vuosikymmeniä.

Cambridgen herttuaparille kyseessä oli heidän kuninkaallisen uransa tähän mennessä ehkä vaativin kiertue. William ja Kate tekivät parhaansa vaikeassa tilanteessa: matka ei ollut täysi fiasko, kuten osa kriitikoista on kirjoittanut, mutta ei myöskään sellainen pr:n riemuvoitto, kuin herttuaparin kiertueet yleensä ovat.

View this post on Instagram

A post shared by Duke and Duchess of Cambridge (@dukeandduchessofcambridge)

Heti kiertueen alussa Belizessä jouduttiin perumaan ohjelmaa paikallisten järjestämän protestin vuoksi. Jamaikalla paikalliset viranomaiset tekivät selväksi herttuaparille, että maa on matkalla kohti tasavaltaa.

Läpi kiertueen julkisuudessa kuultiin puheenvuoroja, joissa brittimonarkialta ja Britannialta vaadittiin anteeksipyyntöä ja hyvitystä orjatyövoiman ja kolonialismin aiheuttamasta vahingosta.

Kuningatar on käynyt Jamaikalla viimeksi 20 vuotta sitten.

Jamaikalla julkisuuteen levisi kuvia, joissa herttuapari tervehtii Jamaikalla verkkoaidan läpi kuninkaallisista vieraista erotettuja paikallisia. Epäonninen pr-moka ei ollut Williamin ja Katen syy, mutta sellaisia kuvia ei olisi tällä reissulla kaivattu.

Lue myös: Ukrainan puolesta vetoavat nyt kuninkaallisetkin – mikä lasketaan poliittiseksi kannanotoksi?

Herttuapari sai kuitenkin ystävällisen vastaanoton lähes kaikkialla, ja he vetivät läpi kiertueen mukavasti yleisöä paikalle.

Tällainen matka on aina myös merkittävä matkailumainos ja onnistui kaikesta muusta huolimatta esittelemään kohdemaitaan positiivisessa valossa kiertuetta älylaitteiltaan seuraavalle yleisölle. Alla videolla herttuapari sukeltamassa Belizen kuuluisalla koralliriutalla.

View this post on Instagram

A post shared by Duke and Duchess of Cambridge (@dukeandduchessofcambridge)

Brittimonarkian tulevaisuus merentakaisten alueiden johdossa

Sekä kuningatar Elisabet että nyt tällä kiertueella prinssi William ovat korostaneet, että päätäntävalta valtiomuodosta on paikallisilla. Voi hyvin olla, että William perii aikanaan ainoastaan Britannian kruunun.

Osalle kansasta kysymys on käytännöllinen eikä niinkään kiihkeän antimonarkistinen. Kuningatar Elisabet ja Cambridget ovat suosittuja, mutta he asuvat toisella puolella maailmaa ja johtavat omaa kuningaskuntaansa. Kuningatar on käynyt esimerkiksi Jamaikalla viimeksi 20 vuotta sitten.

Monelle brittimonarkki oman maan johdossa edustaa kuitenkin siirtomaakauden perintöä ja siihen liittyviä jännitteitä – eräänlaista itsenäisyyden kevytversiota.

Nyt brittihovi voi osaltaan varmistaa, että erkaantuminen tapahtuu mahdollisimman hyvissä väleissä, ja että yhteistyö maiden välillä jatkuu valtiomuodosta huolimatta Kansainyhteisön kautta. Siihen tarkoitukseen pehmeää valtaa edustavat kuninkaalliset sopivat hyvin.

Kansainyhteisön ”sisäpiiri”

  • Kansainyhteisön 15 maata, joiden hallitsija kuningatar Elisabet on, tunnetaan nimellä Commonwealth realms.
  • Nämä maat ovat Britannian lisäksi Australia, Kanada, Uusi-Seelanti, Papua-Uusi-Guinea, Jamaika, Antigua ja Barbuda, Bahama, Belize, Grenada, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Salomonsaaret sekä Tuvalu.
  • Maiden väkiluku on yhteensä noin 150 miljoonaa ihmistä.
  • Kaikki ”sisäpiirin” maat ovat itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia, mutta ne jakavat identtisen monarkian. Esimerkiksi kruununperimyslain muutos, joka astui voimaan vuonna 2015, piti hyväksyttää erikseen jokaisessa kuningatar Elisabetin hallitsemassa maassa.
X