Myrtti hääkimpussa on vanha kuninkaallinen perinne - tiedätkö, mistä tapa sai alkunsa?

Myrtti hääkimpussa on yksi tunnetuimpia ja vanhimpia kuninkaallisia hääperinteitä, kirjoittaa Seuran kuninkaallisbloggaaja Mikaela Larsson.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Myös Ruotsin kruununprinsessa Victorian hääkimpusta löytyi kuninkaallisen perinteen mukaisesti myrttiä.

Myrtti hääkimpussa on yksi tunnetuimpia ja vanhimpia kuninkaallisia hääperinteitä, kirjoittaa Seuran kuninkaallisbloggaaja Mikaela Larsson.
Teksti:
Mikaela Larsson

Ison-Britannian, Ruotsin ja Tanskan kuninkaallisia häitä yhdistää jo useita sukupolvia kestänyt perinne: myrtti hääkimpussa. Myrtti on yhdistetty rakkauteen jo antiikin Kreikassa, mutta miten siitä tuli kuninkaallinen hääkukka?

Myrtti, kuninkaallinen rakkauden symboli

Myrtti saapui brittihoviin vuonna 1845. Kuningatar Viktoria sai miehensä prinssi Albertin isoäidiltä lahjaksi myrttiä, jonka hän istutti oman kesäpaikkansa Osborne Housen puutarhaan, kertoo talosta nykyisin huolehtiva English Heritage -säätiö.

Viktorian esikoinen ja äitinsä kaima prinsessa Victoria valitsi myrttiä omiin hääkukkiinsa vuonna 1858, ja tapaa jatkoivat sittemmin perheen muut tyttäret ja miniät. Kun kuningattaren toinen poika prinssi Alfred nai Venäjän keisarin tyttären, myrttiä lähetettiin jopa Pietariin asti parin häihin.

Perinne on säilynyt näihin päiviin asti, ja esimerkiksi kuningatar Elisabetin, Walesin prinsessa Catherinen ja Sussexin herttuatar Meghanin hääkimpuissa oli Osbornen myrttiä – kuningatar Viktorian istuttaman kasvin jälkeläisiä.

View this post on Instagram

A post shared by Chris Jackson (@chrisjacksongetty)

Perinne levisi Ruotsiin ja Tanskaan

Myrtti levisi 1900-luvulla kuninkaallisten avioliittojen myötä Ruotsin ja Tanskan hoveihin. Kuningatar Viktorian pojantytär Margareta nai Ruotsin tulevan kuninkaan Kustaa VI Aadolfin Windsorissa vuonna 1905.

Margareta toi mukanaan Ruotsiin myrttipuskan, joka istutettiin perheen kesäpaikkaan Sofieron linnaan. Margareta kuoli vain 38-vuotiaana, eikä ehtinyt nähdä lastensa avioituvan, mutta hänen jälkeläisensä kunnioittivat äitinsä englantilaisia juuria jatkamalla häämyrtin perinnettä.

Lue myös: Sano se kukkasin – monet kuninkaalliset jalokivet saavat inspiraationsa luonnosta

Sofiero ei ole enää kuninkaallisen perheen käytössä, mutta yhä edelleen kuninkaallisten morsianten myrtinoksat haetaan sieltä. Viimeisimpänä myrttiä nähtiin prinsessa Sofian hääkimpussa vuonna 2015. Ruotsissa pienen vihreän oksan voi bongata kimpun lisäksi morsianten kampauksista.

Tarkkasilmäinen erottaa prinsessa Madeleinen häähunnun alta kampauksessa olleen myrtinoksan. © Fredrik Sandberg / The Royal Court of Sweden

Margaretan ainoa tytär Ingrid nai Tanskan kruununprinssin vuonna 1935. Hääpäivänään Ingrid kantoi tiaran sijaan myrtistä tehtyä morsiuskruunua, mutta nykyisin kuninkaalliset morsiamet, kuten kruununprinsessa Mary ja prinsessa Marie, ovat kantaneet myrttiä perinteiseen tapaan hääkimpuissaan.

Kuningatar Ingrid istutti Sofierosta tuomansa myrtin uudessa kotimaassaan Fredensborgin linnaan, josta Tanskan kuninkaallisten tarvitsemat myrtinoksat edelleen haetaan.

X