Tippaleipä ja muuta pakollista riehaa

Onkohan tippaleipä suomalainen keksintö? Kilohinta ainakin on. Sitä paitsi mauttomampaa leivonnaista en edes tiedä. Entäs munkki sitten? Reiällä tai ilman, melkoisen huono makuelämys.

Ihmiset hehkuttavat reseptejään, kuinka juuri tällä reseptillä tulee erinomaisia munkkeja tai tippaleipiä. Kyse on kuitenkin niin yksinkertaisista paakelseista ettei niissä juuri variaatioita voi olla.

Epäilen että kaikki perustuu tunteeseen. Tunne siitä, että kotikassakaapissa on maailman paras munkkiresepti, on varmasti hykerryttävää. Jos sille on vielä tarjota salaperäinen historia Viipurin kukoistuksen ajoilta, niin naapuria harmittaa syödä omiansa vaikka olisi kuinka hassu peruukki päässä.

Ikinä en ole Vappua juhlinut. Ei ole mitään aihetta kun en ole ylioppilas enkä sosialisti. Ryypännyt olen kyllä vappunakin jos aikanaan putki sattui muuten kuunvaihteeseen.

En näe vapunpäivän piknikissäkään oikein järkeä. Miksi mennä roskaiseen puistoon maistelemaan sillinpaloja räntäsateessa? Varsinkaan jos ei tykkää sillistä. Nykyään taitaa kyllä olla sushia. Raakojen kalojen syöminen vasta järjetöntä onkin, loisia kuhisevat kalat uppoavat ihmisten suihin lippujen heiluessa ja laulun raikatessa.

Kuulemma melkoista kilpavarustelua on tarjoilukin mukaihanissa puistosyömingeissä. Yhden mansikat on lennätetty helikopterilla sveitsiläiseltä luomutilalta, toisen skotlantilaiset metsäkyyhkyset on portterilla juotettu känniin ennen teurastusta.

Näitä herkkuja sitten maistellaan yksilöllisissä vappu-univormuissa. Laastarin väriset popliinitakit, violetti peruukki ja muovinen nenä. Kaikilla sama.

Karnevaaliväki on kuin suomalainen studioyleisö, juontaja joutuu neuvomaan koska hurrataan ja taputetaan. Kaduilta juontaja puuttuu ja sen huomaa. Suomalaisesta ei muutenkaan tiedä hymyileekö se vai irvistää.

Väittävät että entiset juopot ovat ikäviä ihmisiä. Mihin ne sellaisen väitteen perustavat?

Hauskaa toukokuuta. Ei meidän suomalaisten kannata juhlia kun se ei ole luontevaa.