Ydinaseeton Pohjola ja muuta kummallista
Tuli mieleen lauluntekijä Juice Leskisen tokaisu jossakin haastattelussa kylmänsodan ajalta, kun hehkutettiin ”Ydinaseetonta Pohjolaa”. Juice muotoili kantansa asiaan jotenkin näin: ” Täällä me hehkutetaan ydinaseetonta pohjolaa ja sitten ollaan että oho”. Juice tarkoitti Inarin järveen molskahtanutta ohjusta. Se tuli rajan takaa, Neuvostoliitosta. Sillä kertaa ilman ydinkärkeä. Suomi onki sen ylös omalla kustannuksellaan ja palautti sen ”ydinaseettoman pohjolan” hengessä takaisin.
Neuvostoliitossa ei tiedetty että täällä on ydinaseeton meininki. En ole varma tiedettiinkö muuallakaan. Voi olla sellainenkin mahdollisuus, etteivät välittäneet. Ehkäpä Kekkosen kirje, jossa asiasta kerrottiin, ei koskaan tavoittanut venäläisiä.
Syitä siihen etteivät venäläiset, parhaat ystävämme, reagoineet voi olla monia. Yksi mahdollisuus on, ettei Suomessa korotettu riittävästi ydinvoimalla tuotetun sähkön hintaa. Tai veroja yleensä. Se olisi ollut tehokas keino torjua ydinaseiden aiheuttamaa uhkaa. Suomalaisten omien ydinaseiden aiheuttama uhka oli toki marginaalinen, mutta jonkun olisi suonut käyvän taistoon paremman maailman puolesta. Olisimme antaneet niin voimakkaan signaalin rauhan puolesta että kaikki maailman ydinkärjet olisi lähetetty Kekkoselle purettavaksi.
Me suomalaiset olemme syyllisiä valtavaan määrään ydinaseita. Tuhannet siiloissaan stondaavat ohjukset ovat käyttövalmiina ympäri maailmaa. Ja se on meidän suomalaisten vika. Olisimme voineet olla ajoissa esimerkkinä muille kansoille tuhoamalla esimerkiksi kaikki omat rynnäkkökiväärimme. Sellaista signaalia pienen kansan ponnisteluista kaikkien yhteiseksi hyväksi olisi ollut kenenkään mahdotonta ohittaa. Yksi presidenteistämme sentään yritti edes. Solmimalla sopimuksen jolla Suomi luopui maamiinoista. Siihen loppui maamiinojen aiheuttamat vammat ja kuolemat maailmassa. Linnutkin alkoivat laulaa kirkkaammin.
Kylmänsodan aikaiset päättäjät eivät ymmärtäneet minkälainen supervoima heillä oli käytössään. Suomalaisten selkänahka. Onneksi ymmärrys on lisääntynyt. Nykyään päättäjämme ja kansan valitsemat edustajamme ovat hylänneet sellaisen hulluuden ilmentymän kuin ”maalaisjärki”. Se tarkoittaa sitä että tulosta alkaa pian syntyä. Onneksi suomalaisten selkänahka kestää.
Tuntuu että Suomi on tänään kuin kohtaus Tuntematon Sotilas-elokuvasta. Venäläisen panssarivaunun tilalla on vain suomalaiset valtaapitävät.
”Ne jyrää meitin”, huutaa sotilas. ”Paikoillanne! Ei ne mitään jyrää, siellä on miinoitus” Koskela huutaa.
Ei ole enää. Miinoitusta. Mutta kaikki maailman ihmiset tietävät kuinka viisaita päättäjiä asuu ydinaseettoman pohjan perillä. Marssikaa tänään minunkin puolestani. Ilmaston puolesta.