Keskiaika lumoaa – Syvenny historialliseen Tallinnaan katuteatterin, kävelykierroksen ja tarinoiden kautta

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Olde Hansa on Tallinnan tunnetuin keskiaika­ravintola. © Visit Estonia
Olde Hansa on Tallinnan tunnetuin keskiaika­ravintola. © Visit Estonia
Tutut Tallinnan Vanhankaupungin kulmat avautuvat uudella tavalla, kun sukeltaa kaupungin keskiaikaiseen historiaan. Sen vaikutus näkyy tänä päivänäkin.

Raatihuoneentori, Tallinnan kapeat keskiaikaiset kujat, muurit ja portit ovat jokaiselle Virossa matkailleelle tuttu maisema. Uusi tapa tutustua Tallinnaan ja sen Vanhaankaupunkiin on Tales of Reval -kierros, joka on interaktiivinen yhdistelmä historiaa, katuteatteria, tarinankerrontaa, kävelykierrosta ja näkemistä ja kokemista.

Jäyhemmän suomalaisen on ensin hieman pohdittava suhtautumistaan, kun keskiaikaisen kauppiaan asuun sonnustautunut näyttelijä kannustaa keskellä Raatihuoneen toria eläytymään keskiaikaisen tanskalaisen valloittajakuninkaan Valdemar II:n rooliin.

Pian eloisa esitys vie kuitenkin mukanaan, ja alkaa hymyilyttää. Muinaisilta historiantunneilta ja kirjallisuudesta tutut tapahtumat heräävät eloon, kun ne kerrotaan autenttisilla tapahtumapaikoilla, jotka voi itse nähdä ja samalla peilata nykypäivään.

Kojuista voi ostaa esimerkiksi maustettuja manteleita tai kuumia pähkinöitä. © Visit Estonia

Kojuista voi ostaa esimerkiksi maustettuja manteleita tai kuumia pähkinöitä. © Visit Estonia

Keskiaika­tunnelmaan pääsee myös esiintyvien taiteilijoiden avulla. © Visit Estonia

Keskiaika­tunnelmaan pääsee myös esiintyvien taiteilijoiden avulla. © Visit Estonia

Vanhan­kaupungin miljöö on sekoitus uutta ja vanhaa, mutta useimmat rakennukset ovat säilyneet tai restauroitu alkuperäis­asuunsa. © Visit Estonia

Vanhan­kaupungin miljöö on sekoitus uutta ja vanhaa, mutta useimmat rakennukset ovat säilyneet tai restauroitu alkuperäis­asuunsa. © Visit Estonia

Näe, koe ja osallistu tarinaan

Tallinnan nimen uskotaan tulevan sanoista Taani Linn, tanskalaisten kaupunki. Suurvaltana mellastaneet tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa vuodesta 1219 alkaen, jolloin mainittu Valdemar II joukkoineen valloitti Toompeanmäellä olleen Lyndanise-nimisen tukikohdan.

Toisaalla voimiaan koonneet virolaiset tekivät Rävälästä ja Harjumaasta kootulla 4 000–5 000 miehen sotajoukolla vastahyökkäyksen. Legendan mukaan tanskalaiset kadottivat lipun, jota heidän piti taistelukentällä seurata. Tällöin taivaasta laskeutui punainen, valkoristinen Tanskan lippu, jota seuraamalla tanskalaiset joukot saavuttivat voiton virolaisista.

Vuonna 2022 Toompeanmäki kylpee syksyn auringossa virolaisten omana hallintopaikkana, mutta toistakin väriä tunnustetaan. Ukrainan sinikeltaiset värit löytyvät lähes jokaisesta julkisesta rakennuksesta, ja tuen ilmaisuja näkyy myös raatihuoneentorilla.

Turismi ehti jo elpyä lähes pandemiaa edeltävälle tasolle, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan pelästytti etenkin kauempaa tulevia matkailijoita. Suomea kuulee Vanhankaupungin kujilla jo lähes yhtä taajaan kuin ennen.

Vilkkaan kaupankäynnin keskus

Vuotta 1219 pidetään myös Tallinnan perustamisvuotena, ja vuonna 1285 kaupunki liittyi Hansaliittoon. Se teki siitä kukoistavan kaupankäynnin solmukohdan, jonka Tanska myi vuonna 1346 saksalaiselle ritarikunnalle.

Toompean linnassa hallitsivat feodaaliruhtinaat, ja alakaupunki oli käsityöläisten ja porvarien aluetta, jolla oli oma laki ja jossa valtaa piti kaupungin raati. Myös näistä kuulee kierroksella lukuisia värikkäitä tarinoita.

Tavallaan historia toistaa itseään: ravintolat, kahvilat ja lahjatavara- ja käsityöpuodit ovat yhä osa keskiaikaisen kaupungin katukuvaa. 2000-luvulla ne ovat saaneet seurakseen kansainväliset ketjuliikkeet ja virolaisten omat designkaupat.

Lähimmäs markkinatunnelmaa pääsee Balti Jaama Turgin ja Keskusturgin tuoretoreilla kiertelemällä. Niiden hintataso on noussut, mutta on yhä merkittävästi Suomea edullisempi. Sesongin mukaan toripöydät notkuvat sieniä, vihanneksia, kukkia, hedelmiä, juureksia ja erilaisia kotitekoisia säilykkeitä ja hilloja.

Tanskalaiset valtasivat vuonna 1219 Toompeanmäen ja antoivat kaupungille nimen Taani Linn, tanskalaisten kaupunki. © Visit Estonia

Tanskalaiset valtasivat vuonna 1219 Toompeanmäen ja antoivat kaupungille nimen Taani Linn, tanskalaisten kaupunki. © Visit Estonia

Käsityöt ja nykyään myös design ovat osa kaupunkikuvaa. © Visit Estonia

Käsityöt ja nykyään myös design ovat osa kaupunkikuvaa. © Visit Estonia

Balti Jaam Turgilla pääsee nykyajan markkina­tunnelmaan. © instagram.com/sam.travel

Balti Jaam Turgilla pääsee nykyajan markkina­tunnelmaan. © instagram.com/sam.travel

Tales of Reval -kierros alkaa Tallinnan matkailuneuvonnan (Niguliste tänav 2) edestä, on mitaltaan noin 1,2 kilometriä ja kestää 1,5 tuntia. Lisätiedot ja varaukset: www.talesofreval.ee

Tallinnassa järjestetään erilaisia keskiaika­teemaisia kaupunki­kierroksia. © Ken Murk

Tallinnassa järjestetään erilaisia keskiaika­teemaisia kaupunki­kierroksia. © Ken Murk

Raadin­apteekki torin laidalla on Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti eli vuodesta 1422 toiminut apteekki. Burchartien suku pyöritti sitä aikoinaan kymmenen sukupolven ajan. © Visit Estonia

Raadin­apteekki torin laidalla on Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti eli vuodesta 1422 toiminut apteekki. Burchartien suku pyöritti sitä aikoinaan kymmenen sukupolven ajan. © Visit Estonia

Apteekki: joka alan kohtauspaikka

Raatihuoneentorin ravintoloiden ja terassien välissä on Raadinapteekki, joka on toiminut samoissa tiloissa 600 vuotta. Tarkkaa perustamisajankohtaa ei tiedetä ja apteekki voi olla vieläkin vanhempi, mutta ensimmäisen merkintä siitä löytyy Tallinnan raadin pöytäkirjasta vuodelta 1422, jolloin apteekilla oli jo kolmas omistaja.

Keskiajalla apteekkari oli laillaan merkittävä vallankäyttäjä, sillä nykyaikainen lääketiede teki vasta tuloaan ja lääkäri- ja sairaalahoito olivat harvojen saatavilla.

Luonnonlääkintään ja perimätietoon perustuvassa sairauksien hoidossa oli vahva mytologinen vivahde, ja apteekkari nähtiin tämän tiedon hallitsijaksi tai ainakin välittäjäksi.

Yhä täysin toiminnassa olevan apteekin sivuhuoneessa on pieni museo, jossa on esillä vanhaa apteekkiesineistöä sekä keskiajalla käytettyjä lääkintäaineita. Ruudullinen lattia, paksut kannatinpylväät ja viileä, miedosti yrteiltä tuoksuva ilma vievät ajatukset vuosisatojen taakse.

Onneksi hygieniataso on nykyaikaa: keskiajalla siitä ei juuri piitattu, ja tavallisten ihmisten peseytymismahdollisuudetkin olivat rajalliset.

Apteekin museotoiminnasta vastaavan Birgitta Laanmetsan mukaan erilaisiin vaivoihin ja sairauksiin myytiin muun muassa kuivattua siiliä tai rupisammakkoa, yrttejä, jauhettuja muumion jäännöksiä ja yksisarvisen sarvea. Viimemainittu tosin oli todennäköisesti peräisin sarvikuonosta. Tietyissä kulttuureissa usko sarvijauheen ihmeitätekevään vaikutukseen elää valitettavasti yhä.

Apteekki oli keskiajalla muutakin kuin lääkekauppa: siellä tavattiin tuttuja, jaettiin ja kuunneltiin uutisia ja juoruiltiin. Nykyisin harvempi jää apteekkiin juttelemaan, mutta väkeä käy tasaiseen tahtiin.

Tiskin takana henkilökunta noutaa sähköisellä reseptillä myönnettäviä tai käsikauppalääkkeitä asiakkaille. Virossa lähes kaikki tunnistautuminen ja asiointi on jo pitkään ollut digitaalista. Suomalaistenkin digireseptit käyvät.

Lue myös: Näe tuttu matkakohde uusin silmin: Tukholman monipuoliseen museokattaukseen kuuluu esimerkiksi Nobel Prize -museo

Punaviiniä ja marsipaania lääkkeeksi

Kielenkantoja vauhditti muinoin yhä myynnissä oleva klaretti eli maustettu punaviini, jota nautittiin, totta kai, lääkkeeksi. Hieman glögiä maultaan muistuttavan klaretin resepti on 1500-luvulta, mutta sitä myytiin Raadinapteekissa jo vuonna 1467.

”Klaretin kerrottiin parantavan verenkiertoa ja auttavan 99:ään muuhunkin vaivaan. Täällä myytiin muitakin tuotteita, kuten hilloa, teetä, viiniä, ruutia ja tietysti marsipaania, jonka uskottiin auttavan sydänsuruihin ja tekevän hyvää aivoille”, kertoo Laanmetsa.

2000-luvulta lähtien Raadinapteekki on kuulunut virolaiseen Aphoteka-ketjuun. Suojellun rakennuksen omistaa Tallinnan kaupunki, jolta apteekki vuokraa tiloja.

Raadinapteekissa voi vierailla normaalisti aukioloaikoina, ja museo järjestää opastettuja kierroksia ja työpajoja ympäri vuoden. Työpajoissa valmistetaan esimerkiksi Raadin yrttisuolaa, jossa suolaan murskataan lääkekasvien lisäksi myös katajanmarjoja. Entisajan virolaiset nimittäin uskoivat, että katajaan kätkeytyy yhdeksän lääkäriä.

Lääkäreitä tai ei, oma suolasekoitus toimii loistavasti etenkin kalaruokien kaverina.

Työpaja- ja museo-opastusvaraukset ja aukioloajat: http://raeapteek.ee/en/experience/

Osoite: K. Barona iela 16/18 nettisivu

Juttu julkaistu ensi kerran Viva-lehden numeorssa 11/2022.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X