Kristiinankaupunki huokuu nostalgiaa – Lue matkavinkit ja vietä idyllinen lähiloma Pohjanmaan rannikolla

Jaa artikkeli
Muinoin Kristiinan­kaupungista  purjehdittiin maailman ääriin. Kaupunkia kutsuttiin leikkisästi jopa Länsirannikon Pariisiksi, kun sen kauppalaivasto toi maailman muodista ja tavoista tuulahduksia Pohjanmaan rannikolle.
Muinoin Kristiinan­kaupungista purjehdittiin maailman ääriin. Kaupunkia kutsuttiin leikkisästi jopa Länsirannikon Pariisiksi, kun sen kauppalaivasto toi maailman muodista ja tavoista tuulahduksia Pohjanmaan rannikolle. Kuva: Harri Vaskimo
Kristiinankaupunki on matkailijan mainio kesäkohde Pohjanmaan rannikolla. Satoja vuosia sitten nostivat merenkulku ja laivanrakennus pikkukaupungin kukoistukseen. Tervan tuoksu vie yhä tunnelmallisten pikkukujien ja nostalgisten puutalojen äärellä menneeseen aikaan.

Tuliko kaupungin nimi vaimolta vai Ruotsia hallinneelta kuningattarelta? Se jäi ikuiseksi arvoitukseksi, kun Suomen kenraalikuvernöörinä toiminut Pietari Brahen toimesta Kristiinankaupunki perustettiin vuonna 1649.

Pikkuruisen satamakaupungin piti vahvistaa Pohjanlahden kauppaa. Kasvaa ja vaurastua se alkoi vasta vuoden 1792 jälkeen, jolloin tapulikaupunkioikeudet sallivat ulkomaankaupan.

Kristiinankaupungin satamasta tulikin 1800-luvulla Pohjanlahden vilkkaimpia.

Vaikka laivanrakennus ja merenkulku toivat pääosan leivästä, panivat porvaristo ja käsityöläiset pystyyn moninaisen kirjon kauppaliikkeitä, verstaita ja tietysti panimoita.

Kissanpiiskaajankuja on Suomen kapein katu, jolla on kaksisuuntaista liikennettä.

Kissanpiiskaajankuja on Suomen kapein katu, jolla on kaksisuuntaista liikennettä. Nimensä kuja sai aikoinaan sen varrella olleesta kapakasta, josta yöllä majapaikkaansa suuntasi äänekkäitä telakkatyöläisiä. Mekkalaan kyllästyneet kaupunkilaiset uhkasivat lopulta piiskallaan heitä, eivät kissoja.

Kristiinankaupungin suloinen puutaloidylli

Menneestä ajasta kielii yhä kaupungin selkeä ruutukaava. Kaupunginlahden suojaisalle, hiljakseen kohoavalle länsirannalle, kapeiden kujien varsille ovat nousseet erityyliset puutalot säätyjärjestyksessä.

Näyttävimmät, empireä edustavat kauppakartanot rakennettiin rannan tuntumaan laivanvarustajien ja porvariston kodeiksi. Rahvaan vaatimattomille asumuksille rakennuspaikat näytettiin ulompaa.

Historiallisista puutaloista valtaosa on 1800-luvulta, vanhimmat 1700-luvulta.

Tänä päivänä Kristiinankaupunki onkin yksi maamme parhaiten säilyneitä ja vaalittuja puutalokaupunkeja, jota kohtalokkaat tulipalot tai sotien pommitukset eivät ole turmelleet.

Kristiinankaupunki on mainio kesäkohde veneilijällekin. Viiden metrin väylä johtaa kaupungin satamaan saakka.

Kristiinankaupunki on mainio kesäkohde veneilijällekin. Viiden metrin väylä johtaa kaupungin satamaan saakka.

Museokierros yllättää matkailijan

Jotta kaupungin menneen maailman lumon ja ainutlaatuisen historian saloista pääsee jyvälle, kannattaa tutustua museotarjontaan, jonka anti yllättää kävijän.

Miksi merenrantakaupunkia sanottiin vuosisatoja sitten jopa länsirannikon Pariisiksi? Se selviää Kauppatorin kupeessa, kirjaston ullakon Merimuseossa.

Kristiinankaupungissa purjealusten kulta-aikaa elettiin 1830–1850-luvuilla, jolloin sen satamasta tuli Pohjanlahden vilkkaimpia ja kauppalaivastosta yksi maan suurimmista. Vuonna 1859 kaupungissa oli 46 laivuria ja 668 merimiestä. Neljännes kaupunginasukkaista saivat elantonsa merenkulusta.

Telakoilta valmistuneet laivat seilasivat maailman merillä vieden ruumissaan tervaa ja puutavaraa, ja paluukyytiin lastattiin puuvillaa, tupakkaa, sokeria sekä aikansa tärkeintä – suolaa.

Purjehdusmatkoilta kauppa-alukset ja merimiehet toivat myös eksoottisia esineitä ja heidän mukanaan rantautui satamakaupunkiin vieraista kulttuureista uusia tapoja ja kiinnostusta herättäviä ajatuksia.

Kaupunginlahdelle vie myös vuokraamon vesijetti, kajakki ja suplauta. Suuntaa niillä uimarannoille.

Kaupunginlahdelle vie myös vuokraamon vesijetti, kajakki ja suplauta. Suuntaa niillä yhdelle kaupungin monista uimarannoista.

Sotavanki rakastui ja rikastui – Lebellin kauppiaantalo vie porvariston arkeen

Seudun rikkaimman porvariston elämästä piirtyy vauras kuva Lebellin kauppiaantalossa, jossa on esillä ainutlaatuisia interiöörejä ja harvinaisia yksityiskohtia 1760-luvulta 1840-luvulle asti.

Lebellin kauppiaantalon salissa seisoo upea vihreä kaakeliuuni. Kulmikas uuni on Suomen vanhin.

Talon hienossa barokkisalissa on käsin piirretyt tapetit ja alkuperäiset kattomaalaukset sekä maan vanhimmaksi sanottu kaakeliuuni. Historiallisesti merkittävä kaarevakulmainen sohva on antanut kaupungissa istuinsijan aikansa merkkihenkilöille – vuonna 1809 Kustaa IV Adolfille ja vuonna 1819 Venäjän tsaari Alexander I:lle.

Kuningas Kaarle XII:n äidin mukaan nimetty Ulrika Eleonoran kirkko valmistui vuonna 1700.

Kuningas Kaarle XII:n äidin mukaan nimetty Ulrika Eleonoran kirkko valmistui vuonna 1700.

Millainen oli vauraan kauppiaan talo 1700- ja 1800- luvuilla? Lebellin perheen arkea voi aistia aikamatkalla kodin kalustetuissa huoneissa.

Millainen oli vauraan kauppiaan talo 1700- ja 1800- luvuilla? Lebellin perheen arkea voi aistia aikamatkalla kodin kalustetuissa huoneissa.

Lebellien suvun kantaisä, Casper Lebell oli alun perin puolalainen sotavanki, joka rakastui paikalliseen Annaan. Hyväkäytöksinen vänrikki vapautettiin ja sai oikeuden harjoittaa kauppaa. Suvun vauraus kasvoi heidän poikansa ja seuraavan sukupolven myötä.

Museossa on esillä myös seudun muiden kauppias- ja laivanvarustajasukujen esineistöä.

Viljat jauhettiin tuulimyllyissä, jonka vauras perhe saattoi yksin omistaa. Ennen myllyjä oli kymmenkunta, mutta enää niistä on jäljellä vain yksi Myllykalliolla. Kiipeäminen kalliolle kannattaa kaupungin katto- ja merinäkymänkin vuoksi.

Viljat jauhettiin tuulimyllyissä, jonka vauras perhe saattoi yksin omistaa. Ennen myllyjä oli kymmenkunta, mutta enää niistä on jäljellä vain yksi Myllykalliolla. Kiipeäminen kalliolle kannattaa kaupungin katto- ja merinäkymänkin vuoksi.

Ikivanha markkinaperinne

Kristiinankaupungissa on asukkaita noin 6 700, mutta kesäisin tuhannet mökkiläiset vilkastuttavat seutua. Vanha kauppakaupunki on kukoistanut heinäkuun puolivälin tienoilla, jolloin on järjestetty normaalivuosina Kristiinankaupungin kuuluisat kesämarkkinat. Ne ovat vetäneet väkeä maakunnasta jo yli viisi vuosikymmentä, vuosittain jopa 60 000 vierailijaa.

Kolmen markkinapäivän ajan kuhinaa onkin riittänyt Kauppatorilla, lähikatujen varsilla ja Rantabulevardilla, joissa myyntikojut ovat pursunneet monen sortin herkkuja, vihanneksia, kansainvälisiä makuelämyksiä, käsitöitä, arkiesineitä, hupia ja hyötyä.

Kaupankäynti on rannikolla verissä ja onhan markkinoilla vuosisataiset perinteet, alkaen vuodesta 1783. Nyt kaupungin vuosikalenterista löytyvät myös keväälle ja syksylle omat vetovoimaiset markkinatapahtumansa. Mikäli korona sallii tapahtumat, järjestetään 5.9. Vanhan ajan toripäivä ja Mikkelinmarkkinat 26.–27.9.

Vuosikymmenien perinne katkeaa tänä kesänä, kun kuuluisia kesämarkkinoita ei järjestetä.

Vuosikymmenien perinne katkeaa koronan vuoksi, kun kuuluisia kesämarkkinoita ei järjestetä.

Kauppatorin laidalla sijaitseva Merimuseo on entisen Wendelinin varustamon purjeneulomon tiloissa. Entisaikojen purjehdusmatkat yllättävät, koetut haaksirikot herkistävät.

Kauppatorin laidalla sijaitseva Merimuseo on entisen Wendelinin varustamon purjeneulomon tiloissa. Entisaikojen purjehdusmatkat yllättävät, koetut haaksirikot herkistävät.

Selkämeren vanha rouva on leppoisa kesäkohde

Rannikon tasaista maalaismaisemaa halkovat pellot. Joka kolmas maassamme kasvatettu peruna onkin löytänyt tiensä kansan ruokapöytiin juuri Kristiinankaupungin pelloilta.

Lähiruokaa tarjoavat myös paikalliset ravintolat. Kauppatorin kivijalassa on kissoista tunnetun kaupungin Crazy Cat -ravintola, jossa voi herkutella perinteisestikin, kun valitsee listalta paistetut silakat, perunamuusin ja puolukkahillon. Mikäli haluaa nauttia näköalasta merenlahdelle, kannattaa suunnata Ravintola Jungmaniin.

Kristiinankaupunki on maan suurimpia perunantuottajia. Peräti kolmannes ruokaperunasta viljellään täällä 2 000 hehtaarin alueella.

Kristiinankaupunki on maan suurimpia perunantuottajia. Peräti kolmannes ruokaperunasta viljellään täällä 2 000 hehtaarin alueella.

Kahvihetkeen Cafe Kaakku tarjoaa erikoisuuksiakin sekä mainion valikoiman makeita herkkuja. Kaupungin kuuluisimmat jäätelötötteröt löytyvät Pukinsaari Camping -leirintäalueen kioskista.

”Irtojäätelöiden valikoima on yhtä monipuolinen kuin ennenkin – tarjolla on yli 40 makua,” leirintäalueyrittäjä Ari Suomi kertoo.

Maalaisromantiikasta pitäviä yöpyjiä hemmotellaan puutalokaupungissa. Hotelli Krepelin on kauppiaan kodin 1800-luvun pihapiirissä. Kiireetön tunnelma on myös Vinkel Guesthousessa uuden kirkon kupeessa.

Lue myös: Kalajoen Hiekkasärkillä upea meriluonto hemmottelee lomailijaa – Kokosimme matkavinkit Perämeren Rivieran elämyksiin!

Lue myös: Torilla tavataan! Oulun rikas kulttuuritarjonta hellii matkailijaa, sillä tapahtumia ja festivaaleja on tarjolla läpi vuoden

X