Kirjailija Satu Rämö nauttii arjestaan viikinkitarujen Reykjavikissa – Maailman pohjoisin pääkaupunki on kuin kalastajakylä: ”Ei tarvitse ottaa montaa askelta, kun näkee meren ja vuoret”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Esja-vuorella asuvat joulupukit vierailevat Kansallismuseossa esiintymässä 12. joulukuuta lähtien, esitykset ovat ilmaisia.
Esja-vuorella asuvat joulupukit vierailevat Kansallismuseossa esiintymässä 12. joulukuuta lähtien, esitykset ovat ilmaisia. © istockphoto
Kirjailija Satu Rämö asuu Reykjavikissa, jossa Islannin muinaishistoria elää kadunnimissä ja kansanperinteessä. Nappaa Sadun matkavinkit!

Kirjailija Satu Rämö on asunut Reykjavikissa kymmenisen vuotta.

”Reykjavik on maailman pohjoisin pääkaupunki, jonka ydinkeskusta näyttää kalastajakylältä. Pohjoismaiset pakanajumalat ja Islannin saagojen sankarit näkyvät niin kansanperinteessä kuin katujen nimissäkin.

Perheeseemme kuuluvat islantilainen puolisoni ja 9- ja 3-vuotiaat tyttäret.

Asumme vanhassa noin satavuotiaassa puutalossa ihan kaupungin ytimessä. Suosittelen matkailijalle kiireetöntä kävelyä ydinkeskustan kapeilla kaduilla.

Lähes kaikki keskustan omakotitalot on rakennettu 1900-luvun alussa. Talot ovat eräänlaisia ’omakerrostaloja’, koska lähes jokaisessa talossa asuu nykyään useampi perhe, mutta omissa kerroksissaan.

Kaikissa sateenkaaren väreissä kylpevät talot ovat kuin satukirjan sivuilta etenkin hehkuessaan märkää mustaa asfalttia vasten.

Satu Rämö on asunut Reykjavikissa kymmenisen vuotta.

Satu Rämö on asunut Reykjavikissa kymmenisen vuotta. Päivi Arvonen

Satu Rämö suosittelee kävelyä ydinkeskustan kapeilla kaduilla.

Satu Rämö suosittelee kävelyä ydinkeskustan kapeilla kaduilla. istockphoto

Reykjavikin keskusta muistuttaa kirjavaa räsymattoa. On mahtavaa, etteivät talot ole samasta muotista.

Upeaa on myös se, että keskustan asukkaissa näkee koko Islannin kirjon taiteilijoista poliitikkoihin ja puliukoista pankinjohtajiin.

Keskusta on myös kissojen valtakuntaa. Valtavan kokoiset hyvin ruokitut kissat kulkevat jättikokoisista kissanluukuista, tavallisen kokoisista ne eivät mahtuisi. Puiston penkillä tai kahvilan terassilla vierustoverina on usein rapsutuksia kerjäävä kissa.”

Reykjavikilaiset rakastavat kissoja, jotka kulkevat kaupungin kaduilla.

Reykjavikilaiset rakastavat kissoja, jotka kulkevat kaupungin kaduilla. Päivi Arvonen

3 x suosikkikahvilani

1. Mokka Kaffi, Skólavördustígur 3a. Islannin vanhin, vuonna 1958, avattu kahvila. Sisustus on säilynyt lähes samana 60-luvulta mutta seinillä vaihtuva taidemyyntinäyttely.

2. Reykjavik Roasters, Kárastígur 1. Vuodelta 1923 peräisin olevassa talossa on toiminut aiemmin pieni elintarvikekauppa, nykyisessä kahvilassa myös paahdetaan kahvia.

3. Cafe Babalú, Skólavörðustígur 22. Oranssin julkisivun takana monipuolinen kahvila, jossa myös vegaanivaihtoehtoja.

Cafe Babalu

Päivi Arvonen

Muinaisten islantilaisten jalanjäljissä

”Keskustassa ollaan konkreettisesti muinaisten islantilaisten jalanjäljissä. Reykjavik asutettiin 1200 vuotta sitten mutta kaupunki perustettiin 1700-luvun lopussa, jolloin Islannissa asui noin 50 000 ihmistä. Nyt koko Islannissa on asukkaita suunnilleen Espoon verran, 300 000 ja pääkaupunkiseudulla noin 20 000.

Islannin ensimmäisen asukkaan, norjalaisen Ingófur Arnarsonin uskotaan rantautuneen viikinkiveneellään nykyisen Reykjavikin kohdalle vuonna 878. Kun hän näki kuumista lähteistä nousevat höyrypatsaat, hän nimesi paikan Reykjavikiksi eli savujen lahdeksi.

Kannattaa tutustua Settlement Exhibition – näyttelyyn, joka kertoo ensimmäisten islantilaisten arjesta.

Keskustassa jokainen kortteli ja kadunpätkä on täynnä tarinoita menneestä.
Kuulin pääkadun, Laugavegurin nimen tarinan kerran eräältä maistissa olevalta viinaa taskumatista siemailevalta papparaiselta puistossa.

Laug tarkoittaa kuumaa vesiallasta. Laugavegurin päässä sijaitsi kuumien lähteiden alue, jonka vesissä naiset kävivät pesemässä pyykkiä. Pyykkipaikalle kuljettiin pitkin polkua, joka sai nimekseen Laugavegur eli Tie kuumille altaille.”

Einar Jónssonin patsaspuiston veistokset kertovat Edda-runojen maailmansyntymyyttejä.

Einar Jónssonin patsaspuiston veistokset kertovat Edda-runojen maailmansyntymyyttejä. Päivi Arvonen

Tunnetuin maamerkki

Hallgímurin kirkko kaupungin korkeimmalla mäellä on kaupungin tunnetuin maanmerkki ja 70 metriin kohoavine torneineen Islannin korkein rakennus.

Kirkko ympäristöineen muistuttaa pakanauskontojen ja kristinuskon kohtaamisesta Islannissa noin vuonna tuhat. Islantilaiset luopuivat pakanauskosta vain sillä ehdolla, että vanhaa uskontoa sai edelleen harjoittaa, mutta piilossa muiden katseilta.

Kirkon edessä seisoo ylväänä yksi Islannin kuuluisimmista pakanoista; skandinaavisen muinaisuskon jumalia palvonut viikinki Leifur Eríksson, joka löysi ensimmäisenä eurooppalaisena Amerikan noin viisisataa vuotta ennen Kolumbuksen syntymää.

Kirkon edessä seisoo ylväänä skandinaavisen muinaisuskon jumalia palvonut viikinki Leifur Eríksson.

Kirkon edessä seisoo ylväänä skandinaavisen muinaisuskon jumalia palvonut viikinki Leifur Eríksson. Marjo Tynkkynen/Otavamedia

Kirkon naapurustossa on kotikadut monilla vanhoilla skandinaavisen muinaisuskon jumalilla kuten rakkauden ja kauneuden jumalan katu Freyjagatan.

Ukkosenjumala Odinin kadulla eli Ódinsgatanilla on mainio Snaps-bistro ja sekasortoa kylväneen Lókin mukaan nimetyllä Lókastígurilla on rauhallinen lounaskahvila Lóki Cafe.

Oma katunsa keskustassa on myös rauhan, viattomuuden ja ilon jumalalla Baldurilla (Baldursgata).”

Reykjavikin keskustan talojen seinissä on toinen toistaan taidokkaampia seinämaalauksia.

Reykjavikin keskustan talojen seinissä on toinen toistaan taidokkaampia seinämaalauksia. Päivi Arvonen

Luontoa ja merta

”Saagojen eli 900- ja 1000-luvuilla muistiin kirjoitettujen löyhästi tositapahtumiin perustuvien kertomusten sankareilla on myös omia katuja Reykjavikin keskustassa.

Egil Kalju-Grímurinpoika joi saagan mukaan itsensä känniin alle kolmevuotiaana ja tappoi ensimmäisen kerran alle seitsenvuotiaana.

Hänen tarinansa elää sekä Islannin suurimman panimon nimessä että aivan Hallgímurin kirkon takana sijaitsevalla Egilsgatanilla.

Satu Rämö vertaa Reykjavikin talojen ulkoseinien värejä osuvasti räsymattoon.

Satu Rämö vertaa Reykjavikin talojen ulkoseinien värejä osuvasti räsymattoon. Päivi Arvonen

Saagojen maailmaan – hersyvällä huumorilla höystettynä – voi tutustua Harpa-kulttuuritalon Icelandic Sagas -komediaesityksessä.

Rakastan Reykjavikissä myös luonnon ja meren läheisyyttä. Keskustassa ei tarvitse ottaa montaa askelta, kun näkee meren ja vuoret.

Kaupungin edustalla oleva Esja-vuori on kotivuori 13 joulupukille, joiden noita-akkamainen äiti Grýla kerää säkkiin ja syö illalliseksi kaikki huonosti käyttäytyvät lapset.”

Lue myös: Kolme syytä matkustaa Islantiin, joka on mainettaan lämpimämpi

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 10/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X