Masennukseen saa tehokasta ja oireiden mukaista hoitoa – Näin 10 kysymykseen vastaa psykiatrian erikoislääkäri

Jaa kaverilleTilaa Seura
Avantouinti ja masennus
© istockphoto
Lääkkeet ovat vain yksi tapa hoitaa masennusta. Tehokkaasti hoidettu masennus paranee. Tehokkuus tarkoittaa usein eri hoitomuotojen yhdistämistä.

1. Parantaako avantouinti masennuksen?

Masennusta on eriasteista: lievää, keskivaikeaa ja vaikeaa, ja lievän masennuksen hoidossa avantouinnista voi olla hyötyä.

Avantouinnilla on harrastajien mukaan voimaannuttavia vaikutuksia, ja se tutkitusti vapauttaa aivoissa mielihyvää lisääviä aineita. Vaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia. Talviuinti voi myös ehkäistä masennusta.

Iäkkään ihmisen kannattaa mennä avantoon varoen, sillä voimakas lämpötilan vaihtelu voi olla sydän- ja verenkiertoelimistölle riski – ja joku voi sairastaa sydänsairautta tietämättään.

2. Miten liikunta hoitaa masennusta?

Liikunta vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin samalla tapaa kuin masennuslääkkeet. Sen hyöty lievän masennuksen hoidossa voi olla yhtä hyvä kuin lääkkeiden.

Aloitekyvyttömyys kuuluu masennuksen oireisiin, ja siksi masentuneen on vaikea lähteä liikkeelle. Tässä tarvitaan ihmistä, joka lähtee masentuneelle liikuntakaveriksi.

3. Lääkitäänkö masennusta liian helposti?

Lievissä ja keskivaikeassa masennuksessa ei tarvita aina lääkkeitä. Psykoterapia voi olla yhtä tehokas hoitomuoto siihen motivoituneelle henkilölle. Lievissä tilanteissa muutama terapiakerta voi riittää. Vaikea tai psykoottinen masennus vaatii lääkehoidon. Osa lääkkeistä hyötyvistä, masennusta sairastavista henkilöistä jää yhä lääkitsemättä.

Masennuslääkkeillä hoidetaan sairautta. Lääkkeitä määräävän lääkärin ammattitaitoa on erottaa normaali tunnereaktio häiriöstä. Psykiatriassa diagnoosi tehdään potilaan kuvailemien oireiden ja kirjallisten oiretestien perusteella. Lisäksi on tärkeä sulkea pois oireiden taustalla mahdollisesti olevia muita tekijöitä, kuten anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta tai diabetes.

Masennuslääkkeillä hoidetaan myös ahdistuneisuushäiriöitä, pelkotiloja, unihäiriöitä ja kipua. Yli 400 000 suomalaista käyttää niitä – heistä arviolta 80 prosenttia masennukseen.

4. Millaisia ongelmia masennuslääkkeisiin liittyy?

Masennuslääkkeet ovat pääsääntöisesti hyvin siedettyjä, eli valtaosalle käyttäjistä ei tule niistä haittoja, tai niitä tulee vain hoidon alussa. Osalla ne voivat latistaa tunne-elämää.

Joskus lääkkeiden lopettamisesta seuraa vieroitusoireita, ja siksi lääkkeet neuvotaan purkamaan vähitellen muutaman päivän välein. Vieroitusoireille herkistyneillä ihmisillä lääkettä voidaan vähentää hitaammin vointia seuraten. Vieroitusoireet voivat olla hyvin samankaltaisia sairauden oireiden kanssa, ja siksi niiksi luullut oireet voivat kertoa sairauden uusiutumisesta.

Jos halutaan tietää, tarvitseeko masennuksesta toipunut henkilö vielä lääkkeitä, lääkeannosta pienennetään vähitellen kuukauden, kahden välein ja seurataan, palaavatko oireet.

5. Voiko lääkkeet lopettaa omin päin?

Ne tulisi lopettaa aina yhteistyössä lääkärin kanssa. Jos annos on ollut suuri, elimistö voi reagoida äkilliseen lääkkeiden käytön lopettamiseen voimakkailla vieroitusoireilla. Oireet voivat olla hyvinkin hankalia, kuten epämiellyttäviä tuntemuksia päässä.

Lääkityksen lopettaminen liian aikaisin voi johtaa masennuksen uusimiseen, ja vaikeissa masennustiloissa itsemurhariski voi kohota.

6. Mitä jos masennuslääkkeet eivät auta?

Masennusta sairastavista henkilöistä kolmasosa ei saa nykyisistä lääkkeistä apua, ja heitä voidaan auttaa hermoston toiminnan säätelyyn vaikuttavilla neuromodulaatiohoidoilla, kuten aivojen sähköhoidolla ja magneettistimulaatiolla. Neuromodulaatiohoitoja käytetään myös, jos lääkkeillä on hankalia haittoja tai hoidolla on potilaan itsetuhoisuuden vuoksi kiire.

Laskimoon annettava, nukutus- ja huumausaineena tunnettu ketamiini on itsetuhoisen, lääkehoitoon reagoimattoman masennuksen hoidossa uusi, nopea ja lyhytvaikutteinen lääke. Sen pitkäaikaisen käytön turvallisuutta ei vielä tunneta riittävästi, ja siksi hoito on rajattu lähinnä yliopistoklinikoille.

7. Mitä sähköhoidossa ja magneettistimulaatiossa tapahtuu?

Sähkö- eli ECT-hoito annetaan nukutuksessa, ja se on kivutonta. Siinä potilaan päähän johdetaan elektrodien kautta sähkövirtaa. Tämä saa aivokuorelle aikaan häiriön, josta seuraa epileptinen purkaus.

Purkaus aiheuttaa muutoksia välittäjäaineissa, aivojen aineenvaihdunnassa ja hermokasvutekijöissä. Mitä kattavampi purkaus, sitä parempi teho.

Hoitoa annetaan sarjahoitona, ja lääkkeisiin verrattuna sillä on vähän sivuvaikutuksia. Niistä hankalin on lyhytkestoinen muistinmenetys.

Magneettistimulaatiossa eli TMS-hoidossa aivojen hermosoluja aktivoidaan muuttuvan magneettikentän avulla. Se saadaan aikaan voimakkaalla sähkövirralla, joka johdetaan pään ulkopuolella olevaan stimulaatiokelaan.

Hoito on nopea, ja potilas on sen aikana hereillä. Haittoja ei juuri ole, lievää, ohimenevää päänsärkyä lukuun ottamatta.

TMS on vielä uusi hoito, jonka pitkäaikaisia hyötyjä ei vielä tunneta tarpeeksi.

8. Tarvitaanko masennuksessa aina sairauslomaa?

Masennus on yleinen pitkien sairauslomien syy. Pitkä sairausloma ei yleensä ole hyvä tapa hoitaa masennusta, sillä toiminta ja työnteko ylläpitävät ihmisen aktiivisuutta ja mielialaa. Masennuksen ennuste heikkenee, mitä kauemmin ihminen on pois työelämästä.

Jos sairauslomaa tarvitaan, suosittelen viikon, kahden mittaisia lomia, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen. Jos sairausloma uhkaa pitkittyä, työterveyslääkärin, potilaan ja hänen esimiehensä pitää yhdessä pohtia, olisiko työtä mahdollista muokata tai sen vaativuutta tai työaikaa keventää.

9. Kannattaako masentuneen opetella tietoisuustaitoja?

Tietoisuustaidot eli mindfulness ohjaa itsehavainnointiin ja parantaa itseymmärrystä ja -myötätuntoa, mistä on usein apua mielenterveyden häiriöihin.

Kanadassa on tehty katsaus, jonka mukaan mindfulnessia voidaan käyttää ylläpitohoitona ja ehkäistä sairauden uusiutumista.

10. Onko hoito huono, jos masennus uusii?

Osa ihmisistä on alttiimpia sairastumaan masennukseen, ja heillä masennus voi uusia. Heille suositellaan yleensä pidempää, jopa vuosien mittaista ylläpitohoitoa. Psykoterapialla voidaan ehkäistä masennuksen uusiutuminen, sillä hoito tähtää mielen rakenteiden vahvistumiseen.

Masennus on ennusteeltaan hyvä sairaus. Jos sitä hoidetaan oikein ja tehokkaasti, potilas paranee. Ongelmana on, ettei meillä käytetä riittävästi kaikkia masennuksen Käypä hoito -suosituksessa mainittuja hyviksi osoitettuja hoitokeinoja.

Asiantuntijana Jukka Kärkkäinen, LT, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

X