10 kysymystä: Mikä auttaa alakuloon – Ja mistä tietää, ettei apeus ole masennusta?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Mikä auttaa alakuloon?
© ISTOCKPHOTO
Kun mieli on mollissa, tekee mieli pistää puhelin kiinni ja käpertyä kotiin. Samalla alakulo vain syvenee.

1. Pitääkö alakuloon olla syy, jotta sille voi tehdä jotain?

Alakulon syyt voivat olla hyvinkin syvällisiä tai monikerroksisia. Ihminen ei välttämättä saa yrityksistään huolimatta niistä kiinni eikä hänen aina tarvitsekaan. Alakulosta selviytymisen kannalta tärkeämpää on se, kuinka itse suhtautuu siihen. Osa ihmisistä ymmärtää ja sietää toisia paremmin sen, että elämässä on erilaisia sävyjä ja olo on välillä alavireinen ilman mitään selittävää syytä.

Tällainen alakulo menee yleensä itsestään ohi.

Alakulo saattaa olla merkki pysähtymisen ja pohtimisen tarpeesta. Omassa elämässä voi olla jotain, mikä saa huomaamaan matalan mielen. Normiarjessa ja kiireessä se jokin on saattanut jäädä piiloon. Toisaalta jatkuva oman mielialan tarkkailu voi lisätä alakuloa. Suuntautuminen itsestä poispäin ehkäisee ja helpottaa matalavireisyyttä.

2. Mitä hyötyä puhumisesta on?

Ihmisellä on luontainen tarve olla yhteydessä muihin ihmisiin ja jakaa asioita ja tunteita heidän kanssaan. Meidän on koettava, että toinen ihminen kuuntelee ja ymmärtää meitä – ja tämä kokemus syntyy keskustelussa toisen ihmisen kanssa.

Keskustelu auttaa selkeyttämään omia ajatuksia, ja se voi kannustaa muuttamaan omassa elämässä jotain. Tämä edellyttää sitä, että keskustelukumppani on luotettava ja hänen kanssaan on hyvä olla.

3. Mitä jos ei halua kuormittaa ystäviä omilla murheillaan?

Ystävyys on kahdensuuntaista. Jos minä tänään kerron murheeni, sinä voit olla huomenna kertomassa ja minä kuunteluvuorossa. Jos ystävyys toimii näin, ei omien murheiden kertomisesta pitäisi tulla syyllistä oloa. Ja jos tulee, voisiko tämän kokemuksen jakaa ystävän kanssa?

Jos kuuntelevaa korvaa ei ole, esimerkiksi Mielenterveysseuran Tukinet tarjoaa verkossa keskusteluapua ja vertaistukea.

4. Kuinka saisi lähdettyä ihmisten pariin?

Toisten ihmisten seura kohentaa mieltä, mutta aina ihmisten pariin hakeutuminen ei ole helppoa. Tällöin kannattaa miettiä, mikä siinä on itselle vaikeaa. Epäileekö ihminen vaikka, ettei hän saa tapaamisista mitään? Tai että on turha hakeutua toisten seuraan, koska ei nauti siitä?

Ei kannata luovuttaa etukäteen. Sen sijaan on parempi tehdä jokin ihan pieni ja helppo asia toivottuun suuntaan. Eli ei tarvitse ilmoittautua heti jollekin kymmenen kerran kurssille, vaan lähteä vaikka ulos roskapussin vientireissulle aikana, jolloin paikalla on varmasti muita ihmisiä.

Jos haluaa ehkäistä alakuloa, kannattaa huolehtia ihmissuhteista ja siitä, että elämässä on mielenkiinnon kohteita ja asioita, jotka lisäävät kokemusta omasta merkityksellisyydestä. Moni kokee itsensä merkitykselliseksi vapaaehtoistyössä.

5. Liikunta auttaisi, mutta mitä jos ei jaksa?

Alakulosta selviämisen kannalta on tärkeä saada selviytymisen kokemuksia. Jotta niitä tulisi, lähdetään liikkeelle pienestä, jonkun mielestä mitättömästä asiasta. Itselle voi luvata, että lähtee ulos kymmeneksi minuutiksi. Jos sen jälkeen haluaa, voi kääntyä takaisin kotiin.

Osa jatkaa matkaa kymmenen minuutin jälkeen eteenpäin. Osa ei jatka, eikä se ole katastrofi. Tällöin voi kiittää itseä siitä, että tulipa lähdettyä.

Ylipäänsä kannattaa kiittää itseä pienistä asioista, kuten siitä, että käveli töissä portaat. Pienten, hyvien asioiden huomaaminen itsessä ja omassa elämässä vie paljon pidemmälle kuin itsensä mollaaminen.

6. Voisiko syömällä kohentaa mieltä?

Itsestä huolehtiminen terveellisellä ravinnolla vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin. Myös syömisen tavalla on väliä. Jos jatkuvasti soimaa itseä syömisistään, mieli kuormittuu. Tämän asian muuttamiseen ei ole kaikille sopivia kikkakuutosia, sillä syöminen on henkilökohtainen ja yksilöllinen asia.

Jos oma keho ja mieli tulevat omalla ruokavaliolla tyydytetyiksi, ruokavalio lienee kunnossa.

7. Saako unesta voimia?

Jos ihmisen pitäisi valita yksi ainoa asia, millä lisätä jaksamista ja kohentaa mielialaa, se olisi nukkuminen. Väsyneenä ei mikään innosta, ei yksinkertaisesti jaksa innostaa.

Unen tarpeesta ja hyvälaatuisesta unesta kirjoitetaan ja puhutaan paljon. Osa ihmisistä panikoituu näistä jutuista. Kun omaa unta riittää kuudeksi tunniksi yössä tai sängylle on tilaa vain perheen olohuoneessa, ihminen kokee itsensä epäonnistuneeksi.

Tässäkin tapauksessa kannattaa miettiä pienimmän teon kautta, miten lisätä tai parantaa omaa nukkumista. Se voi tarkoittaa vaikka telkkarin sulkemista tuntia nykyistä varhemmin.

8. Mikä pahentaa alakuloa?

Alkoholi on runsaasti käytettynä alakulossa petollista. Nousuhumalassa olo on hyvä, mutta sen jälkeen ongelmat vaikuttavat entistä suuremmilta. Ihmiset reagoivat alkoholiin yksilöllisesti: yhdelle vähäinen määrä voi olla toiselle iso.

Elämästä ja muista ihmisistä eristäytyminen pahentaa alakuloa silloin, jos yksinolo ei ole ihmiselle ominaista.

Liika ankaruus itseä kohtaan syventää alakuloa. Liiasta ankaruudesta on kyse silloin, kun alakuloinen ihminen vetää yhtäläisyysmerkin huonon olonsa ja oman ihmisarvonsa välille. Se, että ihminen potee alakuloa, ei tee hänestä huonoa ihmistä.

9. Mitä jos mieli on maissa aina syyspimeillä?

Valon puute väsyttää, ja silloin puhutaan kaamosväsymyksestä. Siihen tehoavat kirkasvalo ja liikunta, mutta kumpaakin pitää nauttia säännöllisesti.

Kaamosmasennus on sairaus, jota hoidetaan vastaavalla tapaa kuin vakavaa masennusta, eli siihen ei oma apu riitä. Siinä tarvitaan masennuslääkkeitä tai psykoterapiaa tai molempia.

10. Koska alakuloon pitää hakea ammattiapua?

Apua pitää hakea, jos alakuloon liittyy muita oireita, kuten muutoksia ruokahalussa tai nukkumisessa, voimakkaita itsesyytöksiä, ahdistusta, tuskan ja toivottomuuden tunnetta. Nämä oireet voivat viitata masennukseen.

Masennuksessa oireet ovat voimakkaita ja jatkuvia. Alakulossa apeus on lievempää, ihmisen toimintakyky säilyy ja elämässä näkyy myös mahdollisuuksia. Masentuneella toivo on vähissä, eikä voimia välttämättä riitä sängystä ylösnousuun.

Jos oma alavireys huolestuttaa ja tuntuu, ettei ole alakuloisena oikein oma itsensä, kannattaa hakea apua. Julkinen terveydenhuolto ei resurssien vähyyden vuoksi juurikaan auta alakuloista, vaan pitää hakeutua yksityisen tai järjestöjen avun piiriin.

Asiantuntijana psykologi Marika Ketola, Suomen Mielenterveysseura

X