Miksi hampaat reikiintyvät vanhemmiten? Pidä karies kurissa – Näin ikä vaikuttaa suun terveyteen
Työikäisillä hampaat reikiintyvät harvemmin, mutta reikiintyminen alkaa uudelleen jo kuusikymppisillä. Syitä löytyy ainakin ikenien vetäytymisestä ja reseptilääkkeistä.
Ikääntyneiden kannattaa käyttää hampaiden harjaamiseen vähintään neljä minuuttia kerrallaan.
Ikääntyminen vaikuttaa hampaiden kuntoon. Vaikka niistä olisi pitänyt huolta läpi elämänsä, hampaat saattavat reikiintyvät iän karttuessa.
Kysyimme syitä hampaiden reikiintymiseen suun terveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnulalta. Lue vinkit – näin hän neuvoo hampaita hoitamaan.
1. Miksi ikääntyneen kannattaa harjata hampaita vähintään neljä minuuttia?
Lapsilla, nuorilla ja aikuisilla riittää yleensä kahden minuutin harjaus, koska heillä on suhteellisen hyväkuntoiset hampaat. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän suuhun on tehty toimenpiteitä, kuten hammaskruunuja, implanttisiltoja ja hampaanpoistoja.
Kaikkien vieraiden rakenteiden reunat keräävät erityisen helposti bakteeriplakkia, jolloin hampaat reikiintyvät helposti reuna-alueilta uudelleen.
Ikääntyneillä erittyy myös sylkeä vähemmän kuin nuorilla, jolloin syljen luonnollinen huuhteluvaikutus ei toimi yhtä hyvin. Ikääntyneiden kannattaakin käyttää hampaiden harjaamiseen vähintään neljä minuuttia kerrallaan.
2. Kuuluuko hampaat pestä ennen vai jälkeen aamupalan?
Tämä on ikuisuuskysymys, jota hammaslääkäreiltä tivataan usein. Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan jokaisen täytyy noudattaa omaa mieltymystään. Tärkeintä on, että hampaat ylipäänsä harjataan aamuisin ja niihin kerääntynyt bakteeriplakki saadaan pois.
Peräti 99 prosenttia hammas- ja iensairauksista johtuu bakteeriplakista.
Aivan heti aamupalan jälkeen ei kuitenkaan kannata pestä hampaita, varsinkaan jos on syönyt tai juonut jotakin paljon happoa tuottavaa, kuten appelsiinimehua. Silloin hampaiden pinnat ovat tavallista herkemmät, ja ne kuluvat harjatessa enemmän. Kun pitää pienen tauon, hampaat voi hyvin pestä myös aamupalan jälkeen.
3. Mistä tietää, onko oma harjaustekniikka oikea?
Ikenien vetäytyminen on aina merkki siitä, että harjaustekniikka on väärä, eli liian kova. Silloin ihminen voi käyttää joko liian kovaa harjaa tai painaa harjatessaan liikaa.
Jos taas hampaat eivät harjaamisesta huolimatta tunnu puhtailta, syynä on tavallisesti liian vanha harja, jonka harjakset osoittavat eri ilmansuuntiin.
Omaa harjaustekniikkaa voi testata ostamalla apteekista plakkivärjäystabletteja, joita voi imeskellä hampaidenpesun jälkeen. Jos hampaat eivät ole puhtaat, niihin tarttuu punaista väriä.
4. Pärjääkö käsikäyttöisellä harjalla vai pitääkö hankkia sähköhammasharja?
Käsikäyttöisellä harjalla pärjää, jos hampaat jaksaa harjata huolellisesti. Sähköhammasharjalla saa kyllä huomattavasti paremman pesutuloksen. Monet sähköhammasharjan käyttäjät eivät kuitenkaan osaa käyttää laitetta oikein.
Käsikäyttöisellä harjalla hampaat kuuluu puhdistaa nykyttävällä liikkeellä. Sähköhammasharjalla harjaa taas kuuluu pitää hetki paikallaan ja edetä hammas kerrallaan, jolloin pyörivä harjasosa pääsee tekemään pesutyön. Monet tekevät myös sähköhammasharjalla nykyttävää liikettä, ja silloin pesutulos ei ole kovin hyvä.
5. Miksi hampaat tarvitsevat fluorihammastahnaa?
Hammastahnassa olevaa fluoria tarvitaan kovettamaan hammaskiillettä ja vähentämään hampaiden reikiintymistä. Jos eläisimme ihannemaailmassa, jossa kaikilla on hyvälaatuista sylkeä ja kaikki söisivät korkeintaan neljä kertaa päivässä, fluorihammastahnaa ei tarvittaisi ollenkaan.
Käytännössä lähes kaikki kuitenkin laittavat jotakin suuhunsa paljon useammin, jolloin hampaat joutuvat käymään happohyökkäyksen läpi useita kertoja päivässä. Lisäksi syljestä saattaa puuttua puolustustekijöitä, jotka auttavat pitämään hampaat ehjinä. Hampaat eivät siis pysy ehjinä ilman fluoria.
Hampaiden kannalta on hyvä, jos fluorihammastahnaa myös jää vähän hampaisiin hammaspesun jälkeen. Hyvä tapa on odottaa hetki ennen kuin huuhtelee suun. Esimerkiksi aamulla voi hammaspesun jälkeen sylkeä suun puhtaaksi purskuttelematta, laittaa vaikka ripsivärin välissä, ja vasta sen jälkeen purskutella suu. Silloin fluori pääsee vaikuttamaan hieman kauemmin.
6. Miksi hammaslankaa tai hammasväliharjaa täytyy käyttää jo ennen harjausta?
Hammasvälien kannalta on hyvä, jos niihin jää hammastahnasta hieman fluoria vahvistamaan kiillettä. Jos hampaat pesee ensin ja puhdistaa hammasvälit vasta sen jälkeen, fluori lähtee väleistä helposti pois. Jos käyttää käsikäyttöistä harjaa, tahnaa kannattaa levittää koko harjan pituudelle, jotta fluoria jää tarpeeksi hampaiden pinnoille.
7. Mitä tarkoittaa, että reikiintymisellä on iän mukaan oma mielipaikkansa?
Eri ikäkausina hampaat reikiintyvät tyypillisesti eri kohdista. Kouluikäisillä reikiintyvät usein takahampaiden purupinnat, ja teini-ikäisillä niin tapahtuu poskihampaiden hammasvälipinnoille. Työikäisillä reikiintyminen on yleensä aika vähäistä.
Reikiintyminen alkaa kuitenkin uudelleen kuudenkympin tienoilla. Silloin reikiintymisen mielipaikka on paljastuneiden hammaskaulojen pinnoilla. Ilmiötä kutsutaan juurikariekseksi.
Karies voi vähitellen muuttaa kovan hammasluun yhtä pehmeäksi kuin toffeekarkin, mistä seuraa, että heikentynyt hammas katkeaa helposti. Paljastuneet hammasjuuren osat on syytä käsitellä säännöllisesti fluorilakalla, ja siksi ikääntyneiden pitäisi käydä hammaslääkärissä säännöllisesti.
8. Täytyykö ikenien verenvuodosta huolestua?
Ikenien verenvuodosta kannattaa aina huolestua, varsinkin jos se jatkuu pitkään. Ikenien verenvuoto on merkki siitä, että ienrajaan on kerääntynyt bakteeriplakkia, eli hampaat eivät ole aivan puhtaat. Jos bakteeriplakki pääsee muhimaan pitkään, seurauksena saattaa olla hampaan kiinnistyskudoksen sairaus eli parodontiitti.
Hoitamattomana parodontiitti saattaa vähitellen irrottaa hampaat leukaluusta. Kyseessä on kaikkein yleisin suusairaus, jonka hoitaminen on pitkälle edenneenä vaikeaa ja työlästä. Parodontiittia ei voi todeta itse, vaan se voidaan havaita vain hammaslääkärissä.
9. Voiko happohyökkäyksen katkaista aterian jälkeen syömällä jotain?
Vaikka ksylitoli ei ole viime vuosina ollut kovin paljon esillä, se on edelleen hyvä tapa hoitaa hampaita. Ksylitolipurukumi ja -pastillit auttavat katkaisemaan aterian jälkeisen happohyökkäyksen kokonaan, sillä ne estävät bakteerien prosessin, jossa ne tuottavat happoja. Lisäksi ksylitoli tekee plakista helpommin poistettavan.
Jos ksylitolia ei ole saatavilla, myös pienestä määrästä juustoa tai pähkinöitä voi olla apua. Ne lyhentävät happohyökkäyksen kestoa ja voivat vähentää sen voimakkuutta.
10. Miksi verenpaine- ja psyykenlääkkeet voivat olla haitaksi hampaille?
Noin 80 prosenttia reseptilääkkeistä aiheuttaa jonkinasteista syljen erityksen vähenemistä. Jos käytössä on vähintään neljä reseptilääkettä, tutkimusten mukaan syljen eritys vähenee huomattavasti. Erityisesti monilla verenpaine- ja psyykenlääkkeillä on syljen eritystä vähentävä vaikutus. Jos siis käyttää montaa eri lääkettä, hampaista kannattaa pitää erityisen hyvää huolta.
Lue myös: Houkuttaako hammasremontti Viroon? Näin kävi Antille terveysmatkalla Tallinnassa