Penikkatauti tuntuu kipuna säären eri kohdissa – Lue fysioterapeutin neuvot! Näin lepytät kipeät penikat

Malttamattoman juoksijan kiusa, penikkatauti, voi iskeä myös kävelijään. Kun säären etuosa kipuilee, kannattaa löysätä harjoittelua – mutta ei jäädä totaalilepoon. Fysioterapeutti auttaa, kun kotikonstit eivät riitä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Penikkatauti on ikävä vaiva, mikä ilmenee sääressä kipuna ja tulehduksena.

Malttamattoman juoksijan kiusa, penikkatauti, voi iskeä myös kävelijään. Kun säären etuosa kipuilee, kannattaa löysätä harjoittelua – mutta ei jäädä totaalilepoon. Fysioterapeutti auttaa, kun kotikonstit eivät riitä.
Teksti: Tiina Suomalainen

Penikkatauti ilmenee usein liika harjoitelleilla pitkänmatkanjuoksijoilla, mutta penikat voivat kipeytyä myös kävelijän sääressä. Mikä ”penikka” oikein on? Ja mistä kipeät penikat johtuvat? Millaista on penikkataudin hoito?

Näin 10 kysymyksiin penikkavaivoista ja penikkataudista vastaa alaraajoihin erikoistunut tamperelainen fysioterapeutti ja kouluttaja Eero Hyvärinen, Fysios Mehiläinen ja Pihlajalinna .

1. Onko penikkatauti kyseessä, kun aktiivilenkkeilijän säären etuosa kipuilee?

Todennäköisesti näin. Penikkavaivat paikallistuvat nimenomaan säären alueelle, sen etuosaan tai sisäreunalle. Penikkatauti on myös tyypillinen aktiivisen liikuntaharrastajan vaiva. Se on rasitusvamma eli se johtuu liiallisesta rasituksesta suhteessa siihen, mitä kroppa kestää.

Juoksu on yksi tavallisimmista penikkavaivoja provosoivista liikuntalajeista, koska juoksemiseen liittyy iskutusta ja kovempaa lihastyötä. Myös esimerkiksi pallopelit, kuten suosittu padel, voivat kuormittaa liikaa säären etuosaa.

2. Jos haluaa aloittaa­ juoksuharrastuksen­, miten penikkavaivat voi ehkäistä­ ennalta?

Jos ei ole vuosiin harrastanut aerobista liikuntaa, sääri voi ärsyyntyä hyvinkin pienistä. Jos on ennenkin liikkunut paljon, on kuormituskyky korkeam­pi.

Kaikista tärkeintä on lisätä harjoittelua pikkuhiljaa. Voi esimerkiksi aloittaa lenkkeilyn niin, että lähtee kävellen liikkeelle ja juoksee välillä lyhyitä osuuksia. Tai sitten aloittaa hyvin maltillisesti vaikka 15–20 minuutin juoksulenkeillä.

Pikkuhiljaa kuormitusta lisäämällä lihaksilla, jänteillä ja luulla on aikaa sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen.

Rasitusta kannattaa jatkossakin säädellä niin, että ei treenaa peräkkäisinä päivinä, vaan pitää välissä lepopäiviä.

Lue myös: Juokseminen koukuttaa – Miksi aloittelevaa juoksijaa aina kuitenkin toppuutellaan?

Nainen lenkillä

© iStockphoto

3. Voiko penikkatauti tulla­ kävelystä?

Kyllä voi. Penikkavaivaan tarvitaan jokin rasitusmuutos, ja jos liikunta on aiemmin ollut liki nolla, kävelykin voi kuormittaa sääriä liikaa. Jos ei paljon liiku ja lähtee vaikkapa etelänlomalle, jossa tulee päivittäin runsaasti kaupunkikävelyä, voi se riittää penikkavaivan syntymiseen.

Lue myös: Kävely kannattaa! Näin reipas käveleminen vaikuttaa terveyteesi – Lue 12 vinkkiä

4. Voiko askellusvirhe tai vääränlaiset jalkineet olla­ penikkataudin syynä­?

Erilaiset alaraajojen asentovirheet lisäävät riskiä penikkavaivoihin. Tavallisin lienee ylipronaatio, jolloin jalkaterä kallistuu liikaa sisäänpäin. Tällöin tietyt rakenteet sääressä ylikuormittuvat. Ylikuormitukseen voi vaikuttaa joko harjoittelua keventämällä tai jalan toimintaa ja asentoa muuttamalla.

Jalkineita valitessa kannattaa huomioida alusta, jolla liikutaan. Jos juoksee pääasiassa asfaltilla, juoksukengissä on syytä olla parempi vaimennus kuin metsäpoluilla juostessa.

Lue myös: Houkuttavatko lenkkipolut? Panosta alkulämmittelyyn ja ehkäise juoksijoille tutut rasitusvammat näillä vinkeillä

5. Onko penikkatauti luussa vai lihaksessa?

Penikkavaiva tai -tauti on yleisnimitys säären etuosan rasitusvaivoille, jotka ilmenevät joko pehmytkudoksessa tai luussa.

Penikkatauti voi olla sääriluun keskiosan luukalvon tai säären lihasten kiinnittymisalueen ärtymistä ja kipua. Kyseessä voi olla myös lihasaitiopaineoireyhtymä, jossa lihaskalvon sisäinen paine kasvaa aiheuttaen lihaksen verenkierron heikkenemistä ja sitä kautta hapenpuutteesta johtuvaa lihaskipua.

Penikkatauti voi olla myös luussa, jolloin on kyse sääriluun rasitusvaivasta ja pitkittyessä mahdollisesti rasitusmurtumasta.

On mahdollista, että useampikin näistä oireista vaivaa yhtä aikaa.

6. Tuleeko penikka yleensä molempiin sääriin?

Useimmiten kivut alkavat toisesta jalasta, mutta pitkittyessä mahdollista on myös, että kivut tuntuvat molemmissa jaloissa.

Tyypillisesti penikkakipu tuntuu sääressä rasituksen aikana. Joskus kipu vaivaa heti juoksulenkin alussa, mutta kun juoksemista jatkaa, kipu helpottaa. Rasituksen jälkeen se saattaa tuntua taas voimakkaana.

Myös lepokipua voi esiintyä.

7. Miten kipeät penikat voi hoitaa kotikonstein?

Tärkeintä on keventää rasitusta eli ottaa lisää huilipäiviä liikuntapäivien väliin ja vähentää oireita provosoivaa liikuntaa. Liikuntaa kannattaa nimenomaan vähentää, ei lopettaa kokonaan. Jos pitää parin viikon totaalitauon, voi urheilun uudelleen aloittaminen kuormittaa liikaa ja kipu alkaa uudestaan.

Kannattaa myös monipuolistaa liikuntaa ja korvata juoksulenkkejä vaikkapa pyöräilyllä, joka ei rasita sääriä samalla tavalla.

Lisäksi on tärkeä huolehtia jalkojen lihaskunnosta. Mitä vahvemmat lihakset ovat, sitä paremmin ne pystyvät ottamaan kuormitusta vastaan. Alaraajojen lihaskuntoa pystyy harjoituttamaan hyvin myös kotioloissa, ja kuntosalilla harjoittelu ei ole välttämätöntä. Tärkeintä on, että tekee vahvistavia harjoituksia.

Akuuttia kipua voi lievittää esimerkiksi kylmällä, kylmägeelillä tai kipulääkkeellä. Sääriluun viereisten lihasten hierominen vaikkapa tennispallolla voi myös auttaa akuuttikipuun.

Lue myös: Juoksijan akillesjänne vihoittelee – Millainen hoito ja kuntoutus avuksi, kun akillesjänteen kipu ja tulehdus iskevät? Lue fysioterapeutin neuvot

akillesjänteen tulehdus ja kipu

Yleensä akillesjänteen tulehdus ja kipu kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen, mutta pahimmillaan se voi kestää vieläkin pidempään. © iStock

8. Milloin penikkataudin hoito vaatii lääkäriä tai fysioterapeuttia?

Jos etusääressä on selkeää lepokipua, tarkoittaa se todennäköisesti sitä, että luussa on rasituksellista vaivaa tai rasitusmurtuma. Tällöin on syytä mennä lääkäriin tarkistuttamaan tilanne. Jos kuvantamisessa paljastuu rasitusmurtuma tai sen esiaste, tarkoittaa se ainakin muutamien viikkojen liikuntataukoa, jotta luu paranee.

Fysioterapiaan kannattaa hakeutua herkästi, jos kuormituksen hetkellinen vähentäminen ei auta ja kivut palaavat uudestaan, kun lisää rasitusta. Fysioterapiaan kannattaa myös hakeutua, jos oireilu on toistuvaa.

Vaivojen ei kannata antaa pitkittyä, sillä silloin ne mutkistuvat.

9. Penikat ja venyttely – Miten fysioterapeutti helpottaa penikkakipuja?

Penikkataudissa on tärkeä selvittää, mikä säären rakenne on ärsyyntynyt, missä kipu tuntuu ja mistä oireilu johtuu. Fysioterapeutti tekee kokonaisvaltaisen alaraajojen tutkimuksen, jossa selviää, onko vaivan taustalla mahdollisesti jalkaterän tai nilkan asentovirhe tai onko koko alaraajan hallinnassa petrattavaa.

Penikkavaivan syynä voi olla lonkan, säären etuosan tai pohkeen voiman heikkous. Kehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja on osoitettu, että esimerkiksi lonkan huono hallinta tai lihasheikkous on yhteydessä säären sisäosan kipuun.

Kun mahdolliset askelluksen virheet ja lihasheikkoudet on kartoitettu, niihin pyritään vaikuttamaan. Fysioterapeutti ohjaa harjoitteita, käsittelee alaraajoja manuaalisesti ja suunnittelee harjoitteluohjelman. Myös tukipohjallisista voi olla apua jalkaterän ja nilkan toiminnan ohjaamisessa.

10. Voivatko penikka­vaivat loppua kokonaan?

Ilman muuta ja tämä on ehdottomasti myös fysioterapian tavoite. Edellytyksenä on, että löydetään penikkavaivojen juurisyyt ja vaikutetaan niihin.

Fysioterapian kestoon vaikuttaa paljon se, mitkä kaikki tekijät ovat kivun taustalla. Penikkatauti on voinut vaivata useamman vuode ajan, jolloin hoito vaatii pitkäjänteisyyttä sekä asiakkaalta että fysioterapeutilta.

Lue myös: Torju juoksijan rasitusvammat helposti – Katso kuusi jumppaohjetta!

Akillesjänteen kipeytyminen on tyypillistä juoksukauden alkaessa, kun rasitus lisääntyy yhtäkkisesti.

Akillesjänteen kipeytyminen on tyypillistä juoksukauden alkaessa, kun rasitus lisääntyy yhtäkkisesti. © Pekka Nieminen/Otavamedia

X