Voiko Alzheimerin taudin ehkäistä aina elintavoilla? Näin neurologian professori vastaa 10 kysymykseen muistisairauden ehkäisystä

Terveelliset elintavat ehkäisevät Alzheimerin tautia. Vaikka liha ja alkoholi eivät kuulu terveelliseen ruokavalioon, niillä voi olla muistin kannalta yllättävästi hyviäkin vaikutuksia.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Terveelliset elintavat ehkäisevät Alzheimerin tautia. Vaikka liha ja alkoholi eivät kuulu terveelliseen ruokavalioon, niillä voi olla muistin kannalta yllättävästi hyviäkin vaikutuksia.
(Päivitetty: )
Teksti: Virve Järvinen

1. Voiko Alzheimerin taudin ehkäistä aina elintavoilla?

Noin joka kolmas Alzheimerin tauti voitaisiin estää tai sen puhkeamista voitaisiin viivyttää elintavoilla. Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi juuri elintapasuositukset, joiden avulla voi vaikuttaa omaan sairastumisriskiin. Näitä tekijöitä ovat liikunta, ravitsemus, aivojen käyttö ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta.

Alzheimerin tauti on sairaus, joka tuhoaa hermosoluja ja vähentää muistin kannalta tärkeän hermosolujen välittäjäaineen, asetyylikoliinin määrää aivoissa. Muutokset vaikuttavat sairastuneen muistiin, tiedonkäsittelytoimintoihin ja käyttäytymiseen ja heikentävät huomattavasti ihmisen kykyä selvitä arjesta. Toistaiseksi sairautta ei voida parantaa.

2. Koska elintavat kannattaa viimeistään laittaa kuntoon?

Muistisairauksiin johtavat muutokset käynnistyvät aivoissa parikymmentä vuotta ennen oireita. Muistisairauksien ehkäisy on kuitenkin elämänmittainen projekti. Sen taustalla olevat tekijät kehittyvät hitaasti, ja siksi niihin vaikuttaviin elintapoihin pitäisi kiinnittää huomiota jo lapsuudessa, jolloin ihminen omaksuu terveet elintavat. Terveellisistä elintavoista on hyötyä Alzheimerin tautiin sairastuneellekin, sillä ne helpottavat elämää taudin kanssa.

Alzheimerin taudin riskitekijät ovat eri-ikäisellä ihmisellä erilaiset. Keski-iän korkea kolesteroli ja verenpaine lisäävät sairastumisriskiä. Hyvin iäkkäillä kolesteroli ja verenpaine laskevat tavallista enemmän iän myötä niillä, joilla on suurentunut dementian riski.

Omat riskitekijät voi kartoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvällä testillä. Saamasi pistemäärän suuruus kertoo riskistä.

3. Pitääkö paikkansa, että jos huolehdin sydämestä, huolehdin aivoista?

Sydämelle ja aivoille hyvää tai haittaa tekevät asiat kulkevat käsi kädessä. Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy plakeiksi beta-amyloidi -proteiinia ja helposti sakkautuvaa TAU-proteiinia samaan tapaan kuin ateroskleroosissa kolesterolia verisuonten seinämiin.

Rasva-aineenvaihdunta vaikuttaa muun muassa beta-amyloidin muodostumiseen aivoissa. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin liittyvät sairaudet ja diabetes lisäävät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

Vähäsuolainen ja vähän kovaa, mutta paljon pehmeää rasvaa sisältävä ruokavalio pitää verenpaineen ja kolesterolin kurissa. Energian saanti ja kulutus olisi hyvä pitää tasapainossa, eli huolehtia normaalipainosta.

4. Mikä liikuntalaji on aivoille paras?

Tärkeintä on, että ihminen liikkuu, sillä liikunta lisää verenkiertoa ja tuo aivoihin happea ja ravinteita. Aivot hyötyvät erityisesti liikunnasta, joka tarjoaa niille ärsykkeitä, ja siksi kannattaa liikkua monipuolisesti. Liikuntaan liittyvä pistelasku, reittivalinnat ja askelsarjat huolehtivat siitä, että aivokapasiteetti pääsee laajalti käyttöön.

Yleiset terveysliikuntasuositukset sopivat myös Alzheimerin taudin ehkäisyyn. Niissä suositellaan kestävyyttä parantavaa, reipasta liikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Jos teho kovenee, tunti ja vartti viikossa riittää.

Alzheimerin taudin ehkäisy

istockphoto

5. Miten aivoja kannattaa jumpata?

Alzheimerin taudissa olennainen ja varhainen muutos on hermosolujen välisten synapsien eli liitoskohtien väheneminen ja lopulta hermosolujen kato. Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä enemmän synapseja syntyy.

Jos työ sisältää vaihtelevaa ongelmanratkaisua, työuran aikana ei tarvitse työllistää aivoja enempää. Kiireisessä elämänvaiheessa kannattaa muistaa, että aivot tarvitsevat palautuakseen myös lepoa. Unen aikana haitalliset aineenvaihduntatuotteet poistuvat aivoista ja niihin kertyy vähemmän amyloidia.

Ellei työ haasta aivoja, niitä pitää haastaa varta vasten. Lukeminen ja käsityöt ovat aivojumppaa samalla tavalla kuin aivopähkinätkin. Ystävistä kannattaa pitää huolta, sillä sosiaalisuus suojaa muistia.

6. Säilyykö lihansyöjän muisti parempana kuin kasvissyöjän?

Muistisairauksien ehkäisyyn suositellaan kasvis-kalavoittoista ruokavaliota. Suomalaiset tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että erityisesti kananmunissa ja lihassa esiintyvän fosfatidyylikoliinin saanti on yhteydessä pienempään dementian riskiin. Kyseistä koliiniyhdistettä saadaan jonkin verran myös hedelmistä, marjoista ja kasviksista sekä viljoista.

Yletön kananmunien syöminen haittaa veren rasva-aineenvaihduntaa ja punainen liha lisää esimerkiksi paksusuolen syöpää. Niitä ei kannata lisätä ruokavalioon siksi, että ehkäisisi niillä Alzheimerin tautia.

7. Koska kannattaa käyttää muistisairaille tarkoitettuja ravintovalmisteita?

Muistisairaille tarkoitetut, apteekissa myytävät ravintovalmisteet on tarkoitettu niille, joilla jo on alkava Alzheimerin tauti. Ei ole osoitettu, että niistä olisi terveelle ihmiselle hyötyä.

Folaatin ja B12-vitamiinin puutteet lisäävät muistisairauksia. Folaattia saa vihreistä kasviksista ja täysjyväviljasta. B12-vitamiinin tarve kasvaa ikääntyessä. Sen taso ja vitamiinilisän tarve selviät verikokeesta.

8. Onko pari lasia viikossa muistin kannalta liikaa?

Alkoholin käytölle ei voi antaa mitään suositusta, eikä turvarajoja ole. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että Alzheimerin tauti on yleisempää ihmisillä, jotka eivät käytä lainkaan tai käyttävät hyvin runsaasti alkoholia kuin kohtuukäyttäjillä.

Tupakka on aina vaaraksi, sillä se heikentää aivojen verenkiertoa.

9. Altistaako unilääke Alzheimerin taudille?

Uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö lisää jonkin verran sairastumisriskiä. Riski kasvaa, mitä pidempään ja isompia annoksia ihminen niitä käyttää.

Vaikka yksittäisestä tabletista ei tarvitse huolestua, varoisin uni- ja rauhoittavia lääkkeitä. Ne eivät paranna itse vaivaa ja niihin voi syntyä riippuvuus.

Unettomuus on aivoille vaaraksi, mutta sen hoitoon on muitakin keinoja kuin lääkkeet.

10. Voiko oman sairastumisriskin selvittää verikokeella?

Toistaiseksi ei voi, mutta asiaa tutkitaan kovasti. Alzheimerin tautia sairastavan potilaan verestä on löydetty tekijä, ns. NFL-biomarkkeri, joka voi ennakoida sairautta.

Ongelmana on, että se kertoo yleensä aivovauriosta, ja on sellaisena liian laaja osoittamaan Alzheimerin tautia.

Asiantuntijana neurologian professori Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto.

Lue myös: Vaali suoliston hyvinvointia ja hyvää suolistoflooraa: ”Tulevaisuudessa syömme ulosteesta eristettyjä mikrobiseoksia kapseleina” – Yhteys masennukseen ja Alzheimerin tautiin löytyy bakteerikannasta

X