Milloin on syytä huolestua muistiongelmista? Näin vastaa neurologian erikoislääkäri

Jaa artikkeliTilaa Seura
Nainen miettii
© ISTOCKPHOTO
Työelämän jatkuvat muutokset kuormittavat. Silloin muisti herkästi reistailee. Onko se normaalia vai pitäisikö mennä tutkimuksiin?

1. Onko normaalia, että iän myötä alkaa unohdella asioita – jopa päivittäin?

Muisti ja aivotoiminnot hidastuvat usein iän myötä. Työelämä on myös usein haastavampaa kuin aikaisemmin, joten aivot voivat kuormittua.

Jo 50 ikävuoden jälkeen ihmisen työmuisti heikentyy niin, että aktiiviseen muistiin mahtuu kerrallaan vähemmän asioita kuin aiemmin. Työmuisti on se osa muistia, joka on tietoista ja jota aktiivisesti työstämme. Sinne mahtuu vain rajallinen määrä asioita, kuten viitenumeroiden lukuja tai puheenjohtajana toimiessa pyydettyjä puheenvuoroja.

Asioita voi kirjoittaa enemmän muistiin ja välttää liian monen asian hoitamista samanaikaisesti. Jos kuitenkin on vakavasti huolissaan muististaan, voi hakeutua muistitutkimuksiin.

Asioiden kirjoittaminen ylös muistiin

© ISTOCKPHOTO

2. Miksi uusien asioiden, kuten tietokoneohjelmien oppiminen, käy iän myötä vaikeammaksi?

Iän myötä aivojen prosessointinopeus voi jonkin verran hidastua, jolloin asioiden miettiminen ja päättäminen kestää kauemmin ja uusien toimintatapojen omaksuminen voi olla aiempaa vaikeampaa.

Vanhenevat aivot ovat ”haluttomampia” muuttamaan vuosikausia hyväksi koettuja toimintatapoja. Perusta saattaa olla evolutiivinen. Nuoren ihmisen on tärkeä sopeutua monenlaisiin tilanteisiin, kun elämä vasta hakee suuntaansa, mutta miksi pitäisi muuttaa kymmeniä vuosia hyvin toimineita strategioita? Aiemmin ihmiskunnan historiassa muutoshitaus on voinut olla eduksi. On siis täysin normaalia, jos ikääntyessä ei aina pysy perässä kun työtehtävät muuttuvat.

3. Onko mielialalla, kuten pelokkuudella tai masennuksella, vaikutusta muistin toimintaan?

Stressi ja ahdistus heikentävät selvästi muistia. Tämäkin liittyy osin työmuistin toimintaan. Kun ahdistavat asiat ovat mielessä, ne syövät työmuistin kapasiteettia.

Myös vakava masennus heikentää muistia, ja pitkään jatkuessaan se voi tehdä jopa näkyviä muutoksia aivojen muistirakenteiseen.

4. Milloin pitää mennä lääkäriin muistiongelmien takia?

Yksityiskohtaisia ohjeita siitä, että juuri tällaisen tai tuollaisen asian unohtaminen on huolestuttavaa, ei voi antaa. Osin tilanne riippuu siitä, miten kuormittavaa arki on ja mitä seurauksia unohtamisesta on.

Itse kukin voi joskus unohtaa sovitun tapaamisen, hääpäivän tai sen, mitä piti ostaa. Jos unohteluja on jatkuvasti eikä muista, että asiasta oli sovittu, vaikka siitä muistutetaan, voi hakeutua tutkimuksiin.

Huolestuttavimpia ovat tilanteet, joissa ei muista, mitä on todella tapahtunut, eikä muistutettunakaan saa palautettua tapahtumaa mieleen.

5. Miten muistia tutkitaan?

Jos epäilee muistisairautta, ei ensimmäiseksi tarvitse mennä lääkärin vastaanotolle, vaan voi hakeutua muistin ja tiedonkäsittelytoimintojen testaukseen. Testejä tekevät monet muistiyhdistykset, muistineuvolat ja terveyskeskukset.

Suomessa käytetään yleensä CERAD-nimistä testipatteristoa. Siihen kuuluu osioita sanasujuvuudesta, nimeämisestä, orientaatiosta, hahmottamisesta sekä kielellisestä ja näönvaraisesta muistista.

Tarvittaessa muistihoitajat ohjaavat lääkärille.

6. Mitä tutkimuksia lääkäri tekee?

Myös lääkärin tärkein väline on muistin ja muun tiedonkäsittelyn testaaminen. Lisäksi lääkäri haastattelee potilasta ja usein myös hänen omaistaan.

Jos testin ja haastattelujen perusteella syntyy epäily muistisairaudesta, tehdään pään magneettikuvaus tai TT-kuvaus. Lisäksi lääkäri selvittää verikokeilla mahdollisia muita muistiin liittyviä sairauksia.

7. Ovatko netin muistitestit luotettavia?

Oikein tehtynä nettitestit voivat antaa viitteellistä tietoa muistin toiminnasta. Usein ne mittaavat vain muistia, ja monesti muistisairauksiin liittyy muitakin tiedonkäsittelyn ongelmia. Osassa dementiaan johtavista sairauksista voi muisti olla alkuun hyvä. Nettitestit eivät sulje pois kaikkia alkavia muistisairauksia.

8. Kannattaako eläkeikää lähestyvän sinnitellä työelämässä, vaikka uusien asioiden oppiminen on hankalaa?

Kyllä kannattaa. Työ tekee hyvää aivoille ja on hyväksi sekä henkilökohtaiselle että kansantaloudelle.

Olisi hyvä, jos työelämässä voisi halutessaan vähän hellittää: opetella vähemmän uusia asioita ja tehdä enemmän rutiinitehtäviä.

9. Miten muistia voi auttaa selviämään?

Ajankäyttö kannattaa suunnitella huolella ja tehdä asioita sopivassa järjestyksessä, ei yhtä aikaa. Työympäristö kannattaa rauhoittaa keskeytyksiltä, ettei koko ajan katso sähköposteja tai älypuhelinta.

Jos kärsii keskittymisvaikeuksista, kannattaa sopia, että keskeytykset ja työtekijöiden välinen kommunikaatio rajoitetaan tiettyyn aikaan päivästä.

10. Miten muistia voi kehittää?

Vapaa-ajalla kannattaa rentoutua, kävellä luonnossa, harrastaa liikuntaa ja pitää ajoittain paastoa sosiaalisesta mediasta. Ihmissuhteisiin ja harrastuksiin kannattaa keskittyä ja pitää muut asiat silloin poissa. Tärkeät asiat kannattaa kirjoittaa muistiin tai tallettaa muistutus puhelimeen.

Unohduksiin on hyvä suhtautua huumorilla.

Pariskunta nauraa

© ISTOCKPHOTO

11. Jos vanhemmallani on Alzheimer, kuinka suuri on riskini sairastua itse?

Alzheimerin taudin esiintyvyys lisääntyy voimakkaasti iän myötä, ja 85-vuotiaista jo joka neljännellä on jokin muistisairaus. Niinpä äidin tai isän Alzheimerin tauti ei merkittävästi lisää lapsen riskiä sairastua.

On joitakin hyvin harvinaisia selkeästi perinnöllisiä Alzheimerin taudin muotoja, mutta näitä sukuja on Suomessa vain muutama. Lisäksi tunnetaan perinnöllisiä riskitekijöitä, jotka eivät itsessään aiheuta Alzheimerin tautia, mutta lisäävät hieman riskiä sairastua siihen. Tällainen riskiperimä on noin joka neljännellä suomalaisella. Heidän sairastumisriskinsä kasvaa merkittävästi vain, jos heillä on paljon muita riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine, korkea kolesteroli tai diabetes.

12. Miten muistisairauksia voi ehkäistä?

Terveelliset elämäntavat, kuten riittävä uni, terveellinen ravinto, tupakan ja runsaan alkoholin käytön välttäminen sekä liikunta auttavat. Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja rentouttaa. Myös aivojen käyttäminen on tärkeää.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Kati Juva.

Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 1/2018.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X