ADHD-diagnoosi oli helpotus ja teki Johannan onnelliseksi: ”Lääke järjesti ajatukseni joukoista jonoiksi”
Johanna Oksanen väitteli filosofian tohtoriksi, mutta kuormittui kotitöistä ja saattoi eksyä tuttuunkin kaupunkiin. Neljänkympin kynnyksellä hänelle tehtiin ADHD-tutkimus.
Johanna Oksanen on käsitellyt elämänkokemuksiaan yhdistämällä kirjoittamisen, taidekäsityön ja teatterin. Johannan virkkaamia pellavaisia tunnenaamioita voi nähdä Teatteri Tuikkeen näyttämöllä.
ADHD-diagnoosi oli huojentava tieto Johanna Oksaselle.
Johanna Oksanen, 42, tunsi itsensä ulkopuoliseksi ja alakuloiseksi jo ennen murrosikää. Aikuisena työ- ja kotielämän paineet ahdistivat ja masensivat, ja lopulta hän haki apua julkisesta terveydenhuollosta. Siellä kolme korkeakoulututkintoa suorittanut perheenäiti kertoi ongelmistaan pitkään epäuskoisille korville.
Hankala ja itsepäinen
”Viihdyin lapsesta asti omissa maailmoissani. Koulussa en aina osannut lukea sosiaalisia tilanteita, ja saatoin tietämättäni käyttäytyä sopimattomasti. Minua kutsuttiin hankalaksi, kummalliseksi ja itsepäiseksi.
Opiskeluaikana varsinkin ryhmätöissä oli vaikea pysyä mukana, ja välillä etenin liiankin vauhdilla. Tenteissä ahdistuin ja häiriinnyin kohisevasta auditoriosta. Onneksi sain luvan suorittaa kursseja esseiden avulla.
Ennen neljääkymmentä ikävuottani väittelin filosofian tohtoriksi, opetin yliopistolla, luennoin, toimin tutkijana ja hoidin kahta lastani. Silti arki pyykinpesuineen vaati usein pinnistelyä, ja välillä valvoin viikkokausia. Jopa ystävien vierailut uuvuttivat.
Masennusdiagnoosilla psykiatriselle poliklinikalle
Vuonna 2011 sain masennusdiagnoosilla lähetteen psykiatrian poliklinikalle, mutta en kokenut hoitoja hyödyllisiksi. Uupumukseeni ehdotettiin pahimmillaan kylpylälomaa, ja unettomuuteni kuitattiin ylisukupolvisena traumana. Masennuslääkkeet tekivät minut huonovointiseksi ja tunteettomaksi.
Opintojeni perusteella aloin epäillä ongelmiani neurologisiksi ja pyysin päästä asiaa kartoittaviin testeihin. Niitä ei kuitenkaan katsottu aiheellisiksi, koska olin pärjännyt koulussa ja opiskelussa niin hyvin. Lopetin turhilta tuntuvat käynnit poliklinikalla, ja huomasin vuosien päästä heidän diagnosoineen minut käytöshäiriöiseksi.
Viimeisenä oljenkortenani jonotin kuukausia neuropsykiatriaan erikoistuneen yksityislääkärin vastaanotolle. Se kannatti. Hän tutustui hoitohistoriaani, kysyi juuri oikeat kysymykset ja pyysi äitiäni täyttämään kaavakkeen lapsuusajastani. Kolmen vastaanottokerran jälkeen tuloksena tuli ADHD-diagnoosi.
Ajatukset kirkastuivat ja keskittymiskyky parani
ADHD:n ylivilkkaus ei näy minusta ulospäin, se oireilee sisäisenä levottomuutena. Ennen ADHD-lääkitystä ajatukset tulvivat mieleeni kuin hyökyaalto, minkä vuoksi jumiuduin joskus tunneiksi vain tuijottamaan ikkunasta ulos. Lääke järjesti ajatukseni joukoista jonoiksi.
Ajatusten kirkastumisen myötä keskittymiskykyni parani. Sain esimerkiksi ruokaa laittaessani kerralla valmista, enkä tehnyt samalla muuta. Ahdistus ja masennus hälvenivät.
Lääkkeen vaikutus kestää 11 tuntia. Se nopeuttaa aamuheräämistä ja helpottaa vireyden ylläpitämistä päivisin, mikä auttaa myös iltaisin nukahtamaan.
”En luopuisi ADHD:stani”
Minun kohdallani ADHD oireilee myös ylikeskittymisenä. Siksi saatoin aiemmin opettaa ensin yliopistolla päivän ja kirjoittaa sitten kotona aamuyöhön asti väitöskirjaa. Kun ADHD-diagnoosi varmistui, lääkitys auttaa minua tunnistamaan levontarpeeni, ja lopetan työt ajoissa.
Lääkityksen avulla itseluottamukseni koheni, riitän nykyään itselleni sellaisena kuin olen.
Myös freelancertyöhöni liittyvät pelot taloudesta ja pärjäämisestä katosivat. Huonoja päiviä tulee edelleen, mutta olen elänyt jo kaksi vuotta ilman masennusta.
Minulla oli pitkään vaikeaa, mutta en luopuisi ADHD:stani. Koen sen nopeuttavan ajatteluani ja vahvistavan mielikuvitusmaailmaani. Olen ollut monen mielestä vääränlainen, mutta enää en elä muiden vaatimusten mukaisesti. Se tekee minut valtavan onnelliseksi.”
Artikkelia on muokattu 13.4.2023 klo 14:54
Käypä hoito -suositus ADHD:lle
1. ADHD esiintyy noin kolmella prosentilla aikuisista. Häiriö oireilee aktiivisuuden ja tarkkaavuuden ongelmina.
2. ADHD–aikuiset saivat vuonna 2017 Käypä hoito -suosituksen. Lääkityksen lisäksi suositus kattaa psykososiaaliset hoidot eli psykoterapian ja neuropsykologisen kuntoutuksen.
3. ”ADHD on toimintakykyä heikentävä aivojen kehityksellinen häiriö, joka aiheuttaa usein vaikeuksia ihmissuhteissa ja työelämässä. Hoidon avulla ADHD-aikuinen voi oppia toimimaan haastavissa tilanteissa uudella tavalla”, psykologian tohtori Maarit Virta sanoo.