Haavan hoito ei ole lastenleikkiä – asiantuntija vastaa, miksi haava ei parane

Jaa artikkeli
Haavan hoitaminen vaatii tarkkuutta ja ammattitaitoa.
Haavat eroavat toisistaan syntytavan ja sijainnin perusteella. Huolellinen hoitaminen on ensisijaisen tärkeää. © Mirva Kakko Otavamedia
Kysyimme ihotautien erikoislääkäriltä haavanhoidon haasteista. Tässä yhdeksän vastausta arkisiin ja vaikeasti paraneviin haavaongelmiin.

1. Haava syntyi pari viikkoa sitten, mutta paraneminen ei etene. Vaikuttaako ikä haavan paranemiseen?

Jos haava ei ole kuukaudessa parantunut, sitä voidaan pitää kroonisena. Aikaraja on kuitenkin veteen piirretty: ellei haavassa näy parissa viikossa minkäänlaisia paranemisen merkkejä, se on ainakin hyvää vauhtia kroonistumassa.

Krooniset haavat liittyvät useimmiten verenkierron häiriöihin, jotka yleistyvät iän myötä. Paraneminen vie iäkkäillä monesti aikaa myös siksi, että vanhemmiten iho ohenee, kuivuu ja kadottaa kestävyyttään ja joustavuuttaan. Iäkkäillä voi olla myös haavan paranemista hidastavia lääkkeitä, kuten kortisoni ja solunsalpaajat.

Haavan koko ja sijainti, tupakointi ja yleisterveys vaikuttavat nekin toipumiseen. Liikkuvalla, hautovalla tai hankaavalla alueella ihorikon korjaantuminen voi olla hitaampaa. Voihan olla, että Pirkolla saappaan varsi osuu ja hankaa sääressä olevaa haavaa.

2. Voiko pienestä haavasta olla harmia?

Pinnallinen haava paranee usein itsestään, kun puhdistaa sen heti suihkuttelemalla kädenlämpöisellä vesijohtovedellä. Mutta jos haavassa on sitkeää likaa, pikkunirhamastakin voi tulla hankaluuksia, ja siksi se pitäisi puhdistuttaa vaikka terveyskeskuksessa. Ellei esimerkiksi asfaltti-ihottumasta saada poistettua likaa tehokkaasti, siitä voi jäädä iholle ikävä tumma pigmentaatiojälki.

Likainen haava paitsi paranee hitaammin, voi myös tulehtua. Kipu, kuumotus ja märkäinen erite ovat tulehduksen merkkejä, samoin ympäröivän ihon punoitus ja turvotus. Tällöin tarvitaan lääkäriä ja antibiootteja.

3. Olen suihkutellut haavaa ja antanut sille ilmakylpyjä. Teinkö oikein?

Pieniä, pinnallisia nirhaumia voi suihkutella, eikä niitä välttämättä tarvitse suojata. Pitkäkestoisille haavoille ei suositella ilmakylpyjä, koska ne kuivattavat ja viilentävät haavan pintaa, mikä hidastaa paranemista. Haavapinnan kuivuminen voi aiheuttaa myös kipua. Haava paranee parhaiten kehonlämmössä, hengittävällä sidoksella suojattuna. Sidos vaihdetaan keskimäärin kahdesti tai kolmesti viikossa.

Puhtaus on tärkeää haavan hoidossa.

© istock

4. Uskaltaako haavaa hoitaa hunajalla tai pihkalla?

Tulehtuneisiin tai tulehdusvaarassa oleviin haavoihin käytetään toisinaan hunajaa ja pihkaa sisältäviä haavanhoitotuotteita. Kumpikin aineista on antibakteerinen, eli ne hillitsevät tulehdusta.

Ammattilaiset tietävät, millaisiin haavoihin ja kenelle niitä sopii käyttää. Esimerkiksi runsaasti erittävään haavaan ei hunajaa kannata laittaa, sillä se lisää haavan eritystä entisestään ja saattaa saada sen ympäristön vettymään.

Jopa viitisen prosenttia suomalaisista on hartsiallergikkoja, joille pihka aiheuttaa allergisen reaktion. Ihminen voi olla allerginen tietämättään, ja allergia voi puhjeta missä iässä tahansa.

Sopimattomat haavanhoitotuotteet voivat pitkittää paranemista ja lisätä kustannuksia. Hoitotuotteista tulisi kysyä hoitajalta tai lääkäriltä.

5. Pitääkö paikkansa, että syy haavan hitaaseen paranemiseen voi olla ruoassa?

Jos syö monipuolisesti ravitsemussuositusten mukaan, haava saa useimmiten ruoasta paranemiseensa tarvitsemansa aineet. Mikäli ruokavalio on niukka, yksipuolinen tai jos laihduttaa, ruokavaliossa ei välttämättä ole riittävästi energiaa, proteiineja, vitamiineja ja kivennäisaineita, joita kaikkia kudokset tarvitsevat korjaantuakseen.

Haavan paraneminen lisää varsinkin proteiinin tarvetta. Sitä tulisi nauttia jokaisella aterialla, noin 1–1,5 g/painokilo vuorokaudessa.

6. Tarvitaanko ravintolisiä?

Ravintolisistä kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Jos tuntuu, että kärsii vajaaravitsemuksesta, tulisi ensisijaisesti korjata ruokavalio monipuoliseksi ja huolehtia, että siitä saa riittävästi energiaa.

Tarvittaessa voidaan nauttia myös apteekista saatavia täydennysravintovalmisteita. Niitä käytetään etenkin painehaavapotilailla (ns. makuuhaavapotilailla) tai henkilöillä, joilla on ongelmia ravintoaineiden imeytymisessä tai huono ruokahalu.

7. Koska haava kestää tavallista arkea?

Pikkaisenkin syvempään haavaan muodostuva arpikudos ei ole koskaan yhtä vahva kuin terve, vaurioitumaton iho. Siksi haavakohtaa kannattaa varjella jatkossakin kovalta vedolta ja hankaukselta.

Liikkua kannattaa jo pian tapaturman jälkeen. Liikunta parantaa verenkiertoa ja jouduttaa vaurion paranemista.
Avonaisen haavan kanssa ei tulisi saunoa eikä uimahallissa käyntiä suositella tulehdusvaaran vuoksi.

Ihon monet kerrokset kertovat, miksi haavan parantuminen on tärkeää.

© istock

8. Voiko krooninen ihohaava koitua kohtaloksi?

Ensin pitää selvittää, miksi haava ei lähde paranemaan. On ihan mahdollista, että potilaan perussairaus paljastuu vastaanotolla, jonne hän on tullut hoidattamaan haavaansa. Ja jos haavan syy jää hoitamatta, haavan paraneminen pitkittyy, ja siitä voi seurata hankaluuksia.

Krooninen haava voi laskea toimintakykyä ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Myös paikallisten ja yleisinfektioiden riski lisääntyy.

Krooninen haava vaatii aina terveydenhuollon ammattilaisen arviota ja hoitoa, ja pitkään avoinna olleen haavan puhdistaminen kuuluu haavahoitajalle. Oikea hoito nopeuttaa haavan umpeutumista ja estää sitä tulehtumasta. Hoito voi kestää kuukausia.

9. Pitäisikö jäykkäkouristusrokote uusia – jopa ihan varmuuden vuoksi?

Jäykkäkouristustehoste annetaan kymmenen vuoden välein. Jos edellisestä on viisi vuotta tai enemmän, ja haava on likainen, tehosterokotteen voi ottaa.

Jäykkäkouristuksen aiheuttaja eli tetanus-bakteeri elää maassa. Jäykkäkouristus voi saada alkunsa pistohaavasta, kuten naulanrei’istä tai eläimenpuremasta. Jäykkäkouristus on kuitenkin Suomessa hyvin harvinainen.

Asiantuntijana dosentti, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Teea Salmi, Tays Haavakeskus.

 

Juttu on julkaistu ensikerran Viva-lehdessä 7/2017.

X