Totta vai tarua: Vaikuttavatko unet käyttäytymiseemme?
Unessa aivot raksuttavat jatkuvasti, vaikka emme itse ole siitä tietoisia, kertoo psykologian dosentti Katja Valli Turun yliopistosta.
Unisisällöt vaikuttavat siihen, miten kohtaamme toisia ihmisiä, sillä ne muokkaavat aivojen hermoverkkoja.
Unet eivät vaikuta käyttäytymiseen valveilla
Tarua. On tieteellisesti tutkittu, että yöllä näkemämme unet vaikuttavat valveeseen. Jos vaikka yön aikana näemme omasta kumppanistamme positiivista unta, suhtaudumme häneen valveilla myönteisemmin.
Sama toimii myös päinvastoin: negatiivinen uni saa suhtautumaan kumppaniin kielteisemmin. Unisisällöt siis vaikuttavat siihen, miten kohtaamme toisia ihmisiä, sillä ne muokkaavat aivojen hermoverkkoja. Yleensä emme vain itse ole asiasta tietoisia.
Unen aikana aivot kytkeytyvät pois päältä
Tarua. Aivot ovat aktiiviset sekä valveilla että unessa. Kun nukumme, aivomme monitoroivat jatkuvasti ympäristön tapahtumia, kuten ääniärsykkeitä. Emme vain ole asiasta tietoisia, sillä ärsykkeet eivät useinkaan tunkeudu unisisältöön.
Jos jokin ärsyke kuitenkin on riittävän voimakas tai meille merkityksellinen, heräämme nopeasti. Siksi vastasyntyneen vauvan äiti herää yleensä pienestäkin itkusta.
Lisäksi aivot monitoroivat jatkuvasti kehon tilaa. Jos esimerkiksi pissahätä kasvaa suureksi, aivot herättävät meidät käymään vessassa.
Unen aikana ihminen prosessoi tapahtumia ja tunteita
Totta. Meillä ihmisillä on täsmälleen samat aivot päivällä ja yöllä. Valveilla mielessämme pyörivät asiat eivät häviä minnekään yöllä, vaan aivot jatkavat niiden työstämistä nukkuessa.
Nukkuminen on tärkeää muistijälkien vahvistamiselle, ja unien sisällöt voivat osittain heijastaa tätä prosessia. Erityisesti huomiomme keskittyy niin valveilla kuin unessa emotionaalisesti latautuneisiin ja ikäviin asioihin.
Jos vaikka päivän aikana olemme nolostuneet tai riidelleet, on hyvin todennäköistä, että asian prosessointi jatkuu unessa.