Voiko sairastaa uniapneaa, vaikka ei kuorsaisi? Kiinnitä huomiota näihin merkkeihin
Vieruskaverin hengityskatkoksista on syytä huolestua, sanoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Miia Aro Filhasta.
Kuorsaaminen voi viitata unipaneaan, mutta varmempi merkki ovat hengityskatkokset.
Kaikki uniapneaa sairastavat kuorsaavat äänekkäästi.
Tarua. Kuorsaaminen on hyvin tyypillinen uniapnean oire, ja arviolta siitä kärsii 70–90 prosenttia uniapneaa sairastavista. Kuorsaus nimittäin kertoo, että ylähengitysteissä on jonkinasteinen ahtauma. Uniapneaa voi kuitenkin sairastaa, vaikka ei kuorsaisikaan.
Uniapnea on hengityskatkoksia aiheuttava sairaus. Tyypillisesti vieruskaveri huomaa sen yöllä niin, että hän kuulee toisen hengityksen katkeavan hetkeksi kokonaan ja sen jälkeen katkon päättyvän korahdukseen.
Pitkään jatkuva päiväväsymys on tyypillinen uniapnean oire.
Totta. Uniapneaa sairastava ei itse yleensä huomaa yöllisiä hengityskatkoksiaan. Sen sijaan hän saattaa huomata olevansa päiväaikaan jatkuvasti väsynyt. Lisäksi hän voi kärsiä keskittymiskyvyttömyydestä, muistihäiriöistä ja matalasta mielialasta.
Erityisen huolestuttavaa on, jos autolla ajaessa alkaa kovasti väsyttää tai meinaa väkisin nukahtaa rattiin. Voimakkaan päiväväsymyksen tai rattiin nukahtamisen takia on syytä hakeutua nopeasti lääkäriin.
Lue myös: Älä valvo turhaan – selätä univaikeudet kotikonstein
Uniapneaa voi sairastaa, vaikka ei olisi ylipainoinen.
Totta. Suuri osa uniapneaa sairastavista on ylipainoisia. Se johtuu muun muassa lihavuuden aiheuttamasta hengitysteiden tukkeutumistaipumuksesta, hormonimuutoksista ja hermoston välittäjäaineista.
Noin kolmasosa sairastavista on kuitenkin normaalipainoisia. Heillä sairaus johtuu yleensä rakenteellisista asioista, kuten purentavirheestä, leuan asennosta tai lyhyestä ja paksusta kaulasta.