Kärsin ylipainosta ja verenpaineesta − sairastunko myöhemmin muistisairauteen?

Jaa kaverilleTilaa Seura
muistisairaus
Alzheimerin tauti on yleisempi naisilla kuin miehillä. © Colourbox
Alzheimerin tauti yleistyy kaiken aikaa, kun eliniät pitenevät. Muistisairauden syntyyn voi vaikuttaa elintavoilla. Myös varhain aloitettu lääkitys hidastaa taudin etenemistä.

1. Mikä Alzheimerin tauti on?

Alzheimerin tauti on yleisin muistisairauksista. Noin 80 prosenttia kaikista muistisairauksista on Alzheimeria. Taudissa aivojen hermosolut alkavat vaurioitua ja kuolla, jolloin niihin tulee rappeumamuutoksia. Alzheimerille tyypillistä on myös taudin eteneminen jollain aikavälillä. Tauti on yleisempi naisilla kuin miehillä.

2. Miten yleinen sairaus on Suomessa?

Keskivaikeaa ja vaikeaa muotoa sairastaa ainakin 90 000 ihmistä. Lievempiä muotoja arvioidaan olevan jopa 100 000 suomalaisella.

Riski sairastua Alzheimerin tautiin lisääntyy iän mukana. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta siihen voi sairastua myös työikäisenä. Noin 7 000 alle 65-vuotiasta sairastaa tautia.

3. Mikä sairauden laukaisee ja voiko sen syntyä ehkäistä?

Sairauden syntyä ei tarkkaan tiedetä. Se ei ole yleensä suoraan perinnöllinen, mutta jos lähisukulaisilla on Alzheimeria, se kaksinkertaistaa riskin sairastua.

Sairastumisriskiä myöhemmällä iällä lisäävät ylipaino, liikkumattomuus, tupakointi sekä hoitamaton korkea kolesteroli ja verenpaine keski-iässä. Jokainen näistä tekijöistä lisää riskiä sairastua kaksinkertaiseksi, eli jos on kolme riskitekijää, niin silloin on kuusinkertainen riski sairastua verrattuna niihin, joilla ei ole riskitekijöitä.

Alzheimerin tauti on monesta tekijästä aiheutuva sairaus, eikä voida koskaan varmuudella tietää, mikä on eri tekijöiden osuus sairastumisessa. Elämäntapa-asioilla on silti tärkeä merkitys, ja terveellisillä elintavoilla voi itse vaikuttaa omaan riskiinsä sairastua. Silti Alzheimerin tauti ei ole oma syy. Tautiin voi sairastua, vaikka olisi elänyt terveestikin.

Suojaavia tekijöitä ovat koulutus eli aivojen aktiivinen käyttö sekä henkinen, fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus muutenkin. Myös pään vammoja kannattaa välttää.

4. Minkälaisista oireista kannattaa huolestua?

Ensioireita ovat yleensä ongelmat lähimuistissa, kuten samojen asioiden toistaminen ja tapaamisten unohtaminen. Huolestuttavaa on, jos laskut jää toistuvasti maksamatta, ei muista kaupassa, mitä piti ostaa tai eksyy tutuissa paikoissa. Myös mielialan ja käyttäytymisen muutokset voivat viitata Alzheimeriin. Jos rauhallisesta ihmisestä tulee äkäinen tai toisin päin tai jos ikääntynyt masentuu ensimmäistä kertaa, voi kyse olla alkavasta muistisairaudesta.

Alzheimer tulee hiljaa hiipimällä, jolloin läheinenkään ei välttämättä huomaa oireita. Myös rutiinit suojaavat alkuoireissa, eli tutussa paikassa pystyy toimimaan pitkäänkin. Oireet näkyvät usein helpommin uudessa tilanteessa.

Jos on huolestunut omasta tai läheisen muistista, asia kannattaa selvittää. Netissä voi tehdä muistisairauden riskitestin osoitteessa www.muistiliitto.fi.

5. Miten toimia, jos epäilee alkavaa muistisairautta?

Hoitopolku menee useimmissa kunnissa niin, että terveysasemalla tutkitaan ja tehdään muistitesti. Jos epäillään muistisairautta, niin henkilö ohjataan tarkempiin tutkimuksiin. Suurimmissa kaupungeissa myös Alzheimer-yhdistykset tekevät muistitestejä. Aina voi mennä myös yksityislääkärille.

6. Miten Alzheimerin tautia hoidetaan?

Lääkehoito on tärkeä, mutta ei ainoa hoito. Parantavaa lääkettä sairauteen ei ole, mutta nykylääkkeet hidastavat taudin etenemistä, sillä ne parantavat hermosolujen toimintaa. Lääkkeet vaikuttavat muistiin ja virkeyteen.

Muistisairauden varhainen tunnistaminen on tärkeää. Silloin lääkkeet tehoavat paremmin, ja kokonaisvaltainen hoito voidaan suunnitella tehokkaammin. Siihen kuuluu muiden sairauksien hoitoa, kuntoutusta ja läheisille annettavaa tietoa.

7. Mikä auttaa hyväksymään sairauden?

Tieto ja keskustelu auttavat ymmärtämään, ettei elämä pysähdy diagnoosiin. Hyvää elämää on vielä paljon jäljellä. Kun pääsee ensimmäisen kynnyksen yli, niin sairauden kanssa eläminen helpottaa.

Vertaistuki yleensä auttaa. Se on tärkeää sekä sairastuneelle että läheisille. Vertaisryhmissä ja -tilaisuuksissa tapaa samassa tilanteessa olevia, joilla on ollut samoja kysymyksiä ja kokemuksia. Se saa ymmärtämään, että elämä jatkuu. Samassa elämäntilanteessa oleva vertainen ymmärtää täysin, miltä sairastuneesta ja hänen läheisistään tuntuu. Suosittelen kokeilemaan.

8. Miten sairaus etenee ja johtaako se aina kuolemaan?

Jos kyse on Alzheimerin taudista, se etenee vääjäämättä, mutta yleensä hitaasti. Jos diagnoosi tehdään varhaisessa vaiheessa, elämää voi olla vielä 20 vuotta edessä.

Potilaan hyvinvoinnin ja arjen sujumisen kannalta olisi hyvä, että hän pystyisi olemaan mahdollisimman pitkään kotona. Silti on huolehdittava, että kotona oleva omainen jaksaa ja ettei koti ole potilaalle vaarallinen.

Kun kotona ei enää pärjää, tehostettu, kodinomainen palveluasuminen on hyvä vaihtoehto. Yksin asuvalla muistipotilaalla kotona pärjääminen voi käydä hankalammaksi kuin läheisen kanssa asuvalla.

Vieraat paikat voivat olla viimeisinä vuosina muistisairaalle ahdistava kokemus, kun ei ole tuttuja rutiineja, joiden varassa on pystynyt elämään sairauden kanssa.

On hyvä kysymys, johtaako Alzheimer kuolemaan, sillä vanhalla ihmisellä on usein muitakin sairauksia, jotka johtavat lopulta kuolemaan. Mutta Alzheimer heikentää yleiskuntoa, joka vaikuttaa moneen asiaan.

9. Miten läheinen voi auttaa muistisairasta arjessa?

Sairaan pitäisi antaa tehdä mahdollisimman paljon asioita itse ja elää mahdollisimman normaalia elämää. Eli ei pidä tehdä asioita hänen puolestaan, vaikka ne sujuisivat hitaammin. Potilaan itsetunto kärsii, jos hän ei saa itse tehdä ja osallistua.

Lisäksi aktiivinen tekeminen on hyvää kuntoutusta sairauteen. Arkiliikkuminen yhdistettynä monipuoliseen ruokavalioon ovat hyvinvoinnin perusta myös muistisairaalla.

Kotona voi käyttää apukonsteja, kuten muistilappuja, joissa muistutetaan, että syö, peseydy ja niin edelleen.

Kodin tulisi olla hyvin valaistu ja mahdollisimman esteetön.

10. Pitäisikö muistisairaan tehdä hoitotahto?

Ehdottomasti kannattaa tehdä, ja hoitohenkilökunta sitä suositteleekin. Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus olisi hyvä tehdä siinä vaiheessa, kun kykenee vielä itse päättämään asioistaan.

Ne helpottavat läheisiä ja vähentävät mahdollisia riitoja sairauden myöhemmässä vaiheessa. Ne myös takaavat, että hoito ja edunvalvonta menevät niin kuin potilas on halunnut.

Hoitotahtoa tehdään yhä liian vähän, mikä johtuu ehkä siitä, että Suomessa ei ole kulttuuria, jossa kuolemaa ja sitä edeltäviä aikoja haluttaisiin miettiä kovin aktiivisesti.

Asiantuntijana geriatrian erikoislääkäri, Juha Jolkkonen, Helsingin kaupunki.

X