Koliini on elimistön toiminnalle tarpeellista – Ravitsemusterapian professori kertoo, mistä sitä saa

Koliini vaikuttaa muun muassa hermojen ja lihasten toiminnan säätelyyn. Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab vastaa Seuran totta vai tarua -kysymyksiin.

Koliini on keskeinen solujen rakennusaine.

Totta. Koliini on ravintoaine, joka on mukana hyvin monissa elimistön toiminnoissa. Voikin sanoa, että se on todellinen elimistön moniottelija. Se on keskeinen solujen rakennusaine, joka osallistuu elimistön rasva- ja homokysteiiniaineenvaihduntaan ja vaikuttaa muun muassa hermojen ja lihasten toiminnan säätelyyn.

Suomalaiset saavat koliinia liian vähän, ja siksi se lisättiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin.

Tarua. Nykytietämyksen mukaan suomalaiset saavat koliinia ruokavaliostaan keskimäärin oikein sopivasti. Jos syö normaalia, monipuolista sekaruokaa, sen saantiin ei tarvitse kiinnittää huomiota.

Kesäkuussa julkaistuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin koliini lisättiin sen takia, että sen tarpeesta oli saatu riittävästi tutkimusnäyttöä ravitsemussuosituksen antamiseen. Sen puutteeseen ei liity mitään selvää oiretta, josta puutostilan voisi päätellä.

Kasvissyöjien on hyvä kiinnittää huomiota riittävään koliinin saantiin.

Totta. Koliinin päälähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat liha, maitovalmisteet, täysjyväviljatuotteet ja kananmuna. Erinomaisia lähteitä ovat myös maksa ja vehnänalkiot, mutta yleensä niitä syödään melko vähän.

Jos päälähteiden syöntiä joutuu rajoittamaan, koliinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Kasvissyöjien ja vegaanien on hyvä suosia täysjyväviljoja vähäkuituisten viljavalmisteiden sijaan. Heidän kannattaa myös silloin tällöin ripotella vehnänalkioita puuron tai jogurtin päälle.

Lue myös: Suomalaiset syövät entistä terveellisemmin – Vehnä on yhä viljojen ykkönen