”Itse aiheutettu lihavuus” on täyttä puppua, lihavuustutkija Pertti Mustajoki sanoo – ”Elämme ympäristössä, joka lihottaa”
Painonhallinnan ja lihavuustutkimuksen grand old man, lääkäri Pertti Mustajoki perää yhteiskunnan vastuuta lihavuuden torjunnassa: ”Lihominen ei ole ihmisten omaa syytä, vaan he ovat epäterveellisen ruokaympäristön uhreja.”
Lihavuustutkija, sisätautilääkäri Pertti Mustajoki huomauttaa, että terveellisten valintojen tekeminen epäterveellisessä ympäristössä on monelle vaikeaa. Hän perää apuun lainsäädäntöä, jolla voisi rajoittaa epäterveellisten elintarvikkeiden tarjontaa ja markkinointia.
Kuusi miljardia euroa. Tämä on arvio lihavuuden aiheuttamien sairauksien hinnasta suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain. Lihavuuden tuoma lasku koostuu terveydenhuollolle, vanhusten hoivalle ja työelämälle aiheutuvista kustannuksista.
Lihavuus aiheuttaa kymmeniä sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta, korkeaa verenpainetta sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Näiden sairauksien takia joudutaan jäämään sairauslomille ja siirtymään eläkkeelle ennenaikaisesti. Lihavuus liittyy myös vanhusten hoivaan: on todettu, että ylipainoisella hoivan tarve tulee aiemmin.
Suurin osa suomalaisista on ylipainoisia. 1,2 miljoonalla suomalaisella on liikapainoa yli 15 kiloa. Työikäisistä miehistä noin 65 ja naisista noin 49 prosenttia oli painoindeksin mukaan ylipainoisia tai lihavia vuonna 2020. Lapsista ylipainoisia on joka neljäs tai viides.
”Ei tämä ole vain Suomen ja suomalaisten ongelma. Lihavuus lisääntyy kaikkialla maailmassa. Jos nykyinen meno jatkuu, lihavuuden aiheuttamat sairaudet kääntävät bruttokansantuotteet miinukselle ja ihmisten eliniän laskuun”, sanoo eläkkeellä oleva lihavuustutkija, endokrinologi eli hormoneihin ja aineenvaihduntasairauksiin erikoistunut lääkäri Pertti Mustajoki.
Asiantuntijat puhuvat lihavuusepidemiasta.
Halu ymmärtää ja vaikuttaa
Mustajoki on vuosikymmenten ajan kirjoittanut ja puhunut lihavuudesta ja painonhallinnasta. Hän kiinnostui lihavuudesta ja sen hoidosta jo 1980-luvun alussa aloittaessaan työskentelyn Helsingin yliopistollisen keskussairaalan aineenvaihduntaosastolla.
”Sinne alkoi tulla valtavasti hyvin ylipainoisia potilaita, joiden aineenvaihduntaa tutkittiin perusteellisesti. Kukaan ei oikeastaan ollut kiinnostunut siitä, että lihavuutta pitäisi hoitaa. Aloin perehtyä asiaan. Perustimme painohallintaryhmiä ja koulutimme hoitajia ohjaukseen.”
Mustajoki kuvailee suhtautuvansa aiheeseen intohimoisesti – hän haluaa lisätä ymmärrystään lihavuudesta ja sen syistä. Eläkepäivät ovat antaneet mahdollisuuden perehtyä aiempaa syvemmin alan tieteellisiin tutkimuksiin.
Mustajoki ottaa lihavuuteen ja painonhallintaan kantaa nettisivuilleen kirjoittamissaan blogiteksteissä. Hän toimii myös aktiivisesti neljä vuotta sitten perustetussa Terve Paino -yhdistyksessä, joka pyrkii ylipainon vähentämiseen Suomessa. Mustajoen lisäksi yhdistyksessä vaikuttaa toinenkin terveyden grand old man, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja Pekka Puska.
Mustajoki kertoo, että ajatusta lihavuuteen yhteiskunnallisella tasolla vaikuttavasta yhdistyksestä hauduteltiin pitkää, mutta yhdistyksen toimintaan tarvittavaa pääomaa puuttui.
”Sitten kävi sellainen onnenpotku, että vuonna 2019 sain kaksi 20 000 euron suuruista palkintoa. Toinen oli Juho Vainion säätiön myöntämä palkinto tekemästäni kansanterveystyöstä ja toinen valtion tiedonjulkistamispalkinto. Kutsun niitä omiksi lottovoitoikseni.”
Rahat eivät menneet uuteen autoon tai keittiöremonttiin, vaan ne mahdollistivat yhdistyksen perustamisen ja toiminnan käynnistämisen.
Lihavuus ei ole kiinni tahdonvoimasta
Lihavuuden perussyy on yksinkertainen: elimistöön tulee pitkän ajan kuluessa kaloreita enemmän kuin ihminen kuluttaa. Niin sanottuja lihavuusgeenejäkin on, mutta ne ovat erittäin harvinaisia.
Miksi ylipainoinen ei sitten vain syö vähemmän?
”Koska asia ei ole kiinni tahdonvoimasta. Lihavuudesta puhuttaessa väittämä ’itse aiheutettu’ on täyttä puppua. Käsite ei lainkaan kuvaa tilannetta, jossa ihmiselle tapahtuu sellaista, mitä hän ei missään tapauksessa haluaisi”, korostaa Mustajoki.
Kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia pysyä terveessä painossa, sillä tuhansissa aineenvaihdunnan ja aivojen tapahtumissa on paljon yksilöllistä vaihtelua.
Tässä muutamia:
Syömiskokeissa on todettu, että kylläisyyden kehittymisessä on isoja eroja. Joillekin kylläisyyden tunne tulee nopeammin, joillekin hitaammin. Hitaammin tuleva kylläisyyden tunne johtaa runsaampaan syömiseen.
Kyvyissä maistaa eri makuja on suuria geeneistä johtua vaihteluja. Energiatiheät ruoat eli sokeriset ja rasvaiset ruoat ovat monen mielestä maittavampia, ja niitä tulee herkästi syötyä enemmän kuin ”mauttomampia” terveellisempiä ruokia.
Taipumus tunnesyömiseen vaihtelee sekin paljon eri ihmisten välillä. Joillakin mielihalu kohdistuu etenkin makeisiin ja suolaisiin ruokiin, kun mieli on stressaantunut. On myös todettu, että ihmisten kyky arvioida syömistään vaihtelee: syömme yleensä enemmän kuin arvioimme. Isommista annoksista syömme enemmän kuin pienemmistä.
Lisäksi lihomistaipumus voi syntyä jo äidin kohdussa, kun sikiö altistuu lihavan äidin aineenvaihdunnan häiriöille. Sikiö kasvaa tavallista suuremmaksi, ja sen aineenvaihdunta tottuu runsaampaan ravintoon. Tämä muuttaa geenien säätelyä. Lapsi lihoo tavallista herkemmin, mikä näkyy aikuisikään asti.
”Nämä yksilöiden väliset erot eivät sinänsä aiheuta ylipainoa, mutta ne vaikuttavat siihen, missä määrin ihmiset nykyisessä ruokaympäristössä kykenevät vastustamaan lihottavien ruokien ja juomien houkutusta.”
Karkkia, sipsiä, limpparia
Pääsyylliset lihavuusepidemiaan löytyvät kauppojen hyllyiltä ja pikaruokaravintoloista, Mustajoki korostaa.
”Kiinnitäpä huomiota ruokamarkettien makeis-, sipsi- ja juomatarjontaan. Entistä pidempiä hyllyjä, entistä enemmän valikoimaa, entistä suurempia pakkauksia. Kassojen viereen on laitettu viimeiset täkyt. Jopa rautakaupoissa on omat karkkihyllynsä. Elämme ympäristössä, joka lihottaa.”
Epäterveelliset elintarvikkeet ovat yleistyneet yhtä aikaa lihavuuden lisääntymisen kanssa. Esimerkiksi perunalastut tulivat markkinoille vasta 1970-luvulla. Pizzeriat ja hampurilaisravintolat alkoivat yleistyä Suomessa hieman myöhemmin.
Juomatkin lihottavat.
”Moni ei tule ajatelleeksi, että nesteissä oleva sokeri on aina lihottavaa. Nesteet menevät mahalaukusta läpi eivätkä ehdi tuottaa kylläisyydentunnetta. Jos juo aterialla puoli litraa sokerilimua, se on kaikki ekstraa aterian tuomien kaloreiden päälle. Sama pätee täysmehuihin. Marjat ja hedelmät muuttuvat erittäin epäterveellisiksi, kun ne muutetaan nestemuotoon.”
Erityisen suojattomia ovat lapset ja nuoret, painottaa Mustajoki. Karkkeja, sipsejä ja limuja markkinoidaan muun muassa lasten ja nuorten seuraamilla some-kanavilla. Hampurilaisravintoloihin lapsia houkutellaan aterian mukana tulevilla leluilla.
Lihavuus on päättäjien vastuulla
Lihavuusleikkaus ja uudet lihavuuslääkkeet tuovat toivoa liikakilojen kanssa kamppaileville. Mustajoki pitää niitä erittäin tervetulleina, mutta hän huomauttaa, että isommassa kuvassa on panostettava lihavuuden ennaltaehkäisyyn.
”On yhteiskunnan vastuulla vaikuttaa lihavuusepidemian syihin. Tarvitaan poliittisia ja lainsäädännöllisiä toimia.”
Yksi näistä on haittavero runsaasti sokeria sisältäville tuotteille. Huhtikuussa 2023 eduskunta päätti muuttaa virvoitusjuomaveroa siten, että runsaasti sokeria sisältäviä verotetaan enemmän. Mustajoen mukaan se on hyvä ensimmäinen askel, mutta ei missään nimessä riittävä.
”Sokerivero pitäisi ulottaa kaikkiin runsaasti sokeria sisältäviin tuotteisiin, kuten makeisiin. Tällainen vero vaikuttaisi erityisesti nuoremman väen lihavuuden torjunnassa”, Mustajoki sanoo.
”Sokeriverosta on runsaasti kansainvälistä kokemusta, ja sitä on myös Maailmanpankki esittänyt raportissaan.”
Kun Terve Paino teki kyselyn yli tuhannelle suomaiselle, kävi ilmi, että rajoituksilla olisi kansan tuki. Ehdoton enemmistö halusi kieltää energiajuomien myynnin alle 15-vuotiaille, samoin lapsia houkuttelevien epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan. Enemmistö kannatti myös sokeriveroa.
Entä hallitusohjelma? Siinähän ollaan huolissaan suomalaisten terveydestä, korostetaan liikunnan merkitystä ja halutaan saada Suomi liikkeelle.
”En vähättele liikuntaa, mutta minusta on hämmästyttävää, että hallitusohjelmassa ei juurikaan puhuta liikkumattomuuden tärkeistä ja yhä yleistyvistä taustatekijöistä: ylipainosta ja lihavuudesta.”
Mahdotonta epäterveellisten elintarvikkeiden myynnin ja mainonnan rajoittaminen ei ole.
”Tupakoinnin vastainen työ on osoittanut, kuinka merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan lainsäädännöllä ja siihen liittyvällä terveystyöllä.”