Totta vai tarua: Onko vyötärölihavuus suurempi terveysuhka kuin peppuun tai reisiin kertynyt rasva?

Vyötärölihavuus on suurempi terveysuhka kuin peppuun tai reisiin kertynyt rasva.

Totta. Vyötärölihavuus kertoo, että ihmisellä on todennäköisesti paljon sisäelinten ympärille kerääntynyttä rasvaa eli viskeraalirasvaa. Se on erilaista kuin muualla kehossa oleva rasva.

Viskeraalirasvaa kutsutaan aktiiviseksi rasvaksi, koska se erittää erilaisia haitallisia aineita, kuten rasvahappoja, hormoneja ja tulehdusta lisääviä aineita. Ajan myötä ne lisäävät riskiä sairastua moniin aineenvaihdunnallisiin sairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja joihinkin syöpiin.

Muualla kehossa oleva rasva on hiljaisempaa rasvaa, joka ei eritä yhtä paljon haitallisia aineita.

Vyötärölihavuuteen liittyy usein myös maksan rasvoittuminen

Totta. Neljällä viidestä vyötärölihavasta on myös rasvamaksaa. Se syntyy, kun rasvaa alkaa kertyä liikaa maksasolujen sisään. Rasvamaksa on vakava aineenvaihdunnallinen häiriö, joka saa maksan toimimaan huonosti.

Pahimmillaan siitä voi olla seurauksena maksakirroosi, joka yleensä mielletään runsaan alkoholin käytön aiheuttamaksi sairaudeksi. Maksakirroosi voi kuitenkin johtua myös pelkästään ylipainosta.

Vyötärölihavuutta on vain selvästi ylipainoisilla.

Tarua. Ihmisten kehot ovat erilaisia. Päärynätyypillä rasva varastoituu luonnostaan peppuun ja reisiin. Omenatyypillä rasva taas varastoituu keskivartaloon.

Omenatyyppi voi olla vyötärölihava, vaikka hän olisi painoindeksin mukaan täysin normaalipainoinen. Naisilla vyötärölihavuuden raja on 90 ja miehillä 100 senttimetriä.

Lue myös: Lapsillakin on jo rasvamaksaa – tässä syy