Koska lääkäriin yskän takia?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Yli kuukauden kestänyttä yskää ei pidä hoitaa yskänlääkkeillä, vaan sen syy pitää selvittää. Etenkin tupakoitsijan kannattaa olla valppaana.

1. Miksi ihminen yskii?

Yskimisen tarkoitus on eritteiden ja vierasesineiden kuten pölyn poistaminen hengitysteistä, joten yskä on elimistön tarpeellinen suojamekanismi. Flunssainen yskii liman mukana ulos taudinaiheuttajia, mikä auttaa paranemaan. Yskä ei koskaan ole oma sairautensa, vaan se on oire, jonka takaa etsitään aiheuttajaa.

2. Mitä yskän laadusta voi päätellä?

Jos yskä on limaista ja lima väriltään ruskehtavaa, vihertävää tai kellertävää, on yleensä kyse bakteeritulehduksesta. Jotain kertoo myös se, missä asennossa ihmistä yskittää. Makuuasennossa ilmenevä yskä voi olla merkki refluksitaudista eli haponnoususta ruokatorveen. Yksittäisen piirteen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä yskän syystä. Esimerkiksi astmaan kuuluva yskä voi olla joko limaista tai kuivaa. Potilaan haastattelu on tärkeä osa yskän syyn selvittelyä, ja lääkäri tekee päätelmänsä yhdistelemällä potilaan kertomia asioita.

3. Milloin yskän takia pitää mennä lääkäriin?

Veriyskä on aina huolestuttava oire, jonka takia itse hakeutuisin lääkäriin pian. Jos yskiminen kestää yli pari viikkoa ja siihen yhdistyy laihtumista, pitkittynyttä lämpöilyä tai yleisvoinnin huononemista, voi olla kyse keuhkosyövästä, tuberkuloosista tai jostakin muusta vakavasta sairaudesta. Lääkärin arviota tarvitaan myös silloin, jos yskään liittyy hengenahdistusta.

Myös pitkittynyt eli noin neljästä kuuteen viikkoa kestänyt yskä vaatii lääkäriin menoa. Pitkittyneen yskän tyypillisiä aiheut-tajia on kolme: astma, ylähengitysteiden kuten poskionteloiden tulehdus ja refluksitauti. Pitkittynyt yskä voi kuitenkin johtua myös esimerkiksi korvatulehduksesta, sydänperäisistä ongelmista kuten sydämen vajaatoiminnasta ja lukuisista muista sellaisista sairauksista, jotka vaativat lääkärin hoitoa.

4. Miten pitkittyneen yskän syytä tutkitaan?

Perustutkimuksia ovat keuhkojen kuuntelu ja röntgenkuvaus sekä puhallustutkimukset, joilla mitataan keuhkojen tilavuutta ja ilman kulkua keuhkoissa. Tupakoimattomalla epäillään yleensä ensisijaisesti astmaa, ja pitkään tupakoineella keuhkoahtaumatautia. Jos syy ei selviä yleislääkärin vastaanotolla, keuhkolääkäri jatkaa tutkimuksia esimerkiksi tietokonekuvauksin, tähystyksin ja verikokein. Tarvittaessa tehdään lisää astma- ja allergiatutkimuksia veri- ja ihokokeina.

5. Entä jos yskän syy ei selviä?

Pitkittyneen yskän syy jää arvoitukseksi osassa tapauksista – Suomessa arviolta kymmenessä prosentissa. Silloin vaihtoehdoksi jää hoitaa pelkkää oiretta esimerkiksi yskänlääkkeillä. Useimmiten syy kuitenkin selviää ja sitä voidaan hoitaa tehokkaasti.

Jos muut tutkimukset eivät paljasta yskän syytä, yksi konsti on lääkehoitokokeilu. Esimerkiksi refluksitautia ei aina voida todeta tutkimuksissa, mutta kun potilas saa hapontuotantoa estävää lääkettä, yskä voi hävitä muutamassakin päivässä.

Potilaan on tärkeää kertoa lääkärille kaikista käyttämistään lääkkeistä, koska yskää voi esiintyä myös joidenkin lääkkeiden, esimerkiksi verenpainelääkkeiden, sivuvaikutuksena.

6. Voiko pitkittynyt yskä johtua maitoallergiasta?

Mikä tahansa allergia voi aiheuttaa yskää, koska allergia saa limakalvot ärtymään. Maitoallergiakin voi saada ihmisen yskimään, mutta yskän syy ei suoranaisesti ole maito vaan allergiaan kuuluva limakalvojen ärtyminen.

7. Onko tupakkayskä harmiton oire?

Tupakoitsijoilla lienee yleisesti sellainen harhaluulo, että tupakkayskä kuuluu asiaan. Todellisuudessa terve ihminen ei yski jatkuvasti limaa, vaan tupakkayskä on taudin oire, eikä lainkaan harmiton ilmiö. Tupakoitsijan limaista yskää kutsutaan krooniseksi bronkiitiksi. Tupakointi saa limarauhaset kasvamaan normaalia suuremmiksi, jolloin ne tuottavat entistä enemmän limaa ja aiheuttavat siten myös yskää.

Toisaalta tupakointi voi aiheuttaa happea kuljettavien keuhkorakkuloiden tuhoutumista. Se ei alkuvaiheessa yleensä oireile, mutta edetessään se aiheuttaa hengenahdistusta.

8. Hakeudutaanko yskän takia hoitoon liian herkästi vai liian myöhään?

Flunssayskän takia lääkäriin mennään joskus liian herkästi, mutta siitä ei kannata syyllistää ketään, koska lääkärikäynti on usein systeemin vaatimus: ihminen tarvitsee sairauslomalapun saadakseen sairastaa kotona.

Varsinkin tupakoitsijat viivyttelevät lääkäriin menoa usein luvattoman kauan. Monet pelkäävät lääkärin sanovan, että nyt ei saa enää polttaa. Ehkä he myös alitajuisesti aavistavat jonkin olevan vialla ja pelkäävät, mitä tutkimuksissa selviää.

Vitkastelu lääkäriin menemisessä voi johtua osin myös tiedon puutteesta. Pitkittynyttä yskää aiheuttava keuhkoahtaumatauti tunnetaan Suomessa erittäin huonosti. Siitä kirjoitetaan ja kerrotaan ihan liian vähän siihen verrattuna, että se on merkittävä kansansairaus.

Maailman terveysjärjestön WHO:n ennustuksen mukaan keuhkoahtaumatauti on vuonna 2030 maailman kolmanneksi yleisin tappaja. Se johtuu ennen muuta tupakoinnin lisääntymisestä, mikä on etenkin kehitysmaissa iso ongelma. Suomessa miesten tupakointi on jopa vähentynyt, mutta etenkin nuoret naiset valitettavasti tupakoivat entistä enemmän.

9. Käytetäänkö yskänlääkeitä liikaa?

Yskänlääkkeitä käytetään aika paljon siihen verrattuna, miten vaatimaton niiden teho on. Tällä hetkellä maailmalla yritetään kehittää uudentyyppisiä yskänrefleksiä lamaavia lääkkeitä.

Jonkin verran tehoa on reseptillä saatavissa kolmiolääkkeissä, mutta ne eivät oikein sovi, jos potilas elää normaalia arkea, koska niissä käytetään morfiinin lievähköjä sukulaisaineita. Ne ovat jossain määrin huumaavia ja voivat aiheuttaa myös riippuvuutta. Suomessa ei kuitenkaan ole mitään suurta yskänlääkeriippuvuusongelmaa.

Jos yskänlääke esimerkiksi auttaa nukkumaan, sen ottaminen on järkevää, mutta yskää ei kannata hoitaa yskänlääkkeillä kuukausitolkulla. Yskä on keuhkojen puolustusmekanismi, eikä sitä monestikaan ole järkevää lamata pois. Yskänlääkettä kannattaa ottaa vain sen verran, että pärjää oireidensa kanssa.

10. Auttaako liikunta pitämään hengitystiet terveinä?

Liikkuessa ilma kulkee sisään ja ulos, jolloin keuhkot ilmastoituvat, mikä auttaa niitä puhdistumaan eritteistä. Liikkuvan ihmisen yskä on yleensä helpommin hoidettavissa kuin huonokuntoisen. Esimerkiksi astman tai keuhkoahtaumataudin oireet ovat usein verrattain lieviä niillä potilailla, jotka ovat hyvässä fyysisessä kunnossa.

Harvoin pelkkä liikunta kuitenkaan korjaa pitkittynyttä yskää, vaan yskän syy pitää etsiä ja hoitaa. Esimerkiksi astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon tarvitaan yleensä hoitavia ja avaavia lääkkeitä.

Asiantuntijana Hannu Kankaanranta, keuhkosairauksien ylilääkäri, Seinäjoen keskussairaala, keuhkosairauksien professori, Tampereen yliopisto.

Seura 45/2014

X