Päänsärkypäiväkirja eli oirepäiväkirja on yllättävän tehokas keino kohtausten ennakoimiseksi
Jotta oman migreenin voi saada hallintaan, se täytyy tuntea. Oirepäiväkirjan pitäminen tuo usein avun.
Päänsärkypäiväkirja eli oirepäiväkirja voi olla suureksi avuksi migreenikohtausten ennakoinnissa ja estolääkityksen ajoituksessa.
Neurologian erikoislääkäri Marja-Liisa Sumelahti suosittelee migreenistä kärsiville oirepäiväkirjan pitämistä.
”Päiväkirja on hyvä työkalu, kun on tehty lääkemuutoksia joko esto- tai kohtauslääkkeisiin. Sen avulla voidaan tutkia, vähentääkö lääke kivun voimakkuutta tai kohtausten taajuutta. Riittää, että pitää päiväkirjaa 1–3 kuukautta”, Sumelahti sanoo.
Lue myös: Tunne migreenin oireet
Päänsärkypäiväkirja taltioi tiedon lääkkeistä ja oireista
Riikka Vilminko-Heikkinen täytti päänsärkypäiväkirjaa hormonaalisen migreenin seuraamiseen sen jälkeen, kun hän oli käynyt ensimmäisen kerran Sumelahden vastaanotolla. Hän merkitsi päiväkirjaan ottamansa lääkkeen, lääkkeen ottamisen ajankohdan, säryn voimakkuuden kunakin päivänä ja muut oireet.
”Minulla oli aluksi kaksi migreenilääkettä, mutta pystyin luopumaan toisesta, kun opin tuntemaan migreenini paremmin ja käyttämään toista lääkettä täsmällisemmin.”
Sumelahden mukaan moni potilas oppii seurannan aikana tunnistamaan aiempaa paremmin kohtauksiensa laukaisevia tekijöitä. Yhdellä niitä voivat olla esimerkiksi stressi ja unenpuute, toisella kuukautiset.
Riikalle päiväkirjan pitämisen tärkein anti oli tieto siitä, miten tarkkaa hänen lääkkeenottamisensa pitää olla.
”Päiväkirjan avulla olen löytänyt ehkäisypilleritauon ajalle tunnintarkan aikataulun, jota noudattamalla kohtauksia ei juuri tule. Kaavani on 24–24–12–12–12–12–24–24. Numerot kuvaavat, kuinka monta tuntia lääkkeen ottamisen välillä pitää olla.”
Valmiita päiväkirjapohjia löytää esimerkiksi Suomen Migreeniyhdistyksen kotisivuilta. Riikka Vilminko-Heikkiselle luontevin tapa on ollut pitää kirjaa migreenistä excel-taulukon avulla.
”Päiväkirjan avulla migreenistä saa helpommin otteen. Kaikkia migreeniä laukaisevia tekijöitä ei voi arjessa välttää, mutta niiden tunnistaminen ja ennakointi mahdollistaa ainakin varhaisen lääkinnän, joka lyhentää kohtauksia”, Sumelahti toteaa.
Migreenin hoidossa ajoitus on a ja o – tähän päänsärkypäiväkirja tuo avun
Migreenin kohtaushoidon yleisiä epäonnistumisen syitä ovat Sumelahden mukaan lääkkeen ottaminen liian myöhään ja annoksen riittämättömyys.
”Migreenin onnistunut kohtaushoito vaatii täsmällisyyttä ja ennakointia. Jos migreeni herättää toistuvasti aamulla, on tärkeää oppia tunnistamaan usein jo illalla ilmaantuvat ensioireet ja ottaa lääke ennen nukkumaan menoa tai lääkitä alkanut kohtaus mahdollisimman nopeavaikutteisella lääkkeellä.”
Jos migreenikohtaus on alkanut aamulla ja palaa lääkkeen ottamisesta huolimatta iltapäivällä, kannattaa miettiä lääkeannostelun riittävyyttä. Noidankehä on valmis, jos ottaa liian vähän lääkettä muutaman tunnin välein, jolloin kipu ei katkea, vaan pitkittyy.
Hormonaalinen migreeni on hankala hoidettava
Erityisen haastava hoidettava on usein hormonaalinen migreeni. Tämä on osasyy siihen, että miesten migreenikohtauksista lähes 90 prosenttia kestää alle vuorokauden, mutta naisten kohtauksista 38 prosenttia vuorokaudesta kolmeen vuorokautta.
”Naisten pitkittyvissä migreenikohtauksissa on usein kyse juuri hormonaalisesta migreenistä.”
Potilaan ei pidä kokeilla lääkkeiden ajoittamista tai sopivaa määrää koskaan omin päin, vaan aina lääkärin ohjauksessa. Lääkkeen käyttöön perehtyneen lääkärin tai esimerkiksi työterveyshoitajan on tärkeä kertoa lääkkeestä ja annostelusta etukäteen potilaalle.
”Estolääkinnän aloituksen ja käytön ohjaus on erityisen tärkeää. Lähes kaikki migreenin estolääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia aloitusvaiheessa. Jos niistä ei ole muistettu kertoa, resepti jää helposti hakematta tai lääkkeet ottamatta”, Sumelahti sanoo.
Artikkelia on muokattu 2.10.2023 klo 10:40
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti
Tärkeitä kysymyksiä
Marja-Liisa Sumelahti neuvoo miettimään seuraavia kysymyksiä, ennen kuin menee lääkäriin:
1. Onko pääkipu jyskyttävää ja rasituksessa pahenevaa?
2. Liittyykö kipuun aistiyliherkkyyksiä?
3. Edeltääkö päänsärkyä näköhäiriö?
4. Kuinka nopeasti kipu voimistuu?
5. Kuinkapitkä kohtaus on?
6. Kuinka usein kohtauksia on?