Jännityspäänsärky vai migreeni? Pitääkö liikunta päänsäryn poissa? Näin hoidat erilaisia päänsärkyjä – Lue lääkärin vastaukset 10 yleiseen kysymykseen
Kävelylenkki on lääkettä turvallisempi tapa hoitaa jännityspäänsärkyä. Se voi olla pyöräilyä parempi keino pitää päänsärky poissa.
Oman päänsäryn tyyppi kannattaa varmistaa lääkärin vastaanotolla.
Jäytääkö jännityspäänsärky vai migreeni – miten erilaista päänsärky voi olla?
Kysyimme päänsäryistä ja niiden kotihoidosta asiantuntijaltamme, neurologian erikoislääkäri, dosentti Juha-Pekka Erälinnalta.
1. Pärjääkö päänsäryn kanssa kotihoidolla?
Itsehoito ja elämäntavat ovat tavallisimpien päänsärkyjen, eli jännityspäänsäryn ja migreenin, kanssa toimeen tulemisen perusta.
Jännityspäänsärky liitetään niska-hartiaseudun lihaskireydestä aiheutuvaan kipuun. Myös henkiset syyt, kuten masennus ja kuormittava elämäntilanne vaikuttavat päänsäryn kehittymiseen.
Jännityspäänsäryn kanssa pärjää ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä. Sitä voidaan ehkäistä puuttumalla niska-hartiaseudun lihaskireyteen.
Migreeni on kohtauksittainen, neurologinen sairaus. Lievät migreenikohtaukset pitäisi hoitaa levolla, voimakkaammat kohtauslääkityksellä ja levolla.
Kohtauslääkkeet voivat olla käsikauppa- tai reseptilääkkeitä. Kohtausherkkyyttä voidaan vähentää huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista, riittävästä nukkumisesta ja säännöllisestä syömisestä ja tasaisesta verensokerista.
Elleivät omat konstit helpota vaikeaa päänsärkyä päivässä, pitää lähteä päivystykseen.
2. Miten voi erottaa, vaivaako jännityspäänsärky vai migreeni?
Jännityspäänsäryssä kipu on tyypillisesti tasaista ja jomottavaa. Migreeniin kuluu usein toispuoleinen, joskus kova, sykkivä päänsärky ja pahoinvointi. Ulkona liikkuminen helpottaa yleensä jännityspäänsärkyä, mutta migreeniä liikkuminen yleensä pahentaa.
Joskus jännityspäänsärkyä ja migreeniä on mahdotonta erottaa toisistaan. Esimerkiksi osalla ihmisistä migreenikohtaus alkaa sillä, että niska jännittyy.
Jännityspäänsärky ja migreeni esiintyvätkin usein yhdessä ja voimistavat toisiaan. Koska eri päänsärkyjä hoidetaan eri tavoin, kannattaa oman päänsäryn tyyppi varmistaa lääkärin vastaanotolla. Sitä ennen kannattaa pitää vähän aikaa oirepäiväkirjaa, ja ottaa se mukaan vastaanotolle.
3. Miten päänsärkyä ylläpitävän jännityksen saa laukeamaan?
Rauhallinen kävelylenkki, lämpöpakkaukset, hieronta ja sauna rentouttavat ja helpottavat lihaskireyksiä, ja joskus voidaan tarvita fysioterapeutin apua. Jotta hieronta rentouttaisi, sen pitää tuntua mukavalta. Akuuttiin jumiin voi kokeilla kylmää.
Moni ihminen jännittää niskahartiaseutuaan huomaamattaan esimerkiksi kiireessä. Huimaus ja käden puutuminen ovat tavallisia merkkejä niskahartiaseudun jännityksestä.
4. Lähteekö kipu lääkkeellä?
Jos välttämättä haluaa käyttää jännityspäänsärkyyn lääkettä, akuutissa tilanteessa voi kokeilla niskahartiaseutuun siveltävää kipugeeliä tai tavallista särkylääkettä kerta-annoksena.
Jännityspäänsäryssä kannattaa välttää särkylääkkeiden säännöllistä käyttöä. Ne eivät tehoa säryn syyhyn, eli lihasjännitykseen, jolloin ihminen ymmärrettävästi ottaa niitä entistä enemmän ja useammin, jopa ennaltaehkäisymielessä. Riskinä on ajautuminen särkylääkepäänsärkyyn, jossa tauko lääkkeestä laukaisee päänsäryn. Särkylääkepäänsärystä vieroittautuminen voi olla työlästä.
Itsehoidossa myytävästä särkylääkkeestä ei tule ongelmaa, jos sitä käyttää kohtuudella, esimerkiksi kerran viikossa. Mutta jos lääkettä tarvitsee usein, kyse voi olla särkylääkepäänsärystä.
Tavalliset ibuprofeeni ja parasetamoli sekä naprokseeni ovat hyviä migreeniin.
Lääkeannoksen pitää olla tarpeeksi iso, ja se pitää ottaa nopeasti kohtauksen alussa. Itselle sopiva lääkeannos kannattaa varmistaa lääkäriltä.
5. Millaiset yllättävät tilanteet aiheuttavat lihaskireyksiä?
Iso, hihnassa vetävä koira ja painava, olalla roikkuva laukku voivat aiheuttaa lihaskireyksiä – tosin useimmiten koiran kanssa ulkoilu ehkäisee niitä.
Moni kävelee kaatumisen pelossa talviliukkailla jäykästi ja varoen, jolloin keho jännittyy päästä varpaisiin. Liukkaille keleille kannattaa varustautua nastakengillä, niin ehkäisee päänsäryn lisäksi luunmurtumia.
Sauvakävelyn pumppaava liike on hyvä tapa huolehtia niskahartiaseudun lihasten aineenvaihdunnasta, mutta tekniikan pitää olla kunnossa. Sauvoilla töpöttely nostaa hartiat korviin, mikä altistaa päänsärylle.
Purentaan liittyvät seikat ja mahdolliset taittoviat voivat myötävaikuttaa päänsäryn syntyyn. Ne kannattaa tarkistuttaa hammas- ja silmälääkärillä.
6. Miten niskahartiaseudun jännityksiä ehkäistään?
Staattiset työasennot lisäävät jännityksiä, joten työtä tulee tauottaa. Ergonomiaan kannattaa pyytää apua fysioterapeutilta. Päätetyössä seisomisen mahdollistava säätöpöytä on perinteistä parempi. Istuma-asento muuttaa niskan asentoa ja lisää sen kuormittumista.
Jotkut ihmiset reagoivat stressiin jännittämällä niska-hartiaseutua. Rentoutus- ja tietoisuustaidot saattavat auttaa heitä.
Säännöllinen liikunta on tehokkain tapa ehkäistä jännityspäänsärkyä.
7. Millainen liikunta pitää päänsäryn poissa?
Kävely on hyvä liikuntamuoto, kunhan kädet saavat liikkua rennosti sivuilla. Asiointimatkoilla tavarat kannattaa kuljettaa selkärepussa. Moni hyötyy jooga- ja pilatestyyppisestä harjoittelusta, joka lievittää stressiä.
Tärkeintä on löytää liikuntamuoto, josta pitää. Vain näin ihmisen tulee liikuttua säännöllisesti.
8. Miksi päänsärkypotilas passitetaan usein kuntosalille?
Kuntosaliharjoittelua suositellaan usein esimerkiksi päätetyöntekijöille. He hyötyvät niska-hartiaseudun lihasten vahvistamisesta ja tasapainottamisesta. Jotta harjoittelu kohdistuisi oikeaan paikkaan, ainakin alussa siihen tarvitaan fysioterapeutin opastusta.
Monesti syy niskaoireisiin on huonokuntoisissa kaulan lihaksissa, jolloin niskalihakset joutuvat huolehtimaan pään asennon ylläpidosta yksinään. Kaulan lihaksia kannattaa harjoittaa varta vasten.
9. Voiko liikunta ylläpitää päänsärkyä?
Pyöräilyssä huono ajoasento voi kipeyttää niskahartiaseudun ja ylläpitää kipuja. Ajoasento jää huonoksi, jos pyörä on käyttäjälleen vääränkokoinen tai sen säädöt ovat sopimattomat.
Osa päänsärkypotilaista pitää uintia huonona lajina, mutta useimpia lämmin vesi rentouttaa. Jos rintauinti kipeyttää niskan, tekniikka kannattaa korjata kuntoon ja laittaa pää rohkeasti veteen.
10. Lähteekö päänsärky tyynyä vaihtamalla?
Joskus lähtee, ja sopiva tyyny löytyy kokeilemalla. Hyvä tyyny on melko matala. Muotoillut tyynyt sopivat parhaiten ihmisille, jotka nukkuvat selällään, ja vähemmistö nukkuu siinä asennossa – ei ainakaan koko yötä.
Liian pehmeä patja voi muovata nukkujan asennon niskan kannalta huonoksi.