Dialyysia uupumukseen – Flunssan jälkitauti vioitti Heidin munuaisia lapsena

Jaa artikkeliTilaa Seura
Heidi Lehto on onnellinen siitä, että Ronja-tytär on terve.
Heidi Lehto on onnellinen siitä, että Ronja-tytär on terve. © Jari Tuukkanen
Heidi Lehto sairasti lapsena flunssan jälkitaudin, joka vioitti hänen munuaisiaan. Nykyään hän tekee kotidialyysin lähes päivittäin.

Karstulalaisen Heidi Lehdon, 36, elämää hallitsi uupumus, kun lääkäri määräsi dialyysia uupumukseen hoitokeinoksi. Dialyysihoito puhdistaa elimistöstä kuona-aineita dialyysilaitteilla.

Ronja-tytär syntyi viime hetkillä ennen dialyysihoidon aloittamista. Kuusivuotias tytär on tottunut äidin kotona tekemiin hoitoihin, samoin poika miehen edellisestä liitosta.

Munuaiskerästulehdus oireili uupumuksena

”Sairauteni alkoi ilmeisesti siitä, että minulla oli ollut lapsena flunssan jälkitautina munuaiskerästulehdus. Ensi merkki munuaisten vajaatoiminnasta oli se, että veren rauta-arvot rupesivat heittelehtimään murrosiässä. Samalla munuaisarvoni alkoi kohota yli raja-arvon, se oli 92, kun se saa olla enintään 90.

Vuosikymmenten mittaan sairaus alkoi oireilla vähitellen pahenevana uupumuksena. Työskentelin mieheni kanssa samassa rakennusalan firmassa, ja kun haimme tavaraa rautakaupasta, olin niin väsynyt, että nukuin kaikki matkat.”

Munuaisten vajaatoiminta nosti munuaisarvoa

”Aluksi munuaisteni vajaatoimintaa seurattiin vain noin puolen vuoden välein, mutta vähitellen tilanne eteni ja seuranta tiheni.

Vuonna 2013 lääkäri sanoi, että kannattaisi hankkia lapsi ennen kuin munuaisarvo nousee vielä enemmän, arvo oli 234. Kun sitten tulin raskaaksi, muutin toiseen sairaanhoitopiiriin. Uusi lääkärini oli kauhuissaan ja totesi, että kyseessä on riskiraskaus.

Vauvaa ultrattiin raskausaikana yli 60 kertaa, ja minulle sanottiin, että munuaiseni voivat romahtaa tai lapsi voi syntyä pienenä keskosena.

Lääkäri kysyi, haluanko pitää lapsen. Sanoin, etten halua mitään muuta yhtä paljon. Tyttäreni syntyi onneksi terveenä. Tuolloin munuaisarvoni oli jo 344.”

Dialyysia voimakkaan väsymyksen hoitoon

”Lääkehoito alkoi, kun lopetin tyttäreni imetyksen hänen ollessaan vuoden. Rupesin syömään kolesteroli- ja verenpainelääkkeitä sekä aktiivista D-vitamiinia; yksi munuaisten tehtävistä on muuttaa D-vitamiinin varastomuoto aktiiviseen muotoon.

Moni munuaisten vajaatoimintaa sairastava joutuu välttämään fosforia. Lääkäri määräsi minulle fosforirajoituksen. Koska sitä saa etenkin maitotuotteista, saan käyttää niitä vain pari desiä päivässä. Munuaisten vajaatoiminta laukaisi myös kihdin, jonka vuoksi vältän kalaa, sieniä, herneitä ja alkoholia.

Dialyysia tarjottiin hoitokeinoksi vuonna 2017, jolloin väsymykseni oli jo niin voimakasta, etten meinannut jaksaa olla hereillä.

Pääsin myös elinsiirtolistalle. Elinsiirto vaatisi sen, että löytyy aivokuollut henkilö, jolla on sopiva veriryhmä ja kudostyyppi.”

Dialyysihoito vaatii tarkkuutta

”Munuaisarvoni on nykyään noin 500, ja teen vatsakalvodialyysia kotona. Se hoituu letkun kautta, joka on laitettu vatsaontelooni leikkauksessa: letkusta 40 senttiä on vatsaontelossa ja saman verran vatsan päällä. Olen lähes joka yö kiinni dialyysilaitteessa.
Nesteet vaihtuvat yön aikana, ja aamulla hoito on valmis. Yön aikana koneesta voi tulla hälytyksiä esimerkiksi asennon vaihtamisesta.

Dialyysikoneen kanssa on ollut ongelmia; kone on jouduttu vaihtamaan jo yhdeksän kertaa. Kotonani on noin 40 laatikollista erivahvuisia sokeriliuoksia, joihin kuona-aineet imeytyvät vatsakalvoni läpi. Ne riittävät pariksi viikoksi.

Dialyysi vaatii tarkkuutta ja hyvää hygieniaa, sillä siihen liittyy vatsakalvontulehduksen riski. Olen saanut sen kaksi kertaa, ja se on jättänyt pelon. Tulehduksen aikana piti vaihtaa yökoneesta työläämpään päivädialyysiin ja annostella antibioottia mukaan.

Minua harmittaa se, että voin matkustaa dialyysin takia vain yhdeksi yöksi pois kotoa ilman, että otan välineitä mukaan.

Pystyn harrastamaan kuitenkin liikuntaa: käyn kuntosalilla ja kävelen paljon. Se piristää.”

Kotidialyysi yleistyy vähitellen

1. ”Munuaisten vajaatoiminnan taustalta löytyy usein diabetes tai munuaiskerästulehdus”, kertoo nefrologi, LT Virpi Rauta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Sairaus on usein pitkään oireeton. Sen vaikeutuessakin oireet ovat usein epämääräisiä – väsymystä, kutinaa ja pahoinvointia. Sairauden toteaminen saattaa viivästyä.

2. Suomessa on noin 2 000 dialyysihoidossa olevaa munuaispotilasta. Vatsakalvodialyysi tehdään potilaan vatsaonteloon asetetun silikonikatetrin avulla. Toinen vaihtoehto on hemodialyysi, eli veriteitse tapahtuva keinomunuaishoito. Molempia voi tehdä itse kotona.

3. Kotidialyysia tekee Raudan mukaan noin neljännes suomalaisista dialyysipotilaista. Kotona tehty dialyysi on turvallista ja parantaa elämänlaatua.

Lue myös: Heini odottaa jo kolmatta elinsiirtoaan: ”Välillä kysyn itseltäni, että miksi juuri minulle kävi näin”

Lue myös: Toistuuko tämä Suomessa? Näin kävi potilaiden, kun dialyysi yksityistettiin Yhdysvalloissa

X