Kaksplus: Äidin alkoholismi aiheutti sikiövaurion ja elämänmittaisen vamman Helmikselle: ”Olin hyvin vihainen ja katkera bioäidilleni”

Jaa artikkeli
äidin alkoholismi aiheutti sikiövaurion
Sikiöaikainen alkoholialtistus voi johtaa oirekuvaltaan ja vaikeusasteeltaan hyvin monimuotoiseen oireyhtymään, FASD:iin. Näin kävi Helmikselle. © Helmiksen kotialbumi
Rankan varhaislapsuuden kokenut Helmis asui lastenkodissa ja vuoroin alkoholisoituneen äitinsä luona. Äidin alkoholismin aiheuttama sikiövaurio FASD on tuonut elämään haasteita, mutta Helmis on ollut sisukas.

Vasta leikki-ikäinen Helmis joutui jo tiskaamaan astioita, yrittää itse korjata sänkyä ja varmistamaan, että äiti sammuttuaan hengittää.

”4-vuotiaana soitin ensimmäisen kerran ambulanssin äidille. Osasin jo tiedostaa sairaskohtauksen ja kylkiasentoon laittamisen”, Helmis muistelee Kaksplussan haastattelussa.

Lastenkodissa hoitajat olivat kovakouraisia Helmistä, eikä lapsia voitu huomioida yksilöllisesti. Helmis lähetettiin yhteensä 44 kertaa lastenkotiin, mutta palautettiin aina takaisin äitinsä luokse.

”Tuntui kuin olisin saapunut paratiisiin”

Sijaisperheeseen saapuessaan Helmiksen luut törröttivät ja hampaat olivat huonossa kunnossa. Sijaisvanhempien rakkaus ja huolenpito alkoivat kuitenkin kantaa.

Helmis opetteli uudestaan leikkimään ja olemaan huolehtimatta asioista.

”Tuntui kuin olisin saapunut paratiisiin”, Helmis muistelee oloaan.

Yöt olivat silti pitkään vaikeita.

”Kävin edelleen toisinaan tarkistamassa, että sijaisvanhempani hengittävät. Olin niin tottunut sellaiseen.”

Alkoholin aiheuttama sikiövaurio FASD aiheuttaa haasteita arjessa

Helmis pääsi aloittamaan koulun muiden ikäistensä kanssa.

”Ensimmäinen ja toinen luokka olivat hankalaa aikaa, koska olin raivokas, impulsiivinen ja itkin paljon. Koulusta soitettiin kotiin useita kertoja.”

Helmiksen käytökselle löytyi syy.

Käytöstä alettiin tutkia tarkemmin sijaisvanhempien aloitteesta. Hänellä diagnosoitiin FASD (fetal alcohol spectrum disorders) eli alkoholin aiheuttama sikiövaurio. Biologinen äiti oli siis juonut Helmistä odottaessaan.

Diagnoosin saaminen helpotti 8-vuotiaan Helmiksen elämää. Hänellä etsittiin sopiva lääkitys, jonka myötä koulunkäynti alkoi sujua. Lisäksi hänellä havaittiin FASDin myötä myös keskittymishäiriö ADHD.

”Oli tavallaan helpotus ymmärtää, mistä käytökseni johtuu. Silti olin hyvin vihainen ja katkera bioäidilleni. Joutuisin selviämään koko loppu elämäni sairauden kanssa, jonka biologinen äiti aiheutti ennen syntymääni.”

Lukuaineisiin keskittyminen oli hankalaa, mutta Helmis pärjäsi kuitenkin muiden oppimistahdissa aivan tavallisessa koulussa.

Myöhemmin lähihoitajaopinnoissa matematiikka iski vasten kasvoja. Luovuttaminen oli jo lähellä.

”Joudun FASDista johtuvien aivovaurioiden vuoksi tekemään monin verroin enemmän töitä kuin muut. Se kysyy sisukkuutta ja kannustamista läheisiltä. Kysymysten hahmottaminen ja samalla asian ymmärtäminen vaatii minulta paljon.”

Ymmärtäväinen ja puhelias nuori nainen on tänä päivänä 26-vuotias lähihoitaja, vertaisohjaaja ja bloggaaja. Lisäksi hän on opiskellut merkonomiksi ja hotellivirkailijaksi.

Vammaa ei Helmiksestä huomaisi ulospäin. Osalla diagnoosin saaneista on kuitenkin nähtävissä kasvoissa tiettyjä FASDin aiheuttamia piirteitä.

Helmis

Helmis on kiitollinen sijaisvanhempiensa tuesta. © Helmiksen kotialbumi

”Onneksi ehdin tavata biologisen isäni”

Helmiksen ollessa 12-vuotias biologinen äiti menehtyi. Katkeruus äitiä kohtaan vaihtui ymmärrykseksi ja anteeksiannoksi.

”Biologiselle äidilleni oli varmasti raskas paikka luopus minusta. Myöhemmin kuulin, että hän teki sen ajatellakseen parastani.”

Biologisen äidin kuoleman jälkeen Helmikselle tuli sosiaalityöntekijöiltä ilmoitus, että hänellä olisi biologinen isä, joka haluaisi tavata.

Tapaaminen epäilytti Helmistä. Olihan kyseessä hänelle aivan vieras ihminen. Kohtaamisesta jäi kuitenkin positiivinen olo. Isä näytti Helmiksen vauvakuvaa, joka hänellä oli ollut aina lompakossaan.

”Onneksi menin ja ehdin tavata hänet. Pian tapaamisemme jälkeen sain kuulla myös biologisen isäni menehtyneen.”

Biologisen äidin sukulaiset lopettivat yhteydenpidon Helmiksen äidin kuoltua. Asia yllätti Helmiksen täysin.

Jonain päivänä hän aikoo ottaa yhteyttä biologisiin sukulaisiin ja toivoo, että voisi tutustua heihin. Vielä ei kuitenkaan ole oikea hetki.

Syvä kiitollisuus sijaisvanhemmille

Sijaisvanhemmilleen Helmis on syvästi kiitollinen.

”He antoivat minulle uuden elämän ja ovat tukeneet minua valtavasti vielä aikuisenakin. Äidilleni voin puhua aivan kaikesta.”

Helmiksen elämältä katosi kuitenkin pohja, kun sijaisisä menehtyi vakavaan sairauteen ollessani 13-vuotias. Asia on edelleen Helmikselle kiperä.

”Vielä 26-vuotiaana asian käsittely on vaikeaa. Joka päivä mietin iskää ja kerron hänelle kuinka kova ikävä minulla on häntä.”

”Osaisinko varmasti olla rakastava äiti?”

Vapaa-aikaansa Helmis viettää kilhattunsa ystäviensä ja perheensä kanssa. Kun hän tapasi nykyisen kihlattunsa, hän salaili aluksi diagnoosia.

Helmis päätti kertoa asiasta avoimesti. Poikaystävä suhtautui asiaan hyvin. Helmis kiitteleekin vuolaasti puolisoaan, joka on jaksanut hänen rinnallaan.

”FASD tekee ihmissuhteiden ylläpitämisestä usein vaikeaa, sillä meillä oireyhtymää kantavilla on niin paljon omia ongelmia. Silloin parisuhteeseen panostaminen jää. Olemme myös usein hyvin temperamenttisia.”

Vielä joskus Helmis haluaisi olla kolmen lapsen äiti. Vaikka välillä oma tausta saa epäilemään, olisiko hän samanlainen kuin biologinen äitinsä.

”Osaisinko varmasti olla rakastava? Toisaalta olen saanut niin hyvän kasvatuksen sijaisperheestäni, että uskon olevani loistava äiti, kuten sijaisäiti on minulle.”

Lue myös: Hanna eli impulssien vallassa, kunnes aikuisiällä aloitettu ADHD:n lääkitys paransi elämänlaatua: ”Elämäni olisi voinut olla monin paikoin paljon helpompaa, jos olisin saanut diagnoosin aikaisemmin”

X