Rintaimplantti muistutti syövästä alati – Korjausleikkaus teki Jaanasta jälleen kokonaisen, tuntevan ihmisen: ”Sain aiempaa terhakkaammat rinnat liki viisikymppisenä”
Jaana Niemelä parani rintasyövästä, mutta toinen rinta jäi leikkauspöydälle. Sen tilalle rakennettiin uusi, herkkä ”tyyppi”.
”Vatsa vaihtoi paikkaa”, Jaana Niemelä tuumaa uudesta, tuntevasta rinnastaan. Rinnan korjaaminen tuntevaksi on Suomessa vielä melko harvinaista.
Samperin ällöttävä möntti! Jaana Niemelä tunki rintaimplanttia liiveihin, vaikka olisi mieluummin viskannut sen roskikseen.
Implantti paikkasi rintasyöpäleikkauksessa poistettua rintaa, ja siinä tehtävässä se oli huono. Se oli epämukava, välillä inhottavan kylmä ja välillä ärsyttävän hikinen.
Rintaimplantti muistutti koko ajan syövästä
Eikä se todellakaan auttanut Jaanaa sopeutumaan muuttuneeseen kehoonsa. Se päinvastoin muistutti koko ajan syövästä, ja sai Jaanan tuntemaan itsensä erilaiseksi.
”Jossain vaiheessa ajattelin, että olisi ollut parempi, jos minulta olisi leikattu toinenkin rinta. Kehoni oli pariton ja epätasapainoinen”, nyt 56-vuotias Jaana muistelee.
Jaana piti omaa perhettä lukuun ottamatta tyytymättömyytensä omana tietonaan. Muuten joku olisi voinut todeta, että Jaana saisi olla kiitollinen siitä, että oli ylipäänsä hengissä. Puuttuva tunto on hengenlähtöön verrattuna pikkuasia.
”Jokainen voi kuitenkin kuvitella, millaista olisi elää tunnottoman käden kanssa. Se jäisi käyttämättä. Rinnalla on muutakin tehtävää kuin olla katseen kohteena”, Jaana toteaa.
Rinnasta löytyi kyhmy – lähete lääkäriltä mammografiaan ja ultraääneen
Jaana löysi rinnastaan kyhmyn vuoden 2005 alussa. Pelko pahimmasta esti häntä lähtemästä heti lääkärille. Kyhmy kasvoi parissa kuukaudessa melkoisesti, ja Jaana ymmärsi, että rinta on tutkittava.
Työterveyslääkäri kirjoitti potilaalleen lähetteen mammografiaan ja ultraääneen, josta tämä passitettiin neulanäytteeseen. Sen tulos oli murskaava: Jaana oli sairastunut aggressiiviseen rintasyöpään. Häneltä poistettiin leikkauksessa toinen rinta ja imusolmukkeita. Syöpä oli levinnyt imusolmukkeista kolmeen.
”Siinä vaiheessa en surrut rinnan menetystä. Tärkeintä oli päästä eroon syövästä. Siihen tarvittiin leikkauksen lisäksi sädehoitoa, sytostaatteja ja sinnikkyyttä, sillä sytostaattihoidon jälkeen olo oli hirveä.”
Ennen syöpäleikkausta Jaanalle oli kerrottu, että poistetun rinnan tilalle voitaisiin rakentaa uusi – ei heti, vaan hänen tapauksessaan kolmen vuoden kuluttua.
Mikrokirurgi rakentaa tuntevia rintoja
Jaanan sairaanhoitopiirissä korjausleikkaukset kuuluivat Helena Puontille.
Hän on toistaiseksi Suomessa ainoa mikrokirurgi, joka rakentaa tuntevia rintoja, ja juuri sellaisen Jaana halusi. Hän saisi heittää tunnottoman implantin roskikseen.
Helena Puonti kertoi Jaanalle, että leikkauksessa tarvittava kudos otettaisiin hänen vatsastaan. Leikkaus kestäisi ainakin seitsemän tuntia. Leikattu rinta saattaisi tuntea ärsykkeet eri tavoin kuin parinsa. Noin kahdella prosentilla leikatuista rinnan verenkierto ei palaudu lainkaan, jolloin rakennettu rinta menetettäisiin.
”Olin fyysisesti hyvässä kunnossa ja asenteeni on positiivinen. Tiesin leikkauksen riskit, mutta keskityin ajatuksissani hyviin asioihin. Leikkaus tekisi minusta kokonaisen, tuntevan ihmisen ja juuri sitä halusin.”
Lämpö- ja kylmätunto kehittyivät kosketus- ja tärinätuntoa hitaammin
Leikkauksesta oli kulunut pari päivää, kun Jaana kosketti ensimmäisen kerran uutta rintaansa.
”Se oli mustelmaisena hurjan näköinen, mutta se oli oma ja siksi täydellinen, vaikka se ei vielä tuntenut oikein mitään.”
Rintaan liitetyt hermot toipuvat toimenpiteestä ja kasvavat hitaasti. Jaana tiesi odottaa rinnassaan tuntemuksia noin seitsemän kuukauden kuluttua, mutta ne yllättivät hänet iloisesti aiemmin, jo neljän kuukauden jälkeen.
”Ennen syöpää en koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka vesi valuu suihkussa rintaa pitkin. Se tuntuu elämältä.”
Tuntemukset laajenivat ja voimistuivat vähitellen. Lämpö- ja kylmätunto kehittyvät rintaan kosketus- ja tärinätuntoa hitaammin.
”Alussa tökin tarkoituksella rintaani sormella ihan vain kokeillakseni, että tunto toimii, ja se todellakin toimii! Uusi rintani tuntee kosketuksen toista herkemmin. Se on herkkä tyyppi.”
Korjausleikkaus myös toiseen rintaan
Kun korjausleikkauksesta oli kulunut puoli vuotta, Jaanan vanha rinta muokattiin sen kanssa samanparikseksi. Sitä pienennettiin ja samalla uuteen rintaan tehtiin nännipiha. Myöhemmin nänninpiha tummennettiin tatuoinnilla.
”Sain elämäni ensimmäisen tatuoinnin ja aiempaa terhakkaammat rinnat liki viisikymppisenä.”
Uusi rinta käyttäytyy samalla tapaa kuin luonnonluoma parinsa. Jos Jaanan paino nousee tai laskee, rinta kasvaa tai kutistuu. Hän tunnustelee sitä itse muutosten varalta ja käy mammografiassa.
”Leikkaushaavat näkyvät minussa loppuelämän, mutta mitä sitten. En peittele niitä pyyhkeellä tai käsilläni saunassa. Arvet ovat osa minua.”
Rintasyöpä voi uusia. Riski riippuu taudin tilanteesta sairastumishetkellä. Pelkästään rintaan rajoittunut tauti uusii alle kymmenellä prosentilla. Imusolmukkeisiin ehtineessä taudissa uusimisriski kasvaa 30 prosenttiin.
”Tiedän, että minulla on syöpäni laadun takia iso riski saada syöpä uudelleen. Mutta jos miettisin sitä päivittäin, olisin samassa pisteessä kuin yhdeksän vuotta sitten. Silloin jouduin turvautumaan masennuslääkkeisiin.”
Leikkauksen jälkeen Jaanaa seurattiin viisi vuotta syövän uusimisen varalta verikokeilla, mammografialla, ultraäänitutkimuksella ja sairaalan poliklinikkakäynneillä. Seurantakäynnit ja niiden tulokset huolestuttivat. Tuloksia sai odottaa aina kaksi viikkoa, ja niiden viikkojen aikana Jaana pelkäsi pahinta ja laihtui.
”Jos syöpä uusisi, se tuskin tulisi rakennettuun, terveestä vatsakudoksesta tehtyyn rintaan. Ja jos tulisi, saisin varmasti hyvää hoitoa – ihan kuten edellisellä kerralla.”
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 12/18.
Jaanan pelastusrenkaat
Aviomies ja lapseni
Mieheni kuskasi minua syöpähoitoihin ja oli mukana jokaisella lääkärikäynnillä. Lapset huolehtivat yhdessä mieheni kanssa kaikista kotitöistä, ja minä sain keskittyä leikkauksista toipumiseen.
Mieheni työnantaja
Ajomatka kotoa sairaalaan ja hoidot veivät kerralla viisi tuntia mieheni työpäivästä. Onneksi mieheni työnantaja oli ymmärtäväinen. Hän ei valittanut koskaan puolisoni poissaoloista.
Koira
Kun tulin hoidoista kotiin, Ira-koira oli aina vastassa odottamassa. Se oli vuoteeni vieressä kuin varjo. Iraa ei enää ole. Nyt meillä on Dala, jonka lenkittäminen pitää minut kunnossa.
© JAANA NIEMELÄN KOTIALBUMI
Asuntovaunu
Olemme kiertäneet asuntovaunulla Suomen ja Norjan läpikotaisin. Joka kevät odotan vaunukauden alkua. Kun olin sairas, haaveilin uusista reissuista ja muistelin vanhoja.
© JAANA NIEMELÄN KOTIALBUMI