Viikinkitauti koukisti Kyllikin sormet – Näin tautia voidaan hoitaa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Viikinkitauti ei estä Kyllikki Hyötyä puuhaamasta paljon käsillään.
Viikinkitauti ei estä Kyllikki Hyötyä puuhaamasta paljon käsillään. © Silvi Kaarakainen
Kyllikki Hyöky sairasti tietämättään periytyvää sairautta nimeltä Dupuytrenin kontraktuura, joka tunnetaan myös nimellä viikinkitauti.

Sysmäläisen Kyllikki Hyökyn 77, kämmenien muhkurat ja sormen jäykkyys eivät johtuneetkaan soutamisharrastuksesta vaan kyseessä oli sairaus nimeltä Dupuytrenin kontraktuura.

Tähän havahduin

Tein työurani sairaanhoitajana paikallisen terveyskeskuksen vuodeosastolla. 1990-luvun lopulla kiinnitin ensi kertaa huomiota kämmeniini ilmestyneisiin kohoumiin. Näytin käsiäni työterveyden lääkärille, joka totesi, että tilannetta voi seurata jos lisäoireita tulee.

Uusia oireita ilmeni kun pääsin eläkkeelle 2002. Oikean käden pikkurilli alkoi omituisesti koukistua. Näytin kättä taas tutulle lääkärille, joka totesi että niin kauan kuin saan sormikkaan käteen ei ole syytä operoida kättä. Diagnoosia en saanut, mutta luulen, että lääkäri tiesi jo silloin, että kyseessä on viikinkitauti.

Kesällä 2019 kohoumat kämmenissä alkoivat hankaloittaa rakasta harrastustani, soutamista. Suuret rakot nousivat kohoumien kohdille ja vuosivat verta. Kävin taas toisella lääkärillä, joka kehotti reilusti vain jatkaaman soutamista, tilanne ei siitä pahenisi tai vähenisi. Diagnoosia en saanut virallisesti vieläkään.

Jatkoin sinnikkäästi soutamista, kunnes oikean käden pikkurilli nosti tien kirjaimellisesti pystyyn. Sormi jäi 45 asteen kulmaan eikä suostunut enää oikenemaan. Päivittäinen ihmisten kättely oli epämiellyttävää. Kasvojen pesu oli hankalaa, ja ihmiset junassa tuijottivat törröttävää sormeani kun luin kirjaa. Kipua en edelleenkään tuntenut.

Olin käynyt asiasta lääkärissä niin monta kertaa, että nyt en heti lähtenyt näyttämään kättäni vaan sinnittelin. Sormikas ei enää mahtunut käteen.

Vastaanotolla

Käydessäni tutulla lääkärillä muusta syystä syksyllä 2019, lääkäri hätkähti sormen isoa koukistuskulmaa, ja sain heti lähetteen Päijät-Hämeen Keskussairalaan. Samalla sain ensi kertaa kuulla myös diagnoosin Dupuytrenin kontraktuura.

Kun keskustelin sairaudesta Kirurgian polikiklinikan lääkärin kanssa, muistin miltä isäni kädet näyttivät hänen vanhuudenpäivinäään. Isäni oli vielä 90-vuotiaana hyvin virkeä, mutta hän ei voinut soittaa enää pianoa, koska kummankin käden pikkurilli ja nimetön olivat vääntyneet koholle. Silloin 60-luvulla tästä sairaudesta ei varmasti oltu edes kuultu.

Sain tietää, että viikinkitauti kehittää kämmeniin säiejousteita, jotka vetävät sormia koukkuun. Sain vaihtoehdoiksi joko leikkauksen tai lääkehoidon.

Näin minua hoidettiin

Lääkäri totesi, ettei voi leikata kättäni, koska sormeni hermosto on liian lähellä säikeitä. Käsiäni hoidettiin lääkehoidolla. Sain pistoksella lääkettä, joka pehmensi säiejuosteen. Muutaman päivän sisällä tästä lääkäri suoristi sormeni takaisin normaaliasentoon.

Lääkehoito huoletti minua, koska sain sivuvaikutuksia: käteni turposi muodottomaksi ja kyynärpään ja kainaloiden imusolmukkeet kohosivat. Jälkimmäinen oire meni pian ohi, mutta käden turvotus ja punoitus jatkuivat kuitenkin reilun kuukauden ajan.

Operaation jälkeen sain ajan fysioterapeutille, joka muokkasi sormelleni tukisiteen. Pidin sitä kaksi kuukautta. Nyt pidän sidettä aina kun sormi tuntuu koukistuvan. Sairaudella on 40 prosentin uusiutumismahdollisuus. Koska sairaus on periytyvä olen selvitellyt ovatko muut suvussani saaneet tämän sairauden. Kahdella siskoni lapsella on myös tämä viikinkitauti.

Tässä ja nyt

Olen iloinen, että sain diagnoosin käden muhkuroille ja sormen koukistelulle. Epäilin pitkään sairastavani reumaa ja olin helpottunut kun asia ei ollut niin. Käteni on nyt huomattavasti sirompi kuin ennen ja saan taas sormikkaan käteeni. Tämän sairauden kanssa voi elää, ja toivon, että sormituki ehkäisee sen uusiutumista.

Näin tautia hoidetaan

1. Nimi viikinkitauti perustuu käsitykseen, että sairaus on periytynyt viikingeiltä. Dupuy- trenin kontraktuuraa esiintyy pohjoismaissa eniten. Sairaudessa kämmenkalvo paksuuntuu ja kutistuu vetäen sormia, useimmiten nimetöntä ja pikkusormea koukkuun.

2. ”Dupuytrenin kontraktuuran pääasiallinen hoitomuoto on leikkaus”, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma. Leikkauksessa poistetaan useimmiten koko kuroutunut jännekalvo. Suomessa leikkaushoidon kriteerinä käytetään kyvyttömyyttä sormien ojentamiseen. Leikkauksen vaihtoehtona on kollagenaasientsyymiä sisältävä ruiske.

3. Suomessa sairautta esiintyy noin 5 prosentilla yli 55-vuotiaista miehistä, esiintyvyys on suurimmillaan 60 ikävuodesta eteenpäin. Naisilla ilmeneminen on vähäisempää. Arviolta 200 000 suomalaisella on käsissään kyhmyjä, jotka voivat muotoutua viikinkitaudiksi.

X