Totta ja tarua kolesterolista

Jaa kaverilleTilaa Seura

Kolesterolista huhutaan nykyisin monenlaista. Autamme sinua erottamaan faktan fiktiosta.

Kolesteroli on suonten seinämiin kertyvää rasvaa.
Tarua. Kolesteroli on kaikille eläinsoluille välttämätön rakennusaine, jota on kaikissa ihmiskehon kudoksissa. Elimistön kolesterolista suurin osa eli noin neljännes sijaitsee aivoissa.

Kolesterolia tarvitaan myös muun muassa D-vitamiinin valmistukseen. Suurin osa elimistön tarvitsemasta kolesterolista valmistetaan maksasoluissa.

Joskus elimistön kolesterolimäärä voi syystä tai toisesta kasvaa tarpeettoman suureksi. Silloin kolesteroli voi kertyä verisuonten seinämiin ja altistaa esimerkiksi sepelvaltimotaudille.

Korkea kolesteroli johtuu geeneistä, eikä siihen voi itse vaikuttaa.
Tarua.
 Perimällä on suuri merkitys, mutta elintavoillakin on vaikutusta.

Jos haluaa vaikuttaa kolesteroliarvoihin elintavoilla, on oltava melko sitkeä. Yleensä kolesteroliarvoissa ei tapahdu kovin nopeita muutoksia, jos ruokavaliota parantaa asteittain ja maltillisesti.

Huono kolesteroli nousee, jos syö katkarapuja…
Totta.
 Katkarapuja syödessä 
LDL-kolesterolipitoisuus suurenee, mutta niin suurenee myös HDL-kolesterolipitoisuus. HDL-kolesterolipitoisuuden suurenemisesta on tuskin hyötyä uusien tutkimustulosten valossa.

Katkarapujen kulutus suomalaisessa ruokavaliossa on vähäistä, joten ainakaan kansanterveydelliseksi ongelmaksi niistä ei ole.

…tai juo pannukahvia.
Totta.
 Pannukahvissa on yhdistettä nimeltä kafestoli, joka nostaa veren kolesterolipitoisuutta. Neljän viikon aikana viisi kuppia pannukahvia päivässä nosti kokonaiskolesterolitasoa 0,3–0,4 mmol/l. Tämä selittyi LDL-kolesterolin nousulla.

Kafestolin vaikutus kokonaisterveyteen ei kuitenkaan ole yksioikoinen; yhdisteellä saattaa olla syöpää ehkäiseviä vaikutuksia. Tutkimukset kafestolin vaikutuksista ovat vasta alussa.

Ruuan kolesterolista ei kuitenkaan tarvitse välittää.
Totta.
 Tämänhetkisen tiedon mukaan ruuan kolesterolista ei tarvitse olla erityisen huolissaan, sillä sen vaikutus kokonaiskolesteroliin on varsin pieni.

Elimistö pyrkii ylläpitämään kehon kolesterolimäärän vakiona. Muilla rasvoilla saattaa olla suurempi vaikutus verenkierron kolesterolimäärään, koska maksasolujen LDL-reseptorien säätely on herkempi joillekin rasvahapoille kuin itse kolesterolille.

Kasvissyöjien ruuassa ei ole kolesterolia.
Totta.
 Pelkkiä kasvikunnan tuotteita syövät kasvisruokailijat eivät saa lainkaan kolesterolia ravinnostaan, sillä kasvisolujen solukalvossa ei ole kolesterolia.

Jos haluaa korjata kolesteroliarvoja, rasvan syöminen on lopetettava.
Tarua.
 Pehmeiden rasvojen lähteet, kuten siemenet, avokadot ja pähkinät, suojelevat ja edistävät terveyttä monin eri tavoin.

Juusto ei huononna kolesteroliarvoja yhtä paljon kuin voi.
Jaahas.
 Voit käyttää kokonaisen ihmiselämän lukemalla tutkimuksia ja pähkäilemällä eri ruoka-aineiden vaikutuksia kolesteroliarvoihin. Tai sitten voit luottaa rentoon ratakiskomalliin, joka mahdollistaa oman ruokavalion kokoamisen terveelliseksi ilman turhaa stressiä.

Se jo tiedetään, että kovien rasvojen lähteet eivät ole eloonjäämisen kannalta välttämättömiä, vaan ihminen tulee mainiosti toimeen jopa kokonaan ilman niitä.

Toisaalta pieni määrä kovia rasvoja ei ole haitaksikaan, jos ruokavalio on muuten kunnossa ja elintavat terveelliset.

Kolesterolihöpötys on täyttä pötyä. Suomalaiset ovat vaihtaneet voin kasviöljyyn, mutta 
siitä ei ole ollut mitään hyötyä.
Tarua.
 Suomalaisten työikäisten sydäntautikuolleisuutta on onnistuttu alentamaan 1970-luvulta lähtien erittäin huomattavasti. Kuolleisuutta vähentävistä tekijöistä yksi on se, että väestön veren kolesterolipitoisuuksia on saatu alennettua.

Kolesterolin merkitys terveydelle voi nykyisellään olla pienempi kuin aikaisemmin, koska väestötasolla veren kolesterolipitoisuudet ovat alhaisemmat kuin muutamia kymmeniä vuosia sitten.

Ravintotottumusten suhteen on kuitenkin varmuuden vuoksi 
hyvä noudattaa kohtuutta ja hyvää kultaista keskitietä – voi ja 
läski saattavat hyvin juhlistaa ruokapöytää sopivan tilaisuuden 
sattuessa kohdalle, mutta paluusta entiseen tuskin kannattaa haikailla.

Faktaa kolesterolista

  • Kolesterolin kuljettamisesta elimistössä vastaavat lipoproteiinit HDL ja LDL.
  • HDL kerää verisuonten seinämistä ylimääräistä kolesterolia ja kuljettaa sitä takaisin maksaan, mistä kolesteroli eritetään edelleen sappihappojen mukana ulosteeseen.
  • HDL:ään sitoutunutta kolesterolia kutsutaan ”hyväksi kolesteroliksi”, koska se kuvastaa elimistöstä poistumassa olevan kolesterolin määrää.
  • LDL-hiukkasten tehtävänä on huolehtia elimistön muiden kuin maksasolujen kolesterolin saannista.
  • Kohonnut kolesterolimäärä sitoutuneena LDL-hiukkasiin on yhdistetty kohonneeseen sepelvaltimotautiriskiin, ja sen tähden siitä puhutaan usein ”pahana kolesterolina”.
  • Perusterveyden-huollossa seurataan kokonaiskolesterolia sekä HDL- ja LDL-pitoisuuksia.

Näin hoidat kolesterolia ruokavaliolla

  • Suosi ruokavaliossasi kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
  • Osta viljat täysjyväisinä.
  • Popsi proteiinia monipuolisesti sekä eläin- että kasvikunnan lähteistä.
  • Nauti mieluiten vain vähärasvaisia maitotuotteita.
  • Sisällytä ruokalistallesi maltillisesti punaista lihaa ja lihajalosteita.
  • Käytä ruuanlaitossa ja leivän päällä enimmäkseen pehmeitä kasviperäisiä rasvoja.
  • Kaikkea saa syödä, mutta joitakin ruokia syödään harvemmin ja maltilla.
  • Tällainen ruokavalio kohentaa paitsi kolesteroliarvoja, myös muita terveyden osa-alueita.

Asiantuntijoina professori 
Reijo Laaksonen Tampereen Yliopiston lääketieteen yksikkö ja LT Pirkka-Pekka Laurila 
Helsingin yliopiston Lääke-
tieteellisen genetiikan osasto.

Teksti: Nina Sarell
Kuva: Mirva Kakko/Otavamedia

Kotilääkäri 2/2016.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X