Totta vai tarua: Voiko antibioottikuuri altistaa valoihottumalle?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Aurinko altistaa valoihottumalle.
Iho kannattaa suojata aurinkovoiteella. © iStock
Mistä on kyse, jos iholle ilmaantuu kutisevia nyppyjä auringossa olon jälkeen? Kysymyksiin vastaa yleislääketieteen erikoislääkäri Wera Sinkkonen Mehiläisestä.

Valoihottumasta kärsivä on allerginen auringolle.

Totta ja tarua. Valoihottuma on allergian kaltainen auringon säteilyn aiheuttama ihoreaktio, ei auringon polttama. Iholle nousee punoittavia, joskus rakkomaisia näppylöitä, jotka kutisevat reilusti. Ihottuma alkaa yleensä muutaman tunnin kuluessa UV-altistuksesta ja kestää useita päiviä. Tavallisimmin valoihottumaa ilmenee alueilla, jotka altistuvat kesän tullen eniten auringolle, kuten kämmenselissä, kyynärvarsissa ja rintakehällä.

Valoihottuma pahenee auringossa.

Totta. Auringon UVA- ja UVB-säteet ja joskus myös näkyvä valo aiheuttavat valoihottumalle tyypillisen reaktion. Auringon polttaman aiheuttaa yleensä UVB-säteily, joka ei läpäise ikkunalasia, mutta valoihottuman voi saada lasin läpikin.

Iho kannattaa suojata vaattein, varjossa pysyttelemällä sekä aurinkovoiteilla. Mikäli ihottumaa kuitenkin ilmenee, voi sitä hoitaa paikallisesti hydrokortisonivoiteella.

Joskus valoihottuma on nokkosrokon kaltainen ja silloin antihistamiinilääkityksestä voi olla apua. Hankalassa tilanteessa kannattaa hakeutua lääkäriin.

Antibioottikuuri voi altistaa valoihottumalle.

Totta. Monet lääkeaineet voivat laukaista valoihottuman, jolloin puhutaan valolääkeihottumasta. Tyypillisimmin tämä ilmenee doksisykliiniantibioottia kesällä käytettäessä. Myös monet verenpainelääkkeet altistavat auringonvalolle.

Lue myös: Totta vai tarua: Johtaako antibioottien liiallinen käyttö koronaa vaarallisempiin pandemioihin?

X