Tunnista keuhkokuume – Mikä taudille altistaa, miten se hoidetaan ja keille se on riski? Näin vastaa erikoislääkäri

Jaa artikkeliTilaa Seura
Keuhkojen kuuntelua stetoskoopilla
Keuhkokuume todetaan keuhkokuvien perusteella. Lääkäri kuuntelee myös keuhkot ja tarkistaa yleisvoinnin, ja lisäksi verestä voidaan määrittää tulehdusarvo. © iStock
Keuhkokuume on bakteeri-infektio, joka vaatii aina lääkärikäynnin ja antibioottihoidon. Tautia edeltää usein viruksen aiheuttama ylähengitystieinfektio, ja siihen liittyy usein se, että jo laantuneet oireet alkavat uudelleen. Korkeaa kuumetta ja kylkikipuakin voi esiintyä, mutta ei läheskään aina.

Keuhkokuume on tärkeää tunnistaa, sillä tauti vaatii antibioottihoidon.

Dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Annette Kainu Terveystalosta vastasi kysymyksiin keuhkokuumeesta.

1. Mikä aiheuttaa keuhkokuumeen?

”Kyseessä on yleensä bakteerin aiheuttama tauti, joskus harvemmin aiheuttaja on virus (kuten uusi koronavirus). Yli puolessa tapauksista aiheuttaja on pneumokokkibakteeri, josta on monia eri kantoja.

Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) voi löytyä ihmisen nielusta osana normaalia bakteerikirjoa, eikä se tartu pisaratartuntana ihmisestä toiseen. Oireettoman kantajan nielussa oleva bakteeri voi aktivoitua virusinfektion yhteydessä.

Keuhkokuumetta edeltää yleensä ylähengitystieinfektio tai keuhkoputkentulehdus, joka on voinut jatkua viikkoja. Influenssan tyypillinen jälkitauti on pneumokokkibakteerin aiheuttama keuhkokuume.

Pneumokokin lisäksi keuhkokuumetta aiheuttavia bakteereita ovat mykoplasma ja keuhkoklamydia, joita tavataan etenkin työikäisillä ja nuoremmilla. Joskus asialla ovat hemofilusbakteerit. Yleensä aiheuttaja ei selviä, vaan hoitoa annetaan taudinkuvan perusteella.”

2. Jos epäilee keuhkokuumetta, miten tulisi toimia?

”Silloin tulee aina mennä lääkärin vastaanotolle. Etävastaanotto ei riitä, vaan pitää mennä paikan päälle. Lääkäri kuuntelee keuhkoja ja selvittää, kuuluvatko hengitysäänet joka puolelta yhtä hyvin, ja arvioi hengitystiheyttä ja sydämen syketiheyttä.

Happisaturaatiomittauskin on usein tarpeen. Jos potilas ei hapetu hyvin ja jos yleisvointi on heikko, sairaalahoito on tarpeen.”

3. Miten keuhkokuumeen oireet tunnistaa?

”Aiheuttajia voi olla erilaisia, joten taudinkuvat voivat olla erilaisia. Jos keuhkokuume on pneumokokin aiheuttama, tauti yleensä kehittyy nopeasti ja nostaa korkean kuumeen.

Hengitystieinfektion jälkitautina kehittyvän keuhkokuumeen tunnistaa siitä, että jo laantuneet oireet voimistuvat uudelleen. Jos on kärsitty pitkään yskästä, se voimistuu uudelleen. Yleisvointikin heikkenee selvästi, ja väsymys on poikkeavan voimakasta.

Keuhkokuumeeseen voi liittyä myös kylkikipua, joka liittyy siihen, että tulehdus on edennyt keuhkon pintaan; keuhkokudos itsessään ei tunne kipua toisin kuin kudoksen pinta.

Kuumetta voi nousta tai keuhkokuume voi olla kuumeetonkin, riippuen taudinaiheuttajasta.

Hengenahdistus tai hengitysvaikeus voi olla myös keuhkokuumeen merkki.”

Kuumemittari

Keuhkokuume ei aina nosta kuumetta. Kuumeen nousu riippuu muun muassa taudinaiheuttajasta, potilaan iästä ja vastustuskyvystä. © Seppo Saarentola / Skoy

4. Miten keuhkokuume diagnosoidaan?

”Keuhkojen kuuntelemisen ja yleisvoinnin tarkkailun lisäksi otetaan keuhkokuvat. Diagnoosi perustuu keuhkokuvassa todettuihin muutoksiin.

Verestä voidaan myös määrittää tulehdusarvo (CRP), ja jos se on kovasti koholla, se viittaa bakteeritulehdukseen.”

5. Miten keuhkokuumetta hoidetaan ja oireita helpotetaan?

”Tautia hoidetaan antibioottikuurilla suun kautta tai vaikeammissa tapauksissa suoraan suoneen annosteltavalla antibiootilla.

Keuhkokuumeessa on tärkeää levätä ja nauttia riittävästi nesteitä kuumeilun takia. Juominen pitää myös liman juoksevana, ja sitä on helpompi yskiä pois. Kuumetta alentavaa lääkitystä voi käyttää tarvittaessa.

Liman yskiminen keuhkoista on tärkeää, ja siinä on avuksi puhalluspullo, jonka voi tehdä itsekin: tarvitaan letkunpätkä ja pullo. Vastapaineeseen puhaltaminen irrottaa limaa keuhkoputkista, avaa keuhkoja ja vähentää keuhkokuumeeseen liittyviä komplikaatioita.

Tyypillisin keuhkokuumeen komplikaatio on keuhkopussin nestekertymä, joka voi tulehtua ja vaatia hoitoa. Hankalat märkäkertymät ovat kuitenkin harvinaisia.”

6. Mistä maallikko erottaa keuhkokuumeen ja keuhkoputkentulehduksen?

”Näiden sairauksien erottaminen toisistaan ei ole yksiselitteistä, ja lääkärikin selvittää eroja potilaan yleisvoinnin ja tautihistorian perusteella.

Keuhkoputkentulehdus on virustauti, johon liittyy yleisoireita, kuten lihas- ja nivelkipuja, yskää ja lämpöilyä, ja se voi aiheuttaa myös kurkkukipua ja suurentuneita imusolmukkeita. Tulehdus voi jatkua viikkokausia, ja niitä voi olla peräkkäin useita. Antibioottihoito ei lyhennä taudin kestoa.

Taudinkuvan kehitys erottaa sairaudet toisistaan. Keuhkokuumeeseen liittyy voinnin äkillinen muutos, ja yskän luonnekin voi muuttua. Hengenahdistus ja kylkikipu voivat liittyä keuhkokuumeeseen, mutta ne eivät kuulu keuhkoputkentulehdukseen (paitsi jos henkilöllä on astma). Keuhkokuumeessa kuume voi olla korkea, mutta aina näin ei ole.”

7. Onko lasten ja aikuisten tavassa sairastaa keuhkokuumetta eroja?

”Lapsille nousee herkemmin korkea kuume, mutta ei aina. Kuumeen määrä riippuu myös taudinaiheuttajasta. Jotkut lapset ovat hämäävän hyvävointisia ja leikkiviä, vaikka heillä olisi keuhkokuume.

Lapset myös toipuvat taudista aikuisia nopeammin, ja heillä lääkehoito voidaan yleensä toteuttaa suun kautta. He ovat usein perusterveitä, eikä heillä yleensä ole aikuisten riskitekijöitä, joita ovat esimerkiksi perussairaudet, tupakointi ja huono suuhygienia.”

8. Miten pitkään keuhkokuume voi kestää?

”Kotihoidossa keuhkokuumeesta toipumiseen voi kulua pari-kolme viikkoa. Antibioottikuuri kestää noin viikon, ja yleensä oireita on vielä kuurin päättymisen jälkeen. Täydellinen toipuminen voi viedä kuukauden tai pidempäänkin. Toipumisen kesto riippuu myös taudinaiheuttajasta ja peruskunnosta.

On tyypillistä, että toipumisen jälkeenkin kunto on selvästi huonompi, ja esimerkiksi liikuntaharrastuksiin täytyy palata asteittain. Elimistölle täytyy antaa aikaa palautua.

Välillä törmään vastaanotolla siihen, että keuhkokuumeen sairastaneella herää huoli siitä, että on iskenyt uusi tauti, kun keuhkokuumeen jäljiltä fyysinen kunto on huonompi kuin ennen, ja potilas toivoo uutta antibioottikuuria. Se ei kuitenkaan yleensä ole tarpeen. Tarvitaan vain malttia ja rasitusta täytyy malttaa lisätä asteittain, jotta keho saa toipua rauhassa.

Jos on fyysisesti raskas työ, niin sairauslomaa täytyy ottaa yleensä enemmän kuin kevyessä työssä.

Sairaalahoitoa vaativasta keuhkokuumeesta toipuminen kestää myös huomattavasti pidempään kuin avohoitokeuhkokuumeesta toipuminen.”

9. Milloin keuhkokuume vaatii sairaalahoitoa?

”Sairaalahoitoa tarvitaan, jos yleistila on heikentynyt, eikä potilas pärjää kotihoidossa. Iäkäs yksineläjä otetaan herkimmin sairaalahoitoon. Kriteereitä ovat myös vakavat oireet, kuten tajunnan tason lasku, sekavuus ja se, ettei selviä perustoiminnoista, kuten ruoan lämmittämisestä kotona, eikä ole tukiverkostoa.

Antibiootteja voidaan antaa suonensisäisesti sairaalan päivystyksessä ja joskus myös kotihoidossa.

Sairaalaan otetaan myös, jos hapen saannissa on ongelmia tai hengitystyö on lisääntynyt. Raskas hengitys voi olla merkki siitä, että tarvitaan happihoitoa tai hengitystukihoitoa.”

10. Mitä pitäisi ottaa huomioon keuhkokuumeen jälkeen?

”Keuhkokuumeen hoito vaatii antibiootteja, ja niiden jäljiltä vastustuskyky voi laskea, joten hyvä käsihygienia on tärkeää. Antibiootit ovat kuitenkin keuhkokuumeen hoidossa välttämättömiä, eikä niitä voi jättää määräämättä sen takia, että ne tappavat suotuisiakin mikrobeja.

Jos tupakoi, niin tupakka kannattaa jättää, sillä se vähentää hengitystieinfektioriskiä selvästi. Kannattaa myös harkita pneumokokkirokotteen ja influenssarokotteen ottamista.

Fyysisen kunnon kohentaminen ja pitkäaikaissairauksien huolellinen omahoito ovat tässäkin myös pidemmällä aikavälillä keskeisiä keinoja vaikuttaa omaan keuhkokuumeriskiin ja siihen, miten toipuu erilaisista infektioista. Kun esimerkiksi astma on hyvässä hoitotasapainossa, niin vastustuskyky hengitystieinfektioille on paljon parempi kuin jos keuhkoissa on jo valmiiksi tulehdusta.

Lisäksi hampaat kannattaa hoitaa kuntoon, muuten hampaistossa voi kyteä pitkäaikainen infektio, joka altistaa keuhkokuumeelle.”

11. Mistä johtuu, että keuhkokuume uusii?

”Osaltaan vaikuttavat riskitekijät: perussairaus, heikko vastustuskyky tai hammasperäinen vaiva. Vakava infektio heikentää myös aina vastustuskykyä joksikin aikaa.

Antibioottihoito vaikuttaa limakalvojen mikrobeihin, jotka ovat taudinaiheuttajia vastaan taisteleva suojamuuri. Keuhkokuumeessa antibiootteja joudutaan käyttämään, ja limakalvojen bakteerifloora muuttuu, mikä voi vaikuttaa kuukausia.

Refluksitauti ja närästys voivat myös hieman altistaa myös työikäisiä keuhkokuumeelle.”

12. Kenelle keuhkokuume on riski?

”Tauti on riski etenkin iäkkäille eli yli 65-vuotiaille, mutta myös kaikille, joilla on vaikeita pitkäaikaissairauksia, kuten sydämen vajaatoiminta, elinvaurioita aiheuttanut diabetes, maksan tai munuaisten vajaatoiminta, keuhkoahtaumatauti tai aivoverenkiertohäiriöitä.

Alkoholin runsas käyttäminen, huono suuhygienia ja tupakointi ovat myös riskitekijöitä keuhkokuumeen kannalta.”

Duodecimin Terveyskirjaston artikkelin mukaan keuhkokuumeeseen sairastuneista nuorista ja keski-ikäisistä kuolee harvempi kuin yksi sadasta, mutta yli 75-vuotiaista sairauteen kuolee noin joka kuudes.

13. Voiko keuhkokuumeeseen liittyä veriyskää?

”Kyllä voi, mutta se on aina poikkeuksellinen oire, joka on syytä ottaa esille lääkärin vastaanotolla. Akuutissa infektiossa vähäinen veriyskä liman mukana voi liittyä infektioon.  Lääkäriin pitää mennä aina, jos on veriyskää, keuhkokuume-epäilyyn liittyvää painonlaskua tai poikkeavia kipuja.

Pitkään tupakoineilla veriyskä voi olla myös keuhkosyövän merkki. Joskus se voi liittyä keuhkotuberkuloosiin, joka on kuitenkin harvinaistunut Suomessa.”

14. Millaiset jäljet keuhkokuume jättää keuhkoihin?

”Tässä on todella paljon vaihtelua. Paraneminen jatkuu antibioottikuurin jälkeenkin, ja lähtökohtaisesti tauti paranee kokonaan. Vaikeissa sairaalahoitoa ja jopa tehohoitoa vaativissa keuhkokuumeissa voi jäädä arpia keuhkokudokseen.

Lähtökohtaisesti hyvin toipunut avohoitokeuhkokuume ei jätä arpia.

Alle 50-vuotiaiden, tupakoimattomien keuhkokuumeen tuomia muutoksia ei tarvitse tutkia jälkikäteen keuhkokuvia ottamalla, mikäli oireet väistyvät täysin, mutta yli 50-vuotiailla ja tupakoijilla keuhkokuvakontrolli on tarpeen. Kuvat kannattaa ottaa vasta usean kuukauden kuluttua taudin sairastamisesta, jotta keuhkot ehtivät toipua.”

Lue myös: Päivin keuhkokuume vei voimat ja teki vetämättömäksi kuukausiksi

Lue myös: Kuinka keuhkokuumetta ehkäistään?

X