Tutkimus: Positiivisen mielialan omaavat kokevat vähemmän terveysoireita pitkällä aikavälillä
”Oli yllättävää, että emotionaalinen hyvinvointi ja terveys tukivat toisiaan näin pitkällä aikavälillä”, väitöskirjatutkija Emmi Reinilä toteaa.
Jyväskylän yliopistossa tutkittiin emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden yhteyttä.
Positiivisen mielialan omaavat ihmiset saattavat kokea itsensä terveemmiksi pidemmällä aikavälillä. Asia selviää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdystä tutkimuksesta.
Tutkimuksessa aikuisten ihmisten emotionaalista hyvinvointia mitattiin positiivisen ja negatiivisen mielialan sekä elämäntyytyväisyyden avulla 6-11 vuoden välein. Lisäksi tutkittavat arvioivat itse terveyttään yleisen terveyden sekä erilaisten oireiden näkökulmasta. Tutkittavia oireita olivat muun muassa väsymys, heikotus, pään- ja lihassärky.
Lue myös: Tutkimus: Positiivinen asenne vanhenemiseen vaikuttaa myös muistiin
Kaksisuuntainen yhteys emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden välillä
Väitöskirjatutkija Emmi Reinilän mukaan vähäisempi terveysoireiden kokeminen oli yhteydessä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen 6-11 vuotta myöhemmin. Lisäksi positiivisempi mieliala ennakoi vähäisempiä terveysoireita 8-11 vuotta myöhemmin. Yhteys emotionaalisen hyvinvoinnin ja terveyden välillä näyttäisi olevan tutkimuksen mukaan kaksisuuntainen.
”Oli yllättävää, että emotionaalinen hyvinvointi ja terveys tukivat toisiaan näin pitkällä aikavälillä”, Emmi Reinilä toteaa.
Väitöskirjatutkija ei osaa sanoa, että onko positiivisella mielialalla varustetuilla ihmisillä oikeasti vähemmän terveyshuolia vai kokevatko he vain oireet lievemmin.
”Voi olla, että he oikeasti kokevat vähemmän oireita tai sitten he tunnistavat ja raportoivat niistä eri tavalla. Sitä tämä tutkimus ei kerro.”
Negatiivinen mieliala saattaa viedä helpommin terveydenhuollon palveluihin
Runsaampi negatiivinen mieliala puolestaan ennusti parempaa omaa arviota omasta terveydestä 6-11 vuotta myöhemmin. Tälle yhtenä selityksenä voi olla se, että murehtija hakeutuu helpommin esimerkiksi terveydenhuollon palveluihin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimusta, jossa samojen ihmisten kehitystä on seurattu yli 50 vuoden ajan.