Jari Tervo juontaa Kekkosesta kertovan dokumenttisarjan - ”Minua hämmästytti, että tällaista sarjaa ei ole tehty aiemmin”
Onko Jari Tervo sittenkin Urkin kanssa varovainen kuin oppilas, vaikka sohaisee aluksi mainitsemalla Faustin paholaissopimukset? Se selviää, kun kahdeksanosaisen dokumenttisarjan vauhti kiihtyy. Paketti kestää tapanista loppiaiseen.
Juhlapyhien mittava Kekkonen-sarja huomioi luonnollisesti myös vallan monet merkillisyydet – kuten sen, kuinka muuan johtava kepupoliitikko vei Moskovaan lahjana Kekkosen synnyinkodin, Lepikon torpan multaa.
Jari Tervo vetää perusteellisen Kekkonen-dokumenttisarjan. Sen introa varten hän leikkautti viimeisenä kuvauspäivänä hiuksensa pois.
”Kyllä siitä tulee jotenkin jämerämpi olo. Toisaalta suihkussa käynti kaljuna on sensuaalinen kokemus”, Tervo selittää UKK-kampauksen ulottuvuuksia.
Hän on kerran aikaisemminkin vetänyt päänsä klaniksi, kun lehtihaastatteluun löytyi Leila-romaaniin sopivasti samanniminen maahanmuuttajaparturi.
Haastattelijan roolissa
Kekkonen on 8-osainen sarja, joka tulee peräkkäisinä iltoina tapaninpäivästä ja loput uudenvuodenpäivästä alkaen. Juhlasesonkina ei siis pysty väistämään presidentti Urho Kaleva Kekkosen superhahmoa (1900–1986, presidenttinä peräti 1956–1982).
Kirjailija Tervo, entinen lehtitoimittaja, astuu ohjelmassa pitkästä aikaa haastattelijan rooliin. Omiakin määrittelyjä kuullaan. Tervo mainitsee jo sarjan kolmannella minuutilla Faustin: ”Ikivanha tarina miehestä, joka myy sielunsa paholaiselle. Vastineeksi Faust saa ylivertaisen tiedon ja hämmästyttäviä kykyjä.”
Koukku on heitetty, mutta samalla Tervo toppuuttelee. Kekkosen arkistossa Orimattilassa hän tuumaa, että tuskinpa löytää sieltä ”paholaisen kanssa mahdollisesti solmittua sopimusta”.
Tervon mukaan häneltä on tiukattu, mitä uutta sarjassa on.
”Sarjassa professori Kimmo Rentola ounastelee, että kauan sen jälkeen, kun hän pukkaa jo horsmaa, tulee Kekkosesta kaikenlaisia ällistyttäviä ja kiusallisia tietoja”, Tervo sanoo tarkoittaen neuvostojohtajien yhä tiukasti sinetöityjä arkistoja.
”Minua hämmästytti, että tällaista sarjaa ei ole tehty aiemmin. Näin laajasti Kekkosen voi käsitellä vain kerran sukupolvessa. Eteen tuli paljon kuvia, joita en ollut koskaan nähnyt, vaikka olin lukenut Myyrä-romaania varten kaiken mahdollisen Kekkosesta. Minua huvittaa suuresti kuva 15-vuotiaasta Urhosta, jolla on naama täynnä finnejä.”
Väyrynen väitti asenteelliseksi
Kekkonen ja hänen Sylvi-puolisonsa kohtasivat Etsivässä Keskuspoliisissa (nykyinen Supo). Sylvi oli konttoristi, Urho rajuotteinen kommunistien kuulustelija. ©OM-ARKISTO
Kekkosen on käsikirjoittanut palkittu Marjo Vilkko, joka synnytti Intervisio-tuotantoyhtiölle myös harvinaisen omintakeiset sarjat Suomi on ruotsalainen (2013) ja Suomi on venäläinen (2015).
Uudesta sarjasta jää kaipaamaan, että vetäjän hahmossa ilmenisi vähintään ripaus obsession tuntua. Onhan taustalla maan Kekkos-kultti ja Tervon omakin paneutuneisuus. Tervo tuntuu kuitenkin pitävän esiintymisensä aisoissa. Versio sarjasta alkaa pyhinä myös radiossa (Kekkonen ei kuole koskaan, Yle Radio 1, alkaen 28.12.).
”Kekkonen eli valtavan elämän. Hänen elämäntyönsä oli Neuvostoliiton kanssa pelaaminen, mutta hän myös aloitti lännettymisen”, Tervo kuvailee.
Paavo Väyrynen yritti nurista kysymysten asenteellisuudesta, mutta Kekkosen ”puolivirallisen elämäkerran” tuhansista sivuista vastaavaa Juhani Suomea ei ohjelmassa nähdä lainkaan. Kieltäytyminen ei yllätä Myyrä-romaanin aikaisen kinastelun vuoksi.
”Pyysin Suomea kohteliaasti mukaan. Hän sanoi, että on kirjoituskiireitä. Kuulin hänen varoittaneen kaikkia muita haastateltavia, että älkää menkö siihen sarjaan. Siitä ei hyvä seuraa.”
Entä mitä Kekkonen olisi ajatellut Jari Tervosta?
”En usko, että hän olisi tuhlannut minuun ruutia ollenkaan.”
Kirjallisuuttakin seurannut Kekkonen oli Tervon mukaan presidenteistä paras kirjoittaja tuottaen ”mehukasta tekstiä”.
Kuinka ollakaan kotona Tervoilla on viime aikojen suosikkisarjana katsottu kaikki kongressisarja House Of Cardsin kaudet.
”Nerokas on myös Sohvaperunat. Se on ehkä paras näkemäni tv-ohjelma tavallisista ihmisistä. Noin me teemme kaikki. On hieno katselusuunnitelma katsoa Linnan juhlat ja sitten Sohvaperunat katsomassa Linnan juhlia.”
Presidenttiin päädyttiin siis tässäkin.
Kekkonen, alk. ti 26.12. klo 20.00 TV1
Jari Tervo on nyt saman ikäinen kuin urheilullinen UKK oli ensimmäisellä presidenttikaudellaan.©YLE KUVAPALVELU Kirjailija-uutisvuotaja Jari Tervo päätyi itse viimeksi isosti uutisiin keväällä ilmoittaessaan, että hänen rupeamansa kestosuositussa ajankohtaissanailussa Uutisvuodossa on ohi. Uutisvuotoa on tehty vuodesta 1998, alusta asti Tervon kera. Tänä syksynä toiset räpättivät ohjelmassa – olisiko terävä Tervo edes millään ilveellä istunut nopeasti tylsyvään osioon, jossa uudet panelistit ihmettelevät takaperin kuultuja Matti Röngän uutisjuontoja. ”Jäädessäni pois kuvittelin, että koittaa hämmästyttävä vapauden ja jopa pienen joutilaisuuden hetki”, Tervo karrikoi kahta teoriassa vapautunutta viikonpäiväänsä (torstait ja perjantait). ”Mutta ei. Minulla on kaksi kirjaa kesken. Toinen on romaani ja toinen on vähän erilainen kirja. Juuri nyt olen syvällä romaanissa.” Urho Kekkonen oli aina läsnä perustana Uutisvuodon läpissäkin. Muuttuivatko Tervon Kekkos-murjaisut Uutisvuoto-vuosien kuluessa? ”Eivät ne muuttuneet miksikään. Minun mielestäni Uutisvuoto oli valtavan epäkunnioittava jo alusta lähtien.””Uutisvuodon jälkeen piti muka olla joutilasta aikaa”
