Kansainvälisesti menestyneen Ivalo-sarjan uusi kausi on yllättävän ajankohtainen
Ivalo-sarjan toisella kaudella tutkitaan rikoksia, joilla on yhteys Venäjälle. Teemojen ajankohtaisuus yllätti tekijät, samoin kuin ensimmäiselläkin kaudella.
”Iina Kuustonen on tehnyt Ivalossa ison duunin, joka on tärkeä sarjan onnistumiselle. Hän kiinnittää tosi paljon huomiota esimerkiksi roolihahmonsa murteeseen”, tuottaja Jarkko Hentula kehuu.
Ivalo-draamasarjaa myydään maailmalle sellaisella tahdilla, ettei edes tuottaja Jarkko Hentula osaa sanoa, kuinka moneen maahan kaupat on jo tehty.
”Yli 30 maasta on puhuttu. Myymme Ivaloa niin sanotulla perinteisellä tavalla: ei siis yhdelle isolle toimijalle, kuten HBO:lle tai Netflixille, vaan joka maassa eri kanavalle. Yhdysvallat oli meille keskeinen iso alue, ja Britannia osti äskettäin molemmat kaudet”, Hentula listaa.
Ivalon ostaneista maista Ranska ja Saksa ovat olleet alusta saakka mukana myös sarjan rahoittajina.
”Niin sanotun menestyssarjan tekemisessä on aina kysymys siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Me saimme ensimmäiselle kaudelle kansainvälistä rahaa, koska suomalaiset sarjat alkoivat juuri siihen aikaan kiinnostaa isosti maailmalla”, Hentula kertoo.
”Toinen tekijä menestyksen rakentamisessa oli se, että emme halunneet tehdä taas yhtä nordic noiria, jossa ahdistunut naispoliisi pyörii kaupungin valoissa. Otimme tyylilajista osan ja veimme sen paikkaan, joka on kansainvälisesti kiinnostavin osa Suomea: Lappiin.”
Todellisuus imitoi sarjaa
Ivalo-sarjan tekijät halusivat alusta saakka tuoda sarjaan rikostarinan, joka irtoaa arkirealismista. Pohdintojen tuloksena syntyi tarinankaari tappavasta viruksesta.
”Ja sitten todellisuus alkoi imitoida sarjaamme. Sekin vaikutti Ivalon suosioon, että ensimmäinen kausi esitettiin Ylellä koronatalvena 2020. Totta kai ihmisten kiinnostus heräsi: mitä hittoa, joku on tehnyt tällaisen virussarjan.”
Ivalo-sarjan toisella kaudella Iina Kuustosen näyttelemä Nina Kautsalo asuu Rovaniemellä ja lähtee töihin suomalais-venäläiseen poliisiryhmään. Kauden aikana liikutaan paljon Venäjällä ja tutkitaan häikäilemättömiä rikoksia, joiden taustalla on venäläisiä tekijöitä.
Kausi on käsikirjoitettu ennen Venäjän viimekeväistä hyökkäystä Ukrainaan, mutta jälleen sarjan tapahtumilla on vähintäänkin vertauskuvallinen yhteys maailmantilanteeseen.
”Tämä yhteys ei ole jäänyt meiltä tekijöiltäkään huomaamatta. Paljastamatta liikaa voin sanoa, että myös sarjan kolmannella kaudella on aspekteja, jotka saattavat osoittautua ajankohtaisiksi”, Hentula vihjaa.
Raha helpottaa tekemistä
Ivalon kolmatta kautta kuvataan samaan aikaan, kun toinen kausi saapuu Ylelle.
”Meille tekijöille sarjan menestys on sillä tavalla kiva asia, että pääsemme tekemään lisää, luomaan ja kehittämään omaa universumia. Tässä mielessä on hienoa, että yleisön lisäksi myös rahoittajat ovat tykänneet sarjasta.”
Vaikka raha ei yksinään takaa laatua, se helpottaa tekemistä. Rahalla ostetaan kuvauspäiviä ja palkataan ihmisiä töihin.
”Luojan kiitos tähän alaan ei enää suhtauduta niin, että työ on elämäntapa ja työpäivät 16-tuntisia. Tv-sarjoja tehdään nykyisin kuin mitä tahansa muutakin työtä, ja tämä taas edellyttää sitä, että töissä on tarpeeksi ihmisiä”, Hentula sanoo.
”Kuvauksissa kymmenet ihmiset tekevät katsojille näkymätöntä työtä. Tuotantoryhmä pitää huolta, että kaikki ovat siellä missä pitää ja saavat syödäkseen. Joku lavastaa kohtaukset ja joku myös purkaa lavasteet ja palauttaa rekvisiitat, kun kuvausryhmä on jo jatkanut matkaansa. Kaiken tehtävänä on tukea sitä, että ohjaajalla ja näyttelijöillä on työrauha, koska juuri heidän työnsä näkyy katsojille.”
Ivalo, tiistai 27.12. Yle Areenassa ja sunnuntai 1.1. klo 21.00, TV1