Punainen kolmio kertoo Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon rakkaustarinan
SARJA Vappu Nalbantoglu on TV1:n uutuusdraamassa Punainen kolmio karismaattinen kommunistivaikuttaja Hertta Kuusinen. Eero Aho esittää hänen miestään Yrjö Leinoa, joka kuvataan sarjassa vakoojaksi.
Sodanjälkeisen Suomen kommunistivaikuttaja Hertta Kuusinen (1904-74) on kenties karismaattisin suomalainen naispoliitikko koskaan. Ainakin Hertan sanoissa oli poikkeuksellista kipinää, sillä yhteiskunnassa vallitsi täysi vastakkainasettelu. Hertta Kuusinen oli Neuvostoliiton politbyroossa mahtavan uran tehneen Otto Wille Kuusisen tytär.
Kolmiosainen Punainen kolmio kertoo yllättävin väittein Hertta Kuusisen tarinaa aikaväliltä 1934–1948.
”Suomen siirtyminen sosialismiin oli tuolloin aika huulilla”, sanoo sarjan ohjaaja ja käsikirjoittaja Heidi Köngäs. Hän sanoo kehitelleensä ”mahdollisen historiaa”.
Kuusisen aviomies Yrjö Leino (1897–1961) nimittäin pelaa sarjassa hurjalla tavalla kaksilla korteilla vuotaen tietoa kommunistiliikkeen sisältä valtiollisen poliisin pampulle Esko Riekille.
Neuroottista ja bakteerikammoista Leinoa esittää Eero Aho ja kovapintaisen Riekin roolin tekee Pekka Valkeejärvi.
”Itse lähtisin katsojana seuraamaan rakkaustarinaa”, Hertta Kuusista esittävä Vappu Nalbantoglu sanoo.
”Miten erikoisissa olosuhteissa kaksi ihmistä löytää toisensa. Minulla on ollut aika hatarat historiantuntien tiedot suomalaisista kommunisteista. Yllätyin, että kommunismi on ollut kiellettyä.”
Hertta Kuusinen on poliittisten mielipiteidensä vuoksi kahteen otteeseen pitkään vankilassa. Toisella kerralla, sodan aikana, hän on reilut kolme vuotta Hämeenlinnan naisvankilassa. Hän ei näe puolisoaan Leinoa, joka pakoilee virkavaltaa – mutta on silloinkin Riekin talutushihnassa.
Kaksoisagentti vai ei?
Myös kirjailijana tunnettu Heidi Köngäs julkaisi aiemmin syksyllä romaanin Hertta samoista tapahtumista, joita tv-sarjakin käsittelee. Se on ollut syksyn halutuimpia romaaneita.
”Leino vakoilijana ei ole mikään minun keksimäni skenaario”, painottaa Köngäs, vaikka monet kirjan kritiikit ovat väittäneet siihen suuntaan.
Noustuaan sodan päätyttyä sisäministeriksi Leino tilasi Valposta itseään koskevat kansiot, joista lähti kävelemään liuta papereita. Ilkka Hakalehto on käsitellyt Leinon toimintaa teoksessaan Yrjö Leinon salattu kujanjuoksu: oliko ministeri kaksoisagentti? (2001).
”Sarja pitää ilmeisesti aika lailla paikkansa”, uskoo Eero Aho.
”Salaisella poliisilla oli jokin vielä salaisempi kaksoisjärjestelmä, josta juuri kukaan ei ole tiennyt.”
Jussi Karjalainen
Punainen kolmio, su 13.12. klo 21.05 TV1