Varikkounelmia-sarjan moottoriurheilija Milja Kukkonen: ”Älkää pelätkö olla erilaisia”
Varikkounelmia seuraa neljää naista, jolle moottoriurheilu on intohimo. Milja Kukkonen rakastaa lajia monipuolisesti siitäkin huolimatta, että joutui harrastuksensa vuoksi koulukiusatuksi ja loukkaantui onnettomuudessa.
”Aluksi kameran edessä oli vaikea olla, mutta se helpotti, kun aloin jutella kameralle samalla kun keskityin auton ajamiseen”, Milja Kukkonen sanoo.
Varikkounelmia-sarjan nimeen kiteytyy se, miksi Milja Kukkonen päätti lähteä mukaan ohjelmaan.
”Haluan inspiroida muita tyttöjä ja naisia kokeilemaan rohkeasti moottoriurheilua ja tavoittelemaan unelmiaan”, sanoo Kukkonen, joka on ajanut niin kartingia, formulaa kuin snowcrossiakin.
Kukkonen uskoo, että ryhmäpaine voi vielä tänäkin päivänä ajaa tyttöjä ”naisellisempien” harrastusten pariin. Hän on itse kokenut, millaista on erottua joukosta.
”Olin koulukiusattu, koska olin aina erilainen. Toivon, että muut eivät joutuisi kokemaan samaa – ja että kenenkään ei tarvitsisi mukautua tekemään niin kuin muut sen takia, että pelottaa olla erilainen.”
Varikkounelmia-sarjan Milja Kukkonen loukkaantui nuorena formularadalla
Mikkelissä lapsuutensa viettänyt Kukkonen innostui moottoriurheilusta isänsä vanavedessä jo kolmen vuoden iässä. Tavoitteellisen harjoittelun hän aloitti karting-autolla 12-vuotiaana.
”Olin itse asiassa aloittaessani vanha: suurin osa karting-ajajista aloittaa 5–6-vuotiaana.”
Autoilu-ura oli vähällä katketa jo pari vuotta myöhemmin, kahdeksannen luokan keväällä. Kukkonen joutui formularadalla onnettomuuteen ja sai pahan murtuman niskaansa.
”Koulun käyminen niskatuen kanssa oli rankkaa, ja se oli muutenkin vaikeaa aikaa, sillä minulla oli tosi vähän kavereita. Aluksi ei myöskään ollut mitään tietoa, pystynkö ajamaan enää ikinä. Piti vain keskittyä kuntoutumiseen.”
Kului nelisen kuukautta, ja Kukkonen sai lääkäreiltä luvan palata auton rattiin. Paluu ei ollut aivan kivuton. Mutkissa tuntui, että niska repeää. Palo rakkaan harrastuksen pariin oli kutenkin niin kova, että hän kesti kivun.
Valoa tunnelin päässä
Ura edessä näytti valoisalta. 16-vuotiaana, keväällä 2019, Kukkonen edusti Suomea Girls on Track -karting-kisassa Ranskan Le Mansissa ja toi voiton kotiin. Seuraavaksi suunnitelmissa oli formulan F4-sarja.
”Kilpaileminen kuitenkin jäi, sillä olin koko ajan väsynyt. Mietin, että ehkä ajaminen ei vain enää kiinnosta minua.”
Tutkimuksissa kuitenkin paljastui, että uupumuksen taustalla olivat formulaonnettomuuden vaikutukset kehoon.
”Lopulta todettiin myös, että rautavarastoni olivat tippuneet tosi alhaisiksi. Olen nyt saanut siihen apua, ja tunnelin päässä on ehkä valoa: jospa tämä alkaisi viimein helpottaa ja pääsisin taas ajamaankin. Viime vuosina olen joutunut jättämään kaikki harrastukset, jotta jaksaisin työssä.”
Kukkonen työskentelee nyt kuudetta vuotta rallimekaanikkona, ja työhön keskittyvät myös hänen tämänhetkiset unelmansa. Kunnianhimoinen ja määrätietoinen nuori nainen haaveilee johtotehtäviin etenemisestä jossain vaiheessa uraansa.
”Olen onnekas siinä, että minulla on aina ollut läheisiä, jotka ovat tukeneet minua unelmieni toteuttamisessa ja aivan kaikessa. Vanhempieni tuki on ollut ihan äärimmäisen tärkeä asia, ja kun olin sairaimmillani, puolisoni hoiti kodin ja auttoi minut ylös sängystä”, Kukkonen sanoo.
”Iskä on laittanut ajohommiini todella paljon aikaa ja vaivaa, ja vanhemmat kannustivat minua silloinkin, kun päätin, että en mene lukioon vaan muutan Jyväskylään kasaamaan ralliautoja oppisopimuksella. Sitä päätöstä en ole katunut päivääkään.”
Varikkounelmia, maanantai 17.06 klo 20.00, TV1