Anna-Lehti: Anna-Leena Härkönen teini-iässä ahdistelun kohteeksi: ”Koskettelua ilman lupaa tapahtui nuoruudessani todella paljon”
Anna-Leena Härkönen kasvoi 1960-luvun ilmapiirissä, jossa käpälöinti oli huomionosoitus eikä tekijän mieltä saanut pahoittaa tekemällä asiasta numeroa.
Anna-Leena Härkönen on mukana heinäkuussa alkavissa Häräntappoase-sarjan kuvauksissa. Härkösen vuonna 1984 ilmestynyt klassikko tuodaan nyt 2020-luvulle.
Kirjailija, näyttelijä Anna-Leena Härkönen, 57, kertoo Anna-lehden haastattelussa joutuneensa kohtaamaan nuoruudessaan paljon epäsopivaa lähentelyä, mikä on kaukana nykyajan me too -ajattelusta.
Härkösen mukaan 1960-luvulla syntyneet tytöt kasvatettiin ajan hengen mukaisesti kilteiksi.
”Opimme, että käpälöinti on huomionosoitus, merkki siitä että kelpaa. Käpälöijän mieltä ei myöskään saanut pahoittaa tekemällä asiasta numeron.”
Niskahieronta johti lähentelyyn
Anna-Leena Härkönen kertoo Anna-lehdessä tapauksesta, joka sattui hänelle 16-vuotiaana kirjoitusleirillä. Vanhemman miesopiskelijan Härköselle antama niskahieronta päättyi tungettelevaan suudelmaan.
Toisin kuin tänä päivänä, rajojen laittaminen ja itsensä puolustaminen oli tuolloin vielä vaikeaa nuorelle Anna-Leenalle.
”Siirryin vain vähän kauemmas, ei tullut mieleenkään sanoa, että anteeksi, mitä sä just teit? Siitä olisi tullut ikävä fiilis”, Anna-Leena kertaa tapahtunutta.
Mieskoomikko tarttui juhlissa rintaan kiinni
Anna-Leena Härkönen kertoo joutuneensa kohtaamaan epäsopivaa käytöstä vielä aikuisiälläkin.
”Pari vuotta sitten jähmetyin, kun minua vanhempi, tunnettu mieskoomikko tarttui eräissä juhlissa rintaani kiinni. Pelkäsin tehdä asiasta numeroa, koska se olisi merkinnyt arvostetun miehen nolaamista”, Anna-Leena muistelee ikävää välikohtausta.
Tällä kertaa tilanteen pelasti Anna-Leenan mukana ollut ystävä, joka kysyi mieheltä tiukasti, mitä tämä oikein meinasi.
”Mies pyyteli anteeksi ja tarjosi drinkit.”
”Olen saanut kaksi ammattia, joista olen haaveillut. Se on vaatinut paljon työtä, mutta on joillekin punainen vaate”, Anna-Leena Härkönen kertoo Anna-lehdessä. © Sampo Korhonen / Otavamedia
Itsehillintää ja rajojen vetoa
Anna-Leena Härkönen kertoo, että on #Metoo-kampanjan myötä herännyt pohtimaan omia rajojaan uudella tavalla.
”Nyt olen valmiimpi huutamaan suoraa huutoa, että mitä helvettiä, jos joku vaikkapa
jossain tungoksessa puristaisi minua jostain. Kiltti pitää olla ja yrittää jotenkin hillitä itsensä, mutta omat rajatkin pitää osata vetää”, Anna-Leena pohtii ja jatkaa:
”Minkä takia me yhä usein vain haukomme henkeä ja halvaannumme sen sijaan, että raivostuisimme tai antaisimme takaisin?”
Rajojen vetämiseen liittyy Anna-Leenan mukaan riski; kun tuottaa pettymyksiä muille, voi joutua epäsuosioon tai pahojen puheiden kohteeksi.
Anna-Leena Härkönen ajattelee, että riski kannattaa silti ottaa.
”Kaikki haluavat hyväksyntää, mutta ymmärrän jo sen, että kaikkien hyväksyntää en
tarvitse eikä kaikkien tarvitse tykätä minusta.”