Jenni Haukion tärpit Turun Kirjamessuille

Jaa artikkeli
Jenni Haukio
Jenni Haukion rakkaus kirjallisuuteen syttyi lapsena. Hän lausui ensimmäisiä runojaan jo kolmevuotiaana. © Arto Wiikari/Otavamedia
Kirjallisuus on vahvasti läsnä Jenni Haukion ja hänen puolisonsa arjessa.

Turun Kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio on valmistellut lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävää tapahtumaa jo parin vuoden ajan.

Haukion vastuulla on koota ja suunnitella Kirjamessujen ohjelma, joka kattaa noin 700 esiintyjää ja yli 450 ohjelmaa kolmena päivänä kymmenellä eri lavalla. Lisäksi messuille odotetaan noin 22 000−25 000 kävijää.

”Aikamoinen palapeli”, neljättä vuotta ohjelmapäällikkönä toimiva Haukio myöntää.

Tänä syksynä vietetään Kirjamessujen 25-vuotisjuhlaa. Teemamaa on tällä kertaa Ruotsi, ja kotimaisina teema-alueina ovat Saamenmaa ja Kustavi.

Runoja pöytälaatikkoon

Jenni Haukion rakkaus kirjallisuuteen syntyi jo lapsena.

”Olen aina kokenut vetovoimaa sanoihin ja kieleen. Uskon, että se on luontainen ja sisäänkirjoitettu palo.”

Into vahvistui entisestään, kun hän oppi lukemaan.

”Olin ahmiva lastenkirjojen lukija. Ammensin kirjaston hyllyistä melkein kaiken mitä sieltä löytyi.”

Nuoruusvuosinaan Haukio kirjoitti ahkerasti.

”Kirjoitin jokaisen teinitytön tavoin runoja ja tekstejä pöytälaatikkoon.”

Myöhemmin hän ryhtyi kirjoittamaan runoja vakavammin ja erilaisella otteella.

Haukion esikoisrunokokoelma, Paitasi on pujahtanut ylleni, palkittiin valtakunnallisen Runo-Kaarina-kilpailun voittajana vuonna 1999. Jenni Haukio oli tuolloin 22-vuotias.

Tunneäly kehittyy

Lukeminen oli Jenni Haukiolle hänen nuoruudessaan itsestäänselvä intohimo. Nykypäivänä monen nuoren lukuharrastukset jäävät älypuhelimien ja pelaamisen varjoon.

Haukio pitää ilmiötä huolestuttavana.

”Lapset ja nuoret lukevat nyt enemmän kuin koskaan, mutta kirjallisuuden sijaan luetaan erilaisia kirjoituksia ja keskusteluja sosiaalisessa mediassa.”

Haukio haluaisi kannustaa lapsia ja nuoria tutustumaan ennakkoluulottomasti kirjallisuuden eri lajityyppeihin. Aikuiset voivat nauttia lasten- ja nuortenkirjallisuudesta, kun taas varsinkin nuoret voivat lukea aikuisille suunnattuja teoksia.

”Ei kannata jumittua oman ikäluokan kohderyhmään.”

Haukio muistuttaa, että lukeminen kehittää nuorten kommunikaatio-taitoja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lukeminen kehittää myös lapsen ja nuoren tunneälyä.

Tunneäly puolestaan ennustaa lapsen tai nuoren myöhempää menestystä elämässä.

”Lahjakas lapsi ei välttämättä menesty työelämässä, jos tunneäly puuttuu.”

Maku ei ole identtinen

Tänä syksynä messujärjestelyt ovat pitäneet Jenni Haukion niin kiireisenä, että moni syksyn uutuusteos on häneltä vielä avaamatta.

Silti ei kulu päivääkään, ettei hän lukisi jotain teosta – kotimaista ja ulkomaista kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta tai runoutta.

Erityisesti suomalainen runous ja Eeva Kilven, Helena Anhavan, Märta Tikkasen ja Hannu Salakan tuotanto on lähellä Haukion sydäntä.

Kirjallisuus on vahvasti läsnä myös Haukion ja hänen puolisonsa, presidentti Sauli Niinistön arjessa.

”Vaihdamme ajatuksia kirjallisuudesta ja keskustelemme lukemistamme kirjoista. Annamme myös kirjasuosituksia toisillemme.”

Avioparin kirjallisuusmaku ei ole täysin samanlainen.

”Joskus ajatuksemme osuvat yksiin ja joskus eivät. Makumme eivät ole identtisiä.”

Jenni Haukio on julkaissut kolme runokokoelmaa, joista viimeisimpänä Sinä kuulet sen soiton (Savukeidas) vuonna 2009. Niinistö puolestaan on julkaissut kaksi teosta.

Juuri nyt luovalle kirjoittamiselle jää hyvin vähän aikaa, mutta presidentin puolisona sekä ohjelmapäällikön työssään Haukio tuottaa jatkuvasti erilaisia tekstejä kuten puheita ja tervehdyksiä.

Haukio kirjoittaa myös luonto-aiheisia kolumneja Seuraan kerran kuukaudessa.

”Näytämme tekstejä toisillemme, jos jommalla kummalla on jokin kirjoitusprosessi vireillä. Käymme niistä ihan arkista ajatustenvaihtoa.”

Juuri nyt Haukiolla ei ole uutta teosta työn alla.

”Totta kai toivoisin, että voisin kirjoittaa enemmän, mutta elämäntilanteeni on nyt kiireinen. On ihan varmaa, että tulen kirjoittamaan tulevaisuudessakin, mutta mitä ja missä vaiheessa – se jää avoimeksi.”

Sienimetsä rentouttaa

Kun Turun Kirjamessut on saatu päätökseen, Haukiolla on edessään tapahtuman purku: missä onnistuttiin, mitä voitaisiin tehdä ensi vuonna toisin. Hyvin pian aloitetaan myös ensi vuoden Kirjamessujen suunnittelu.

”Tahti on kieltämättä hurja.”

Mutta se ei häntä uuvuta. Haukio haluaa panostaa täydellä teholla omaan uraansa presidentin puolison edustustehtävien ohella. Tämä ei olisi mahdollista ilman oman kumppanin sparrausta.

”Puolisoni tuki merkitsee tietysti paljon – tuemme toinen toistamme. Se on arkipäiväistä läsnäoloa ja toistemme kannustamista.”

Jenni Haukio tunnustautuu äärimmäisen tunnolliseksi työntekijäksi, joka stressaantuu, jos asiat eivät ota hoituakseen. Mikään asia ei pääse Jenni Haukion käsistä puolivalmiina.

”Onneksi olen oppinut suhtautumaan stressiin ja paineeseen sillä tavalla, että en menetä yöuniani.”

Ulkoilu ja pitkät kävelylenkit Lennu-koiran kanssa virkistävät mieltä.

Presidenttipari on ehtinyt syksyn aikana käydä kerran sieniretkellä. Haukio toivoo, että lähiaikojen aikatauluihin saataisiin vielä ainakin toinen samanmoinen.

”Tykkäämme molemmat liikkua luonnossa ja poimia marjoja ja sieniä. Mieleni lepää metsässä.”

Ainakin nämä kannattaa kokea Turun Kirjamessuilla 2.-4.10.2015

  • Perjantaina 2.10. Kirjan vuosi 2015! Rakastetut – kirjailijakohtaaminen, jossa Sofi Oksanen ja Laila Hirvisaari keskustelevat.

  • Lauantaina 3.10. Suomen dekkariseuran Dekkaritähdet kertovat -ohjelmakokonaisuus, jossa mukana suomalaisen jännityskirjallisuuden huippuja, kuten Leena Lehtolainen ja Reijo Mäki. Paikalla on myös ruotsalaisia dekkaritähtiä, kuten Liza Marklund sekä David Lagercrantz, Håkan Nesser ja Stefan Anhem.

  • Saamelaiskulttuuri on esillä Turun Kirjamessuilla voimakkaasti. Haukio korostaa, ettei Suomessa ole koskaan aiemmin nähty niin laajaa ja monimuotoista saamelaiskirjallisuuden ja kulttuurin kavalkadia kuin nyt.

  • Sunnuntaina 4.10. kustannusosakeyhtiö Otava tarjoaa 125. juhlavuotensa kunniaksi kaikille messukävijöille vapaakappaleena Volter Kilven Alastalon salissa -klassikkoteoksen, joka on julkaistu vuonna 1933.

X