”Stressi näkyy heti suolistoni hyvinvoinnissa” – Karita Tykkä sai avun vatsaongelmiin kakkapäiväkirjasta

Jaa artikkeliTilaa Seura
Karita Tykkä nauttii kesälomasta saaristossa. Hän haaveilee miehensä kanssa veneestä ja askeettisesta kesämökistä, joka olisi vastakohta perheen tekniselle ja modernille kivitalolle.
Karita Tykkä nauttii kesälomasta saaristossa. Hän haaveilee miehensä kanssa veneestä ja askeettisesta kesämökistä, joka olisi vastakohta perheen tekniselle ja modernille kivitalolle. Kuva: Emma Ronkainen
Kun hyvinvointivalmentaja Karita Tykkä opetteli taltuttamaan vatsavaivojaan, hän huomasi stressin lievityksen ja mielen hallinnan olevan avainasemassa. Apua vatsavaivojen ymmärtämiseen on tuonut myös kakkapäiväkirja.

Luontoyhteys, yksinolo ja hiljaisuus – ne kuuluvat hyvinvointivalmentaja jokaiseen aamuun. Kun Karita Tykkä, 43, pulahtaa mereen kotirannassaan Espoon Suvisaaristossa, puoliso Petri Tykkä ja pariskunnan Luca-poika, 9, eivät ole vielä edes nousseet, tai juovat vasta aamusmoothieta.

Hetki kiitollisuudelle aamun aluksi

Sitä ennen Karita Tykkä on pohdiskellut hetken asioita, joista on juuri tänään kiitollinen: useimmiten omasta perheestä, terveydestä, kodista – tai kauniista kesästä koronakevään jälkeen. Hän asettautuu istumaan makuuhuoneen lattialle tai ulos luontoon, asentaa puhelimen ajastimen soimaan 20 minuutin kuluttua ja syventyy rauhalliseen meditaa­tioon. Ajastin on päällä siksi, ettei tuokio lipsahtaisi liian pitkäksi.

Omat aamurutiinit ja iltaisin makuuasennossa tehtävä meditaatiohetki ovat Karitalle tärkeitä henkisen hyvinvoinnin lähteitä. Mutta ne ovat myös stressinhallinnan keinoja, jotka hellivät lisäksi hänen suolistoaan.

”Kaikkein tärkein keinoni vaikuttaa vatsani vointiin on mielen hallinta. Stressi näkyy heti suolistoni hyvinvoinnissa ja ilmenee kipuiluna.”

Karita tietää, että 90 prosenttia ihmisen mielihyvähormoneista muodostuu suolistossa. Kun suolisto voi kehnosti, mielihyvähormonien muodostuminen vaikeutuu. Jos on masentunut ja mieli maassa, kärsivät siitä myös suoliston hyvät mikrobit. Sanoma kulkee siis molempiin suuntiin: mielen hyvinvoinnilla voidaan tukea suolistoa, mutta myös toisin päin.

”Hellin suolistoani keskittämällä mieleni hyviin asioihin edes hetkeksi joka päivä. Joskus aurinkoisen ilman fiilistely voi riittää – kun hyvä ajatus valtaa mielen, sinne ei samanaikaisesti mahdu muuta. Kaikenlaisia ajatuksia saattaa tulla, mutta niiden voi antaa mennä yhtä nopeasti pois. Kaikkiin ei tarvitse tarrautua tai niitä uskoa.”

Sen Karita Tykkä on oppinut vasta viime vuosien aikana. Oikeanlaisen stressinhallinnan ja ruokavalion löytyminen oli pitkä prosessi, jossa auttoi myös uudenlainen metodi: kakkapäiväkirjan pitäminen.

Rohkea kurkkaus pönttöön ja kakkapäiväkirja osaksi arkea

Alkuun Karita Tykkä oli epäileväinen. Parin vuoden takaisella koulutusluennolla hänen yhdysvaltalainen ohjaajansa kehotti tarkkailemaan omia ulosteita viikon tai kahden pätkissä.

”Tietysti tuntuu epämiellyttävältä ajatukselta kurkkia pönttöön ja tietoisesti haistella päivittäin, mutta tässä kohtaa kannattaa uskaltautua pois omalta mukavuusalueeltaan. Kakkapäiväkirja auttaa ymmärtämään suolistoa ja auttaa tekemään elämäntyyliin sen tarvitsemia korjausliikkeitä – sen avulla minäkin opin paljon.”

Kakkapäiväkirjan pitämisen ajatuksena on, että tarkkailujakson aikana ihminen kirjaa ylös syömisensä ja juomisensa sekä sen, millainen energiataso päivän aikana on, miten usein ulostaa, minkä väriset jätökset ovat ja minkälaista niiden koostumus on. Ihanteellisin on sileä ja pehmeä ruskea pötkö, joka putkahtaa helposti ulos.

Yksi huomioitava asia on ulosteen haju.

”Jos haju on hyvin voimakas, se on merkki, että jotain on pielessä. Kakkapäiväkirjan avulla on helppo nähdä päivittäin yhteys paitsi mielen ja suoliston välillä myös oman elämäntyylin vaikutukset kehoon ja yleiseen hyvinvointiin. ”

Kakkapäiväkirjan avulla on helppo nähdä oman elämäntyylin vaikutukset hyvinvointiin.

Suoliston hyvinvointi näkyy ihossakin

Kakkapäiväkirjan pitäminen vaatii vaivaa, mutta on Karitan mielestä sen arvoista. Hän on itse kokeillut metodia muutaman kerran ja löytänyt sen kautta apua omiin suolistovaivoihinsa.

”Olen tutkiskellut oman suolistoni vointia kakkapäiväkirjan avulla. Sen avulla ymmärsin todeksi asian, jota olin epäillyt jo aiemmin: gluteiini ei sovi vatsalleni lainkaan, koska se aiheuttaa suolistooni turvotusta ja ilmaa. Sitä ei ole verikokein tutkittu, mutta oma olo kertoo minulle tarpeeksi.”

Ruoansulatuksen tarkkailun lisäksi huomio kiinnittyi myös omaan ihoon.

”Löysin myös yhteyden maitotuotteiden ja ilmavaivojen sekä kyynärpäähän ilmestyvän hilseilevän iho-oireilun välillä. Alppijuustojen suurena ystävänä nautin niitä silti aika ajoin. Olen myös huomannut, että laatu ja esimerkiksi raakamaitojuusto tuovat oireet vain lievinä.”

Karita Tykkä kuvailee vatsansa näyttävän ilmapallolta, jos hän erehtyy syömään gluteiinia sisältäviä viljatuotteita.

”Ilman kerääntyminen vatsaan on todella epämiellyttävä tunne ja vaikuttaa suuresti hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Kaikki arjen askareet ja työntekokin muuttuu melko haastavaksi, jos koko ajan pitää olla juoksemassa vessaan.”

Karita suosittelee kakkapäiväkirja-metodia kaikille, joiden suolisto tai iho oireilee jollakin tavalla. Voi kokeilla myös karsia hetkeksi ruokavaliostaan suurimmat allergeenit kuten maitotuotteet, kananmunat, soijan, viljat ja sokerin. Niitä voi palautella ruokavalioon yksitellen vaikkapa viikon välein ja seurata, tapahtuuko suoliston toiminnassa, omassa olotilassa ja ulosteessa muutoksia.

”Kirjoita päivittäin ylös myös se, mihin aikaan olet syönyt, missä, miten ja millainen olo on syönnin jälkeen ollut. Kannattaa myös kirjata, millainen energiataso ja mieliala ovat olleet päivän aikana”, Karita Tykkä vinkkaa.

Tekoja vatsan parhaaksi

Hengitä

Pysähdy kerran päivässä tietoisesti hengittämään niin, että uloshengitys on kaksi kertaa niin pitkä kuin sisäänhengitys. Se rauhoittaa hermostoa ja vatsaa.

Syö

Syö monipuolista ja kuitupitoista ruokaa, jätä einekset. Juo riittävästi vettä, jotta keho ei kuivu ja ummetus kiusaa.

Ajattele

Suuntaa ajatukset joka päivä hetkeksi johonkin hyvään. Tee kiitollisuusharjoitus tai fiilistele vaikka auringonpaistetta. Se tekee hyvää suolistollekin.

Liiku

Vartalon kierrot jumpan, venyttelyn tai tanssin avulla aiheuttavat painetta vatsan alueelle, aktivoivat lymfakiertoa ja suolistoa.

Karita Tykkä meditoi

Karita Tykkä meditoi kahdesti päivässä. ”Hiljaisuudessa kuulen itseni”. Kuva: Emma Ronkainen

Puhdasta ja simppeliä ruokaa

Karitan oma ruokavalio koostuu puhtaista raaka-aineista, valmisruokia tai eineksiä hän ei syö. Lihaa tai kanaa hän ei käytä, mutta kala ja äyriäiset ja kananmunat maistuvat usein. Hyviä rasvoja hän saa pähkinöistä, avokadosta, kaloista, kanamunista, oliiviöljystä ja luomuvoista, jonka Karita uskoo tekevän suolistolle hyvää. Pääasiassa ravinto on kasvisvoittoista ja siihen kuuluvat myös marjat lähes päivittäin.

Aikaisempina vuosina Karita Tykkä on viljellyt kotipihallaan yrttejä, tänä vuonna viherpeukalointi jäi. Pihalla kasvavasta päärynäpuusta, tomaattipensaasta, herukkapensaasta, pienestä chilistä ja äitienpäivälahjaksi saadusta viikunapuusta hän toivoo saavansa pientä satoa.

”Teen simppeliä ja nopeaa ruokaa tuoreista raaka-aineista. Joskus ostan luomua ja joskus en. Ruoan ei pidä olla yksi stressinaihe, vaan joustava, omiin tarpeisiin ja tilanteisiin muuntuva – ehdottomuus ei kannata.”

Viime vuonna Karita lisäsi ruokavalioonsa satunnaisesti maksan.

”Olin vanhemmillani kylässä, kun isäni paistoi pannulla maksaa ja sipulia. Yllätyksekseni se kutsui minua valtavan voimakkaasti. Maistoin pienen palan, ja hyvä olo valtasi minut. Tiesin, että kehoni tarvitsi sitä. ”

Mieliteko oli Karitasta niin erikoinen, että hän hakeutui verikokeeseen, joka vahvisti puutostilan. Hänen ferritiiniarvonsa, joka kertoo elimistön rautavarastosta, oli liian matala. Puutostila ei oirehtinut väsymyksenä, mutta jälkikäteen Karita yhdisti asiaan muun muassa tummat silmänaluset ja hiusten huonon kunnon.

Ruoansulatuksen sujuvuuden vuoksi Karita pyrkii luomaan ruokailuhetkiinsä mahdollisimman rennon ilmapiirin.

”Minulle on tärkeää, että ruoka imeytyy hyvin ja liikkuu 24 tunnin sisällä, ei kuitenkaan liian nopeasti. Siksi yritän syödä stressittömästi, enkä tee samaan aikaa mitään muuta kuten selaa kännykkää tai lue lehtiä. Vatsani voi paremmin, kun rauhoitun ruoan äärelle enkä kiirehdi ja hotki. Maistelen makuja ja nautin ruoasta – kiitollisuuskaan ei ole pahasta.”

Höllääminen helpotti vatsavaivoja

Vielä reilut kymmenen vuotta sitten Karitan elämä oli hyvin toisenlaista kuin nyt.

Kuopiossa syntynyt ja varttunut Karita oli aloittanut mallintyöt jo 15-vuotiaana. Ura ulkonäkökeskeisellä alalla sinetöityi Miss Suomi -kilpailun voittoon vuonna 1997, kun Karita oli 19-vuotias. Mutta jo muutaman viikon kuluessa alkoi kritisointi, joka jatkui hänen siirryttyään mallimaailmaan: milloin Karita oli liian laiha, milloin liian pyöreäposkinen.

Nuori Karita teki kaikkensa miellyttääkseen muita: yleisöä, asiakkaita. Hän valitsi vaatteensa sen mukaan, mitä hän arveli muiden pitävän tyylikkäinä. Hän kokeili kaikki mahdolliset hittidieetit kaalikeittokuureista proteiinipatukoihin.

”Nyt ymmärrän, miten hukassa silloin olin. Enää en söisi e-koodeilla höystettyä patukkaa tai kituuttaisi kenenkään muun vuoksi. Haluan voida hyvin paitsi nyt, myös tulevaisuudessa”, Karita Tykkä sanoo.

Samaan aikaan hän kärsi vatsavaivoista. Vatsan toiminta oli hidasta ruoansulatuksen mentyä sekaisin erilaisista dieeteistä. Ummetus vaivasi usein.

Kymmenisen vuotta sitten Karita ryhtyi pohtimaan hyvinvointinsa perusteita. Hän avioitui Petri Tykän kanssa vuonna 2008. Samaan aikaan kun pariskunta ryhtyi toivomaan lasta Karita kiinnitti enemmän huomiota ravintoonsa jouduttaakseen raskauden alkamista ja henkiseen hyvinvointiinsa. Miksi hän tavoitteli niin paljon muiden hyväksyntää?

”Alkoi matka itseen: pohdinta, kuka olen ja, mitä haluan.”

Karita Tykkä

”Kaikkein tärkein keinoni vaikuttaa vatsani vointiin on mielen hallinta”, Karita Tykkä sanoo. Kuva: Emma Ronkainen

Elämäntaidon valmentajasta hyvinvointivalmentaja

Pohdinnoistaan innostuneena hän aloitti life coachin eli elämäntaidon valmentajan opinnot ja vuotta myöhemmin holistisen hyvinvointivalmentajan koulutuksen. Siinä Karita Tykkä perehtyi myös ravitsemukseen ja suoliston hyvinvointiin – ja oivalsi stressaamisen, suorittamisen ja vatsaongelmien yhteyden.

”Suorittaminen ja riittämättömyyden tunne aiheuttavat minulle stressiä. Ymmärsin, että täydellisen ravinnerikas ruokavaliokaan ei yksin riitä saamaan suolistoa toiminaan, jos stressi on kovaa ja kroonista. Ruokavalionkaan ei pidä lisätä stressiä, päinvastoin keventää sitä.”

Karita kuvailee olevansa horoskoopin klassinen neitsyt, tarkka suorittaja. Viime vuosina hän on onneksi oppinut hölläämään. Se on osaltaan vaikuttanut Karitan suolistoon: se voi nyt hyvin.

”En elä ulkopuolisten totuuksien mukaan, vaan kuuntelen, mikä itsestäni tuntuu oikealta. En suorita esimerkiksi hyvinvointia, vaan toimin arvojeni ja tuntemusteni mukaisesti.”

Kevät herätti Karitan pohtimaan entistä tarkemmin, minne ja miksi haluan jatkossa mennä.

”Oivalsin entistä vahvemmin olevani kotihiiri, ja että on ihan ookoo elää näin. Se saa hyvinvointini kukoistamaan.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 7/20.

Lue myös: Hyvinvointivalmentaja Karita Tykkä avoimena: ”Minulla on ollut aina miellyttämisen tarve”

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X