Koronavirus muutti maailmaa – Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen: ”Pandemia on hyvä muistutus siitä, että mikään ei ole pysyvää”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Elina Hiltunen on yrittäjä, ja hänenkin talouteensa pandemia tekee loven. ”Onneksi minulla on aina varasuunnitelmia”, hän sanoo. Nyt on aikaa kirjoittamiseen ja koiralenkkeihin.
Elina Hiltunen on yrittäjä, ja hänenkin talouteensa pandemia tekee loven. ”Onneksi minulla on aina varasuunnitelmia”, hän sanoo. Nyt on aikaa kirjoittamiseen ja koiralenkkeihin. © Pekka Nieminen / Otavamedia
Uuden koronaviruksen aiheuttama pandemia muuttaa arkeamme. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ennakoi, että se vaikuttaa jatkossa niin talouteen, työnteon tapoihin kuin arvoihin.

Uusi koronavirus on tuonut arkeemme muutoksia, jotka ovat täysin poikkeuksellisia: valmiuslait on otettu käyttöön, koulut on suljettu, tapahtumat peruttu, valtioiden rajoja suljettu. Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen näkee, että tilanne on poikkeuksellinen, mutta ei täysin odottamaton – Maailman terveysjärjestö WHO varoitti pandemioista jo aikoja sitten.

”Pandemioita on ollut aina. Mutta jos miettii vaikkapa espanjantaudin leviämistä vuonna 1918, niin tilanne on toki nyt erilainen jo siksi, että ihmiset matkustavat paljon enemmän”, Elina Hiltunen sanoo.

Tällä hetkellä ollaan tutkijan mielestä ”reagointimoodissa”. Iso kysymys on, miten kauan tilanne jatkuu. Kun katseen nostaa kauemmas, voi jo nähdä, että pandemia tulee muuttamaan maailmaa.

Yhteinen vihollinen

Meneillään oleva pandemia lisää rajat ylittävää yhteistyötä, sillä nyt ihmiskunnalla on yhteinen vihollinen: uusi koronavirus. Sen hillitseminen vaatii eri maiden johtavien terveysviranomaisten voimien kokoamista.

”Viruksen voittamiseen täytyy saada valjastettua maailman parhaat virusasiantuntijat”, Elina Hiltunen huomauttaa.

Koronavirus on näyttänyt, että kriisin edessä Suomenkin hallitus pystyi tekemään tiukkoja päätöksiä ja ottamaan valmiuslait käyttöön.

”Voisiko ilmastonmuutokseenkin puuttua samalla voimalla? Se on vielä uhkaavampi ongelma kuin koronavirus”, Hiltunen pohtii.

Ilmastonmuutosta saattaa nyt hieman hillitä se, että matkustaminen ja samalla päästöt ovat vähentyneet.

Etäisyyttä ja etätöitä

Pandemia voi herättää ihmisissä myös halun käpertyä omiin oloihinsa, ja se on aivan luonnollista. Etäisyyden ottaminen on ollut välttämätöntä tartuntojen hillitsemiseksi, ja eri maissa ihmisiä on määrätty koteihinsa.

Elina Hiltunen puhuu sen puolesta, että vaikka fyysisiä kontakteja täytyy välttää, omiin oloihinsa ei pitäisi vetäytyä henkisellä tasolla liian pitkäksi aikaa.

”Silloin elinpiiristä tulee helposti niin tiukka, että on vain me ja muut, ja ne muut ovat ehkä pahoja tai pelottavia”, hän pohtii ja lisää, että tällaisista ajatuksista on lähtenyt ihmiskunnan historiassa moni pelottava kehityskulku.

Moni on opiskellut etänä tai tehnyt etätöitä. Hiltunen uskoo, että etätyön hyödyt huomanneet tekevät pandemian jälkeenkin enemmän etätöitä.

”Ymmärretään entistä paremmin, ettei ole välttämätöntä olla aina paikan päällä. Moniin tilanteisiin voi osallistua myös etäyhteyden päästä”, Hiltunen tuumaa.

Tämä voi olla vapauttavaakin, sillä etätöihin voi liittyä suurempi oma rauha ja keskittymismahdollisuus. Monen yrittäjän talouteen, myös Hiltusen omaan, pandemia tekee kuitenkin ison loven.

”Kierrän puhumassa yleisötilaisuuksissa, ja nyt keikkoja perutaan, siirretään ja niitä ei tule. Onneksi joitain keikkoja on siirretty nettiin, mikä takaa edes jonkinlaisen tulotason”, hän kertoo.

Merkkejä tulevasta

Elina Hiltusesta tuli tulevaisuudentutkija epätavallisen opintopolun kautta.

”Olen taustaltani kemian diplomi-insinööri, ja opintojeni päätteeksi osallistuin Taideteollisen korkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja kauppakorkeakoulun yhteiseen International Design Business Management -ohjelmaan. Siellä tutustuin ja ihastuin skenaarioajatteluun, koska se oli todella luovaa”, hän kertoo.

Hän lähti opiskelemaan Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen.

”Ensimmäisellä kurssilla ihastuin heikkojen signaalien käsitteeseen, ja päätin tehdä kauppakorkeaan väitöskirjan aiheesta. Väittelin vuonna 2010.”

Heikot signaalit ovat outoja, tässä päivässä ilmeneviä uusia asioita, jotka voivat kertoa tulevista trendeistä. Hiltusen mielestä tulevaisuuden tutkimuksessa on kiehtovinta se, että se yhdistää raa’an datan ja luovuuden. Hiltunen myöntää, että tämän luokan pandemia – ja erityisesti siitä aiheutuneet seuraukset koko yhteiskunnalle, terveydenhuollolle ja yrittäjille – on ollut hänellekin yllätys.

”Onneksi olen ihminen, jolla on aina varasuunnitelma taskussa ja hieman säästöjä pahan päivän varalle. Yritän myös ajatella positiivisesti: nyt on aikaa kirjoittamiseen”, hän pohtii.

Hiltusen haaveena on jo pitkään ollut kirjoittaa jotain kaunokirjallista. Syksyllä häneltä ilmestyy satukirja avaruusfyysikko Minna Palmrothin kanssa. Prinsessa, leijona ja maailmankaikkeuden salaisuus -kirjan tarkoituksena on kannustaa lapsia ja erityisesti tyttöjä innostumaan luonnontieteistä.

Elina Hiltunen uskoo, että pandemia lisää halua varautua ”villeihin kortteihin” eli asioihin, joita ei voi etukäteen tietää.

Elina Hiltunen uskoo, että pandemia lisää halua varautua ”villeihin kortteihin” eli asioihin, joita ei voi etukäteen tietää. Pekka Nieminen / Otavamedia

Riskien hallintaa

Heikkojen signaalien lisäksi tulevaisuudentutkijat puhuvat ”villeistä korteista”, joilla on suuria ja arvaamattomia vaikutuksia. Pandemiat voi nähdä osittain sellaisina.

Toinen esimerkki villistä kortista on Islannissa vuonna 2010 sattunut tulivuorenpurkaus, joka nostatti valtavan tuhkapilven. Sen vuoksi peruttiin paljon lentoja.

”Villejä kortteja ei voi etukäteen tietää, mutta niihin on mahdollista varautua vaikka miettimällä sitä, mitkä asiat ovat tärkeitä omassa elämässä ja tekemällä varautumissuunnitelmia – miten toimin, jos jokin tärkeistä asioista romahtaa?”

Pandemia on järkyttänyt ihmisten turvallisuudentunnetta, mikä on paha juttu myös siksi, että koko maailman talousjärjestelmä perustuu luottamukseen. Pörssikurssit ovat romahtaneet, ja moni yhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa.

Yritysten kykyä selviytyä kriisistä saattaa lisätä se, jos niissä on oltu ennakoivasti riskitietoisia.

”Lentoyhtiöt miettivät ja harjoittelevat jatkuvasti erilaisia skenaarioita, mutta monet muut yhtiöt eivät ole yhtä riskitietoisia. Jatkossa nekin yritykset haluavat luultavasti varmistaa paremmin tilanteensa.”

Hiltunen uskoo, että pandemia lisää myös tavallisten ihmisten halua varautua. Suomessa viranomaisten tavoite on, että jokaisella olisi 72 tunnin kotivara vaikkapa sairastumista tai sähkökatkosta varten – eli varastossa muun muassa ruokaa, vettä, hygieniatarvikkeita ja lääkkeitä itselle ja koko perheelle.

”Ihmiset ovat kuitenkin lyhytmuistisia; voi olla, että pandemian vaikutus näkyy puoli vuotta, ja sitten taas toimitaan kuten ennen.”

Terveys korostuu

Pandemia on laaja kriisi, joka tuo mukanaan pysähtymisen hetkiä etenkin ihmisille, joihin se kohdistuu kovimpana.

”Vakava sairastuminen muuttaa arvoja: terveys nousee tärkeimmäksi asiaksi”, Hiltunen pohtii.

Hän toivoo, että pandemiasta selvittäisiin niin vähällä uhriluvulla kuin on mahdollista.

Arvojen muutos voi koskea myös sitä, miten eläimiin suhtaudutaan. Pandemiat nimittäin lähtevät yleensä aina ihmisten eläinkontakteista.

Maailmassa on Hiltusen mielestä paljon eläinten kohteluun liittyviä ”mätäpesäkkeitä”, jotka jäävät Suomessa vähälle huomiolle.

”Yksi tällainen on tehoeläintuotanto, jossa syötetään paljon antibiootteja eläimille, ja samalla antibioottiresistenssi kasvaa maailmassa.”

Mikään ei ole pysyvää

Hiltusen mielestä pandemia on myös hyvä muistutus siitä, että mikään ei ole pysyvää. Normaali, mukava elämä voi pysähtyä. Hänen mieleensä nousee eräs kuvaus pakolaisten matkasta Välimeren yli Kreikkaan.

”Kreikkalainen kalastaja auttoi kumiveneellä maahan saapuvaa pariskuntaa. Autettu mies oli lääkäri, joka oli aiemmin ollut turistina Kreikassa. Sodan vuoksi keskituloinen pariskunta oli menettänyt kotinsa ja toimeentulonsa. Kenen tahansa elämä voi romuttua hetkessä”, Hiltunen kuvaa.

”Kriisitilanteissa on tärkeää pitää yhtä ja auttaa toisia. Niin kriisi pystytään paremmin selättämään, ja siitä päästään yli vähemmin vammoin.”

Pandemian aikana myös erilaiset huhut ja salaliittoteoriat ovat kukoistaneet muun muassa verkkokeskusteluissa.

”Jokaisella on vastuu siitä, mitä välittää eteenpäin, ja vastuu on erityisen suuri silloin, kun tartuntatauti leviää”, Hiltunen toteaa.

Luotettavalle, tutkitulle tiedolle ja sen välittämiselle on yhä suurempi tarve.

Tällä hetkellä pandemia sumentaa Hiltusen mielestä näköalaa siltä, että tämän ajan olennaisin kriisi on kuitenkin ilmastonmuutos.

Lue myös: Taikausko ja ihmerohdot eivät pure koronaan: ”Epidemia talttuu vain sillä, että käyttäydymme hetken kuin kiltit lapset päiväkotijonossa”

Tositarinoita koronasta - Vinkkaa meille oma tarinasi

  • Jätäthän yhteystietosi, jos haluat antaa tarkempia tietoja. Voit kertoa tarinasi myös anonyymisti. Käsittelemme kaikki yhteydenotot luottamuksellisesti.
X