Laulaja Maarit Hurmerinta antaa tunteiden näkyä ja kuulua: ”Se joka väittää, ettei koskaan riitele perheenjäsenten kanssa, valehtelee”

Rakastan perhettäni. Asetan valinnoissani perheen yleensä aina edelle, mutta joskus täytyy tehdä myös itsekkäitä päätöksiä.

Vietämme usein perhepäiviä, jolloin kokoonnumme kaikki yhteen. En ole itse traditiokeskeinen, mutta tyttäremme Janna on sen sijaan vahva perinneihminen.

Pääsiäisenä pitää olla mämmiä, Runebergin päivänä roudailen torttuja ja jouluna pitää olla joulukuusi – onneksi hänellä on myös jo oma kotinsa!

Erilaiset mielipiteet ja tahtotilat mahtuvat huusholliimme. Se joka väittää, ettei koskaan riitele perheenjäsenten kanssa, valehtelee. Olemme kaikki yksilöitä ja se on se elämän rikkaus. Tunteiden pitää näkyä ja kuulua.

Väitän olevani ahkera ihminen. Minulla on aina jotain tekemistä. Jos minulla olisi joskus tylsää, niin järjestäisin hyvin pian jotain toimintaa.

Se, että on tylsää, ei tarkoita sitä, että mitään ei tapahdu. Luovalle ihmiselle pysähtymisen hetki on usein kaikista hedelmällisin. Moni merkittävä keksijä on sanonut, että heidän lempihommaansa on sohvalla makaaminen. Silloin he tekevät töitä päänsä sisällä.

Huoli ilmastosta

Kannan vastuullisena ihmisenä huolta ilmaston tilasta sekä lapsista, joilla ei ole ruokaa tai mahdollisuutta koulutukseen. Välillä tosin mietin ihan syystäkin esimerkiksi omaa ja läheisten terveyttä. Pyrin kuitenkin siihen, että en ole aktiivisesti huolissani vaan yritän omilla teoillani tehdä tästä maailmasta parempaa. Pienillä askelilla voi saada aikaiseksi paljon.

Kautta maailman sivun taiteilijat ovat ottaneet kantaa asioihin ja on se minustakin tärkeää. On aina merkityksellistä, jos saa edes yhden ihmisen herätettyä jonkin tärkeän asian ääreen. Yksi ihminen ei voi maailmaa muuttaa, mutta hereillä pitää olla ja tuntea vastuunsa.

Puran laukut, kun palaan keikkareissulta kotiin, se on pakollinen rutiinini. Teen niin aina, vaikka kieltämättä joskus se tuntuu ihan ylivoimaiselta. Likapyykit pitää laittaa pyykkikoriin, puhtaat vaatteet henkareihin ja kaappiin. Sitten vasta olen vapaa ja voin relata. Joskus otan lasin viiniä tai teetä.

Huono nukkuja

Tunnustan, että en ole koskaan ollut hyvä nukkumaan. Olen oppinut hyväksymään sen yhtenä ominaisuutenani. Kun olin pieni, valvoin isän kanssa pisimpään meidän perheestämme. Kun isä heräsi aamu kuudelta duuniin, heräsin minäkin.

Mutsi ja systeri nukkuivat kesäaamuina usein ainakin kymmeneen asti. Muistan ihmetelleeni, että heillä täytyi olla jokin tauti, kun nukkuivat niin paljon.

Unelmoin uudesta kylppäristä, matkasta ja kesälomasta. Olen asunut Tikkurilassa koko ikäni. Joskus tunnen itseni tosi tylsäksi ja tunnen pientä kateutta niitä kohtaan, jotka ovat asuneet elämänsä aikana vaikka missä. Onneksi olen nähnyt maailmaa muuten.

Olen kiinnostunut muista kulttuureista ja italialaisten sukujuurien vuoksi Italia on minulle erityinen. Ensimmäinen kerta saapasmaassa oli veret seisauttava. Jokin liikutti minua kamalasti ja tunnemaailmani meni ihan sekaisin. Kakkosasunto Italiasta voisi joskus toteutua.

Kuulijan oikeus tulkintaan

Teimme mieheni Samin kanssa kaikki sävellykset uudelle Sumuinen puutarha -levylleni. Tekstejä oli mukana tekemässä myös Kauko Röyhkä ja Heikki Salo.

On jännä, miten jotkut biisit voivat merkitä ihmisille niin erilaisia asioita. Jokainen peilaa taidetta tietysti oman elämänkokemuksensa kautta. Esimerkiksi Lainaa vain -kappalettani on soitettu niin synnytyssalissa kuin hautajaisissa. Onkin tärkeää, ettei biisien tarinoita selitetä puhki. On kuulijan oikeus kokea kappale omien tunteidensa ja elämänsä kautta.

Ennustan, että tänä kesänä nautin jälleen omasta puutarhastani. Se on pääosin minun valtakuntaani. Tykkään kaikesta fyysisestä pakertamisesta, mutta valtavan pihanurmikon leikkuuta varten hankimme robotin.

Allekirjoitan täysin vanhan sananlaskun, jonka mukaan ainoa tärkeä asia elämässä on puutarhan hoito, eikä sekään niin tärkeää. En ota puutarhasta mitään paineita.

Puutarhan lisäksi nautin keikkareissuista. Etenkin kesäöissä on oma taikansa.