Lautamiehenä 28 vuotta – Herastuomari Sirje Liemola tuntee yhteiskunnan nurjan puolen: ”En uskalla ajatella, mitä näkisin seuraavan 20 vuoden aikana”
Lautamiesvuosinaan Sirje Liemola on pohtinyt tehtyjä päätöksiä toisinaan vielä kotonakin. Mutkikkuudesta huolimatta maallikkotuomarin tehtävä toteutti haaveen, johon hänellä synnyinmaassaan Virossa ei ollut mahdollisuutta.
Sirje Liemola on toiminut lautamiehenä Helsingin käräjäoikeudessa 28 vuotta. Nyt hän on saanut herastuomarin arvonimen.
Taas yksi hyvä mies on mennyt hukkaan. Niin Sirje Liemola ajatteli katsoessaan tuomarin pöydän takaa syytteessä olevaa viisikymppistä miestä. Ryyppyporukassa oli syntynyt rähinää ja miehen käsi oli tavoittanut taskusta puukon.
Se oli tavallinen tarina parikymmentä vuotta sitten. Silloin Sirjelle sanottiin, että onneksi Suomessa eivät sentään huumeet tule olemaan merkittävä ongelma.
”Nyt pöydän toisella puolella on usein huumeista sekaisin oleva, vielä teini-ikäiseltä näyttävä poika tai tyttö. Silmät seisovat päässä ja puheet kertovat, että osa aivoista on jo tuhoutunut. Surullisena mietin, että taas on yksi lapsi menetetty. Riippuvuutensa ja huumevelkojensa vuoksi hän on kenties ikuisesti rikollisuuden tiellä. Ajatus siitä ahdistaa”, Sirje Liemola sanoo.
Lautamiehelle herastuomarin arvonimi
Herastuomarin arvonimellä marraskuussa 2021 palkittu Sirje on toiminut 28 vuotta Helsingin käräjäoikeuden lautamiehenä. Ura päättyy 31. tammikuuta.
”Olen nähnyt mitalin kääntöpuolen, joka jokaisessa yhteiskunnassa on. En uskalla ajatella, mitä näkisin pöydän toisella puolella seuraavien parinkymmenen vuoden aikana.”
Toisinaan tehdyt päätökset ovat mietityttäneet vielä kotonakin. Mutkikkuudesta huolimatta maallikkotuomarin tehtävä toteutti Sirjen haaveen, johon hänellä synnyinmaassaan Virossa ei ollut mahdollisuutta.
Sopivampi harrastus kuin neulekerho
Sirje Liemola varttui neuvostotasavallan aikaisessa Virossa. Äiti ei laskenut villikkona pitämäänsä tytärtä opiskelemaan Tartoon, joten Sirjen haave lakiopinnoista vaihtui kotikaupungin Tallinnan yliopistoon ja informaatioalaan.
Tutkinnolla ei ollut merkitystä, kun Sirje muutti Suomeen maaliskuussa 1982 mentyään naimisiin nuorisoidolina tunnetun ja sittemmin vihannes-, hedelmä- ja korpputukkukauppiaana uran luoneen Lasse Liemolan kanssa. Hän työllistyi ensin puolisonsa yrityksessä, sitten myös Stockmannin taidelasiosaston ja naisten vaateosaston myyjänä.
Suomen kansalainen Sirjestä tuli vuonna 1987. Seitsemän vuotta myöhemmin hän pääsi vastoin odotuksiaan toteuttamaan nuoruuden unelmansa.
Suomessa käräjäoikeuden lautamiehet ovat maallikkoja, jotka edustavat oikeusministeriön määritelmän mukaan kansan oikeustajua. Tuomarin valan vannottuaan he käyttävät tuomarin valtaa käräjäoikeuden täysivaltaisina jäseninä. Lautamiesten määrä oikeusistunnoissa on vaihdellut, nykyään lautamieskokoonpanoon kuuluu ammattituomarin lisäksi kaksi lautamiestä.
Lautamiehet valitsee kunnan- tai kaupunginvaltuusto poliittisten voimasuhteiden mukaan nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Vuonna 1994 Sirjeä ehdotti tehtävään Helsingin kaupunginvaltuustossa RKP:tä edustanut Lasse Liemola. Kun mahdollisuus annettiin, Sirje ei epäröinyt.
”Se tuntui hyvältä ja mielenkiintoiselta tavalta vaikuttaa sekä myös testata omaa oikeustajua.”
Raha ei lautamieheksi kannusta. Lautamiehelle maksetaan ansiomenetyskorvaus ja istuntopalkkio, josta Sirjen mukaan hänelle on jäänyt veronpidätyksen jälkeen ”muutamia kymppejä”.
Mikä sitten motivoi?
”Lautamiehenä toimiminen on ollut minulle sopivampi harrastus kuin neulekerho”, Sirje toteaa.
”Lautamiehenä on pakko elää järjen eikä sydämen mukaan”
Sirje Liemola on mennyt oikeudenistuntoihin, joihin hänet on kutsuttu. Hänestä ei olisi tuntunut oikealta valikoida tapauksia.
”Lääkärikään ei voi sanoa korvakipua valittavalle potilaalle, että haluaa hoitaa mieluummin polvea”, hän vertaa.
Rankimpia käsiteltäviä ovat olleet seksuaalirikokset, koska niissä uhri on kokenut sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Seksuaalirikoksissa joutuu toisinaan myös pohtimaan näyttökysymyksiä, kuten esimerkiksi miten osapuolet ovat tilanteen tulkinneet ja kokeneet.
”Yksinkertaisempaa on, jos joku on saanut nyrkistä.”
Huumerikosten tavoin seksuaalirikosten määrä on kasvanut. Osaltaan sitä selittää Sirjen mukaan se, että kynnys syytteen nostamiseen on madaltunut.
”Seksuaalisesta häirinnästä ei aiemmin puhuttu. Jos pikkujouluissa joku kähmi, purtiin hammasta ja oltiin hiljaa. Nykyisin raja on entisaikaa tiukempi ja hyvä niin. Käyttäytymiskulttuuri on siistiytynyt ja on opittu, että naiselle voi näyttää kiinnostusta muutenkin kuin nipistämällä takapuolesta.”
Sirjelle raskaita ovat olleet myös tapaukset, joissa syytetyn alkuperäinen tarkoitus ei ole ollut aiheuttaa vahinkoa.
”Silti sellainen on syntynyt, joskus pahakin, ja on tuomittava. Samalla mietin, miten syytetty selviytyy vankilatuomiosta. Aiheutuuko siitä hänen elämän tuhoava käännekohta?”
Sirje luonnehtii itseään pohdiskelijaksi. Ilman lakikirjaa ja selkeitä ohjeita hänen olisi ollut kenties mahdotonta toimia lautamiehenä.
”Lautamiehenä on tutkittava faktoja ja tehtävä päätökset niiden ja annetun lain pohjalta. En voi tehdä ratkaisuja miettimällä, miltä minusta tuntuu. Lautamiehenä on pakko elää järjen eikä sydämen mukaan, kuten muuten hyvin pitkälle teen.”
”Olen saattanut pohtia, olenko sinut tuomion kanssa – kysyikö poliisi tutkinnassa riittävästi?”
Käräjäoikeuden istunnon jälkeen lainoppinut tuomari eli oikeuden puheenjohtaja ja lautamiehet pitävät tuomioneuvottelun, jossa päätetään rangaistuksesta tai syytteen hylkäämisestä.
Sirje Liemola myöntää, että joskus tapaukset jäävät vaivaamaan mieltä ja niitä tulee mietittyä vielä kotonakin.
”Olen saattanut pohtia, olenko sinut jonkun tuomion kanssa. Kysyikö poliisi tutkinnassa riittävästi ja kiinnittikö huomion kaikkeen oleelliseen?”
Rikosten lukumäärän kasvu kuormittaa esitutkintaa, mikä Sirjen mukaan näkyy toisinaan oikeudenkäynneissä. Silti hän uskoo lähes 30 vuoden kokemuksella, että Suomessa oikeus toteutuu.
”Joskus käräjäsalissa joku on huutanut, että hänen on turha puhua, koska kukaan ei usko eikä oikeutta kuitenkaan saa. Haluan uskoa, että jos jossain, niin Suomessa poliisi tekee hyvää työtä ja oikeuslaitoksessa toimitaan reilusti.”
Lautamieheksi ei voi valita alle 25-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä, joten maaliskuussa 67 vuotta täyttävä Sirje ei voinut enää asettua ehdolle 1. helmikuuta alkavalle uudelle nelivuotiskaudelle. Oikeustajun testaamista hän jatkaa esimerkiksi television ja suoratoistopalveluiden saksalaisten ja englantilaisten dekkareiden parissa. Äskettäin hän sai päätökseen brittisarjan Showtrial – Julkinen tuomio.
”Jäin miettimään, oliko lopputulos siinä sittenkään oikea.”
Lue myös: Seura tutki oikeustapauksia: Näin suomalaiset valehtelevat käräjillä