Anna-lehti: Satu Taiveahon auttamishalu syttyi jo lapsuudenkodissa: ”Olen nähnyt elämässäni monta kertaa, millaisia vahvuuksia meistä jokaisesta löytyy”

Jaa artikkeli
Satu Taiveaho tekee vanhustyötä.
Satu Taiveaho keskittyy toiminnanjohtajan työssään vanhusten oikeuksien tukemiseen. © Mirva Kakko / Otavamedia
Toiminnanjohtajan, entisen kansanedustajan Satu Taiveahon sydän sykkii vanhustyölle. Jo opiskeluaikana erilaiset elämänkohtalot herättivät pohtimaan ihmisarvon syvintä olemusta.

Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho, 43, kertoo Anna-lehden haastattelussa vaihtavansa pian kotipaikkakuntaa – edessä on muutto Haminaan Sadun kihlatun Villen Virtasen rakentamaan uuteen kotiin.

Taakse jää nykyinen kotikaupunki Riihimäki, jonne Satu muutti erottuaan toisesta aviomiehestään, nykyisestä puolustusministeristä Antti Kaikkosesta vuonna 2018.

Riihimäellä Sadun tukena ovat olleet vanhemmat ja ystävien tukiverkko.

”Tänne oli helppo asettua eron jälkeen. Täällä oli paljon tuttuja, ja aivan naapurissani asuu hyvä ystäväni Riikka. Olemme molemmat eronneet. Vaikeimpina hetkinä olemme olleet toisillemme suurena tukena ja myös ilona sinkkuhöpsötyksinemme.”

Satu Taiveaho on Suvanto ry:n toiminnanjohtaja.

”Sydänystävien kanssa tuemme toisiamme ja pystymme nauramaan useimmille arkisille vastoinkäymisillemme.” © Pekka Holmström / Otavamedia

Sydän sykkii vanhustyölle

Uutta työpaikkaa Satu Taiveaho ei ole hakemassa, vaikka matka Helsinkiin piteneekin Haminaan muuton myötä.

”Olen tottunut pitkään työmatkaan, ja sydämeni sykkii vanhustyölle”, Satu kertoo.

Suvanto ry:n toiminnanjohtajan työssään Satu keskittyy vanhusten oikeuksien tukemiseen ja kaltoinkohdelluksi joutuneiden ikääntyneiden auttamiseen.

”On tosi hurjaa, miten paljon vanhuksia käytetään esimerkiksi rikollisin tavoin taloudellisesti hyväksi. Teemme yhteistyötä muun muassa poliisin kanssa ja kierrämme ympäri Suomea kouluttamassa ihmisiä havaitsemaan ja torjumaan vanhuksiin kohdistuvia huijauksia”, Satu kertoo.

Jokaisesta löytyy vahvuuksia

Auttamisen halu syntyi Sadulle jo lapsuudenkodissa.

”Nuoruudessani meillä vietti paljon aikaa Vietnamista venepakolaisena tullut tyttö, joka kutsui vanhempiani äidiksi ja isäksi ja jolla oli kova sylin tarve. Olen nähnyt elämässäni monta kertaa, miten ihmistä voidaan auttaa ja millaisia vahvuuksia meistä jokaisesta löytyy”, Satu kertoo.

Omalla opiskelu- ja työurallaan Satu Taiveaho kertoo nähneensä paljon erilaista elämää – myös sellaista, joka ei ole kaunista.

Lähihoitajaopintojen harjoitteluaika vaikeasti vammaisten hoitokodissa sai Sadussa aikaan monenlaista pohdintaa.

”Se opetti miettimään ihmisarvon syvintä olemusta. Autoin monivammaisia, jotka saivat kaiken ravinnon nenämahaletkun kautta. Samoin oli herättelevää pohtia, onko oikein määrätä kehitysvammaiselle seksuaalisen halun vievä lääkitys, tai sitoa ihminen, joka muuten heittää ulkonakin kaikki vaatteet päältään.

”Tiedän, että  tipahdan vastoinkäymisten jälkeen jaloilleni”

Satu Taiveaho on käynyt läpi kaksi avioeroa ja lapsettomuuskriisin, joka päättyi keskenmenoon vuonna 2017. Lisäksi haave omasta adoptiolapsesta kariutui entisen puolison vaalirahakohuun ja sitä seuranneeseen rikostuomioon, joihin Sadulla ei itsellään ollut osaa eikä arpaa.

Viime vuosien koettelemukset ovat kasvattaneet uskoa omaan selviytymiseen  – Satu ajatteleekin, että tasainen peruselämä ei ole hänen juttunsa.

”En pelkää haasteita, vaan uskallan ottaa riskejä. Tiedän, että tipahdan vastoinkäymisten jälkeen jaloilleni. Käytännön asioissa en tarvitse muita ihmisiä.”

Lue myös: Satu Taiveaho kertoo sijaisvanhemmuudestaan Annassa: ”Lapsettomuus on yleinen ongelma – puhumalla halusin selättää vaikenemisen kulttuurin”

 

X