Signmark eli Marko Vuoriheimo löysi herkkyytensä lasten myötä – Kasvattajana hän kannustaa omatoimisuuteen: ”Olen itsekin kasvanut pärjäämään itse”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Marko Vuoriheimo, Signmark
Marko haluaa siirtää lapsilleen viittomakielen ja sen ympärillä olevan kulttuurin. He tapaavat paljon kuuroja ystäviä ja perheitä sekä käyttävät viittomakieltä arjessa. © Tommi Tuomi
Signmarkin eli Marko Vuoriheimon kaksikielinen perhe voi puhua toisilleen ikkunan läpi tai kymmenien metrien päähän. Markon lapsille viittomakieli on ylpeydenaihe.

Rap-artisti Signmark eli Marko Vuoriheimo, 44, istui Tanssii tähtien kanssa -kilpailun kuvaustauolla sohvalla muiden kilpailijoiden kanssa. Hän alkoi viittoa.

”Hei hei, missä tulkki? Mitä Marko viittoo?!” yksi kisakavereista hätääntyi.

Markoa nauratti. Ottakaa vaan iisisti. Hän viittoi kilpailijan ohi parin kymmenen metrin päähän omalle perheelleen, joka istui katsomossa. Kisakaverit ällistyivät.

”Viittomakieli on tosi kätevää arjessa. Voi huikata kaupassa käytävän toiseen päähän, että ota sieltä ketsuppi, ilman, että koko kauppa kuulee. Tai voi puhua ikkunan läpi”, Marko Vuoriheimo kertoo.

Juhlissa voi vaivihkaa huikata reuhkaaville lapsille, että haluatko jäätelön? No, leikitte sitten nätisti. Ihmiset saattavat hämmästellä, miten Markon lapset rauhoittuivat niin nopeasti.

”Tietäisitte vain.”

Kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuulumisella fiilistellään

Vuoriheimolla on kolme lasta: 14-vuotias Celina, 6-vuotias Amalia ja kahden vuoden ikäinen Alvar. Vaimo Eeva ja lapset ovat kuulevia, Marko taas kuuro. Perheessä käytetään sekä puhuttua suomea että suomalaista viittomakieltä. Kun Marko hakee nuorimmaisiaan päiväkodista, lasten kaverit kääntävät usein päätään ja kokoontuvat ympärille katsomaan, kun he keskustelevat.

Suhtautuminen viittomakieleen on muuttunut. Markon lapsuudessa kuurouteen liittyi usein häpeää, ja viittomakieltä saatettiin pilkata. Nyt kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuulumisella voi jo fiilistellä.

”Lapsilleni viittomakieli on asia, jota he haluavat näyttää. Hei, katsokaa, minä osaan tämän.”

”Olen lasten myötä löytänyt itsestäni herkän puolen. Uskallan sanoa, että hyvää yötä rakas, rakastan teitä kaikkia.”

Herkkä puoli löytyi

Marko Vuoriheimo ja Celinan äiti erosivat lapsen ollessa vielä tarhaikäinen, ja tämä alkoi asua heillä vuoroviikoin. Ero tuntui kipeältä. Marko mietti, onko hän huono isä. Miten päästä eteenpäin?

Sitten elämä asettui. Molemmat vanhemmat löysivät uuden rakkauden, ja vuoroviikkosysteemi pakotti pohtimaan myös elämän tärkeysjärjestystä.

Erossa vietetty aika on lisännyt läheisyyttä. Arki ei vain solju huomaamatta, vaan Marko ikävöi ja odottaa tytärtään – ja tytär häntä.

Kun Celina oli pieni, Marko keikkaili paljon, usein ulkomailla. Nyt ikävä ehtii kasvaa tyttären poissa ollessa niin kovaksi, että Marko merkitsee kalenteriin yhteistä aikaa.

”Lapset harrastavat urheilua, ja haluan viedä heidät itse. Mutta minulle on tärkeää näyttää lapsille, että haluan olla läsnä heidän harjoituksissaan ja peleissään.”

Markon lapsuudenkodissa rakkautta osoitettiin teoin. Näin toimi etenkin Markon isä, joka edelleen auttaa mielellään: haravoi, tekee lumitöitä, pesee autoa. Äiti taas tulee mielellään hoitamaan lapsia ja kokkaamaan. Tämän puolen vanhemmuudesta Marko haluaa välittää myös omille lapsilleen.

Toisaalta Markon näkee sukupolvien välisen eron: hän on oppinut paremmin myös sanoittamaan rakkauttaan.

”Olen lasten myötä löytänyt itsestäni herkän puolen. Uskallan sanoa, että hyvää yötä rakas, rakastan teitä kaikkia.”

Marko haluaa silloin tällöin reissata perheen kanssa ulkomailla. Eniten hän viihtyy kuitenkin kesämökillä Porvoon saaristossa ja Eevan vanhempien luona maalla. © Heidi Noponen / Kuvagalleria Kotka

Marko haluaa silloin tällöin reissata perheen kanssa ulkomailla. Eniten hän viihtyy kuitenkin kesämökillä Porvoon saaristossa ja Eevan vanhempien luona maalla. © Heidi Noponen / Kuvagalleria Kotka, Instagram: @heidinkuvagalleria Facebook: Kuvagalleria Kotka, Heidi Noponen

Omatoimisuus kunniaan

Nyt Marko Vuoriheimo on uudessa tilanteessa: hänen vanhin tyttärensä on teini-ikäinen. Ajatus seurustelukumppanista saa Markon kiemurtelemaan. Hän haluaa pitää lapset lähellä, ja suojelevasta otteesta on vaikea hellittää.

Onnistuuko se?

”Ei. Ei. En pysty”, Marko nauraa.

Ensireaktion jälkeen Marko loiventaa.

”No, Celina on jo 14-vuotias. Pakko minun on tätä asiaa alkaa käsitellä. Joskus hän vielä alkaa tapailla jotakuta. Kyllä siinä ennen pitkää niin käy.”

Marko on perheen vanhemmista muutenkin tiukempi. Hän ihailee vaimonsa Eevan neuvottelutaitoja, mutta hänellä itsellään on lyhyempi pinna. Lapset ovat joskus ilmoittaneet hänelle, ettei heidän ystävillään ole yhtä tiukkaa isää.

”Minä sanon, että vie kavereille terveisiä”, Marko nauraa.

”Haluan opettaa lapsilleni omatoimisuutta. Se on sellainen hyve, joka auttaa elämässä. Olen itsekin kasvanut pärjäämään itse.”

Markon vaativuus ei kuitenkaan ole kovuutta: apua saa silloin, kun sitä todella tarvitsee, mutta laiskottelun ja liiallisen auttamisen puolesta Marko ei liputa. Hän ei halua opettaa lapsilleen, että kiukuttelulla saa tahtonsa läpi, mutta lapsilla pitää olla tilaa olla välillä myös väsyneitä.

”Lapsille ei saa jäädä aikuisten toiminnasta pelkoa tai pahaa mieltä. Rakkauden täytyy näkyä. Kannustaminen on kaiken a ja o. Sellaisesta filosofiasta minä tykkään.”

Lue myös: Outi Huusko on televisiosta tuttu viittomakielen tulkki – Pitkä ura on vienyt maailman eri kolkkiinkin: ”Tässä ehtii elää monta erilaista elämää”

X