Tangokuningas Aki Samuli: Bakteerikammoni takia heitin sukat yhden käyttökerran jälkeen roskiin

Jaa artikkeliTilaa Seura
"Haluan tehdä nöyränä laulajan työtä ja samalla innostaa uusia ihmisiä mukaan tanssilavoille", Aki Samuli kertoo.
"Haluan tehdä nöyränä laulajan työtä ja samalla innostaa uusia ihmisiä mukaan tanssilavoille", Aki Samuli kertoo. © Paula Kukkonen/Otavamedia
Tangokuninkaaksi kruunattu Aki Samuli tunnustaa olevansa neuroottinen. Aikoinaan hän heitti jopa sukat yhden käyttökerran jälkeen roskiin.

TUNNUSTAN, että olen ollut onnen huumassa viimeisen kuukauden ajan. Elämäni muuttui yhdessä yössä. Vaikka tangokuninkuuden eteen olikin tehty työtä, ei voittoa voinut mitenkään etukäteen valmistella. Pidin kruunua ensimmäisinä viikkoina öisin vieressäni yöpöydällä, mutta nyt se saa jo olla omassa laatikossaan.

Minua ei tunnettu ennen Tangomarkkinoita, ja haluan lunastaa lupaukset jokaisella keikalla. En tee toistokeikkoja: jokainen esiintyminen on oma ainutlaatuinen tilaisuutensa. Minut tekee onnelliseksi se, kun ihmiset ovat tulleet kiittämään keikan jälkeen ja sanomaan, että olen paras tangokuningas.

 

TUNNUSTAN, että ihmiset, jotka eivät seiso sanojensa takana, vihastuttavat minua. Kärsin eniten siitä, jos sanotaan muuta kuin tehdään.

Selkään puukottajia ja mielistelijöitä en voi sietää. Minua on varoitettu, että julkisuus voi tuoda sellaisia mukanaan. Olen hyvä ihmistuntija ja sellainen jääräpää, että uskon selviäväni tässä pyörityksessä. Minulla on myös aina ollut tietty muuri ympärilläni. En päästä ihmisiä heti lähelleni, vaikka olenkin luonteeltani sosiaalinen ja avoin.

 

ENNUSTAN, että tulemme tekemään tangoveljeni Benjamin Enrothin kanssa yhteistyötä. Tango yhdisti meidät, eikä ole ollut sellaista päivää, ettemme olisi soitelleet tai laittaneet viestiä. Vaikka emme ehdi kiireiden vuoksi tapaamaan, sillä ei ole merkitystä. On hieno juttu löytää aikuisiällä sellainen sydänystävä, joka lukee sinua kuin avointa kirjaa. Olemme puhuneet, että jonain päivänä teemme vielä yhdessä jotain. Se on yksi to-do -listani asioista.

 

TUNNUSTAN, etten ole opiskelijatyyppiä. Kahdeksannen luokan kävin vielä peruskoulussa tunnollisesti, mutta yhdeksännellä en pystynyt enää istumaan hiljaa paikallani.

Olen tehnyt elämässäni vääriäkin valintoja. Ne asiat, jotka ovat menneet metsään, ovat kuitenkin opettaneet ja antaneet eväitä eteenpäin. En ole missään nimessä syntynyt kultalusikka suussa. Jokaisen viikkorahankin tienasin työllä. En ole saanut ilmaiseksi mitään.

Jos kompuroin ja kaadun, en jää siihen vellomaan. Olen päättänyt, että elän hetkessä. Mitä elämä eteen tuo, otetaan vastaan. En ota painetta siitä, mitä tapahtuu kuninkuusvuoden jälkeen. Jos perustaa elämänsä yhden asian ympärille, ja jos se katoaa, mitä jää jäljelle? Halu olla musiikin parissa on kuitenkin kova. Jokainen haluaa tehdä työkseen sitä, mistä nauttii. Laulaminen ja esiintyminen ovat sitä minulle. Kypsyttelin asiaa 33 vuotta, joten nyt on minun aikani.

 

ENNUSTAN, että tulen aina asumaan maaseudulla. Olen tehnyt töitä elämäni aikana niin, että olen päässyt asumaan omakotitaloon maalle. En ole muuttamassa sieltä minnekään.

Olen pienestä saakka pitänyt lehmistä, ja haaveilen omasta maatilasta. Nyt sille ei vielä olisi aikaa, mutta eläkepäivinä haluaisin hoitaa lehmiä. Naapurissamme on lypsykarjatila, ja käyn siellä iltaisin pällistelemässä lehmiä ja juttelemassa niille.

Pidän eläimistä, sillä ne ovat viattomia eivätkä tuomitse. Ne ovat myös rehellisiä. Esimerkiksi hevoset vaistoavat heti, jos ihminen on pahalla tuulella. Kotonani on parhaimmillaan ollut 13 koiraa, kun yhdelle tuli pennut. Nykyään koiria on kolme, mikä on tällä hetkellä sopiva määrä. Koiratonta taloa minulla ei ikinä tule olemaan.

 

TUNNUSTAN, että paheeni ovat irtokarkit. Tykkään niistä ihan älyttömästi. Urheilua en ole harrastanut tosissani, vaan olen liikunnan suhteen jojoilija. Jos päätän, että alan käydä salilla, niin vedän sen ihan överiksi. Sitten se taas jää.

Toinen paheeni on neuroottisuus. Olen ollut todella bakteerikammoinen. Yleiset vessat ovat olleet boikotissa. En myöskään ole voinut koskea liukuportaiden kaiteisiin tai syödä tai juoda samasta astiasta kuin joku muu. Aikoinaan heitin myös sukat yhden käyttökerran jälkeen roskiin. Onneksi olen päässyt pahimmista neurooseistani yli.

 

ENNUSTAN, että iskelmämusiikki ja tanssimusiikki lähtevät vielä uuteen nousuun. Toivottavasti pian, ja toivottavasti olen yksi alan nostajista.

Jos kaikki menisi niin kuin olen ajatellut, saisin tehdä nöyränä laulajan työtä ja samalla saisin uusia ihmisiä kiinnostumaan tangosta ja lähtemään mukaan tanssilavoille.

Kunnioitan perinteitä, eikä tarkoitukseni ole mullistaa koko iskelmämusiikkia. Sitä ei yksi ihminen edes voisi tehdä. Tavoitteeni on rohkaista nuoria mukaan ja romuttaa käsitys, että tanssilavat ja iskelmämusiikki ovat vain ikäihmisiä varten.

X